Vajaa 2-vuotias ipana....Ei hetkeäkään paikallaan,liikkuu,juoksee karkuun,säheltää,ei keskity mihinkään,ei noudata ohjeita,kehotuksia,käskyjä,on äänensävyni mikä tahansa,tekee kokoajan ns.pahojaan,lelut lentää,kaataa mukin,heittää ruan,kunhan on ensin vähän maistellut,pukemistilanteissa heittäytyy maahan,samoin kun otan kädestä kiinni ja lähdetän johonkin,vaikka fiilis ihan hyvä,jne jne.Ja kun hän vielä katsoo minua ja tekee sen aivan tarkoituksellä,ymmärtää täysin!!Ihan uskomaton tapaus...oikeasti ennenkokematonta urallani.Saa taatusti huomiota,ei ole vain sitä,vaikka tavallaan se siltä vaikuttaa...Kuitenkin juttelee jo aika paljon,täyttää kohta kaksi.Vaatii kyllä kokoajan erityistä silmälläpitoa ja saa aikamoista hulinaa aikaiseksi....Kun on se muutkin alle 2-vuotiaas siinä hoidettavana.Tuntuuko tutulta?
Urani ensimmäinen
20 vuotta hoitajana päiväko...
6636
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
vasta nyt? hoh hoijaa, helpollapa olet päässyt.
Adhd:tä mietin itsekin.Kyllä ko. diagnooseja olen tavannut ja hoidellut,mutta tarkoitin,että jo alle 2 vuotias käyttäytyy noin,se oli se ihmetykseni.
ainakin meillä, ihan alusta alkaen on näkynyt oireet.
millaisia oireita oli jo pienestä asti. Täällä kun hämmentyneenä seuraan oman lapseni touhuja ja mietin, että onko kaikki kunnossa ja pitääkö hakea apua...
Meillä 1,8 v poika ja häslinkiä riittää ja kovaa ääntä. Esim. kävellytettäessä käsi kädessä alkaa tavallisimmin "huojua" eli polvet veteliksi ja kaatuillaan äidin käden varassa samoin pukemisen yhteydessä. Pienetkin ikävän olon tunteet ilmaistaan karjumalla/huutamalla pitkään ja hartaasti, kerhoissa juoksennellaan ympäriinsä kun pitäis esim. laulaa/leikkiä (pitää kyllä todella paljon laulusta ja musiikista eli ei ole kyse hänelle vastenmielisestä touhusta), "hälinäpaikoissa" on hermostuneen oloinen ja pitää omaa suurta älämölöä hallitakseen tilanteen (?) jne, jne...
Monesti seuraan muiden rauhallisia lapsia kieltämättä kateellisena, kun omani on älämölynnyt muut vaivaantuneen oloisiksi ja juoksentelee/huojuu paikasta toiseen... Toisaalta poika kyllä pystyy keskittymään rauhassa joihinkin hänelle mieluisiin asioihin melko pitkäksikin aikaa (esim. leikkimään autoilla, kuuntelemaan lastenmusiikkia, katsomaan Puuha Peteä ;).
Eli mietin, pitäiskö pyytää jotain ammattilaista "arvioimaan" lapseni. Voisi ainakin tarjota hänelle esim. lasta tukevaa terapiaa tai meille vanhemmille ohjeita, miten tukea lasta kehityksessään.
Sinuna kyllä jättäisin heti noin pieneltä tv:n katselun. Amerikassa on saatu tutkimutietoa siitä, että alle 3-vuotiaiden ei pitäisi katsoa tv:tä lainkaan. Alle 3-vuotiailla runsas tv:n katselu näyttää olevan yhteydessä adhdn syntyyn. Selvähän se, että tvkin jollakin tavalla aivoja muokkaa kuten muutkin ympäristöärsykket.
Adhd:n puhkeamiseen näyttää olevan syynä sekä perinnöllisiä tekijöitä että ympäristötekijölitä.
Olen samaa mieltä siitä, että tv:n katselu minimiin. Meillä katsotaan tv:tä (tai siis DVD:tä) max kerran päivässä ja ehkä 10-20 min kerrallaan. Läheskään joka päivä ei katsota. En jaksa uskoa, että näin pienestä on haittaa. Mainitsemasi tutkimustiedot puhuvat runsaasta tv:n katselusta, mikä tarkoittanee vähintään tuntia päivässä. Itse en ole tämän alan tutkimuksiin perehtynyt, vaan puhun pelkällä mutu-tuntumalla...