Meillä on kuukauden verran tassuteltu yösyöttöjä vähemmälle. (Heräsi ennen 1 - 1,5 tunnin välein.) "Vauvanaskelin" ollaan edetty, ja nyt ensimmäinen syöttö ajoittuu noin klo 3-4:ään. Vieläkin vauva heräilee paljon, mutta saattaa jo nukkua kolmen tunnin pätkiä ja rauhoittua jo siihen, kun menee huoneeseen. Yleensä viimeistään vartissa on rauhoittunut jatkamaan unia. Näin on siis ollut.
Nyt yhtäkkiä rauhoittuminen ilman tissiä onkin todella vaikeaa. Viime yönä huutoa pahimmillaan riitti tunnin verran. Sylikään ei auttanut, itku oli niin hurjaa. Suponkin laitoin varmuuden vuoksi, koska tämä oli niin epätyypillistä. Lopulta syötin, vaikka oli nukkunut vasta pari tuntia.
Seuraavan kerran heräsi yhtä ahdistuneena. Sain kuitenkin rauhoittumaan tassuttelemalla (kesti noin puoli tuntia). Pian heräsi uudestaan, jolloin taas syötin.
Mikä avuksi? Tiuhoihin syöttöihin en halua palata, mutta en myöskään haluaisi aiheuttaa lapselleni tällaista ahdistusta ja kurjaa oloa. Eroahdistusko tätä aiheuttaa? Vierastaminen on meillä jo helpottamaan päin. Vaikutusta on varmasti myös sillä, että harjoittelee pystyyn nousemista. Onko tämä siis tyypillistä tässä iässä? Kaipaisin kipeästi rauhoitteluvinkkejä.
Ja olisiko vauvan kannalta kuitenkin helpompaa, jos yösyötöt lopettaisi kokonaan? Että olisi selkeästi niin, että yöllä ei syödä ja piste. Ei tarvitsisi "neuvotella" siitä, syödäänkö kun herää vai ei.
Nyt yhtäkkiä rauhoittuminen ilman tissiä onkin todella vaikeaa. Viime yönä huutoa pahimmillaan riitti tunnin verran. Sylikään ei auttanut, itku oli niin hurjaa. Suponkin laitoin varmuuden vuoksi, koska tämä oli niin epätyypillistä. Lopulta syötin, vaikka oli nukkunut vasta pari tuntia.
Seuraavan kerran heräsi yhtä ahdistuneena. Sain kuitenkin rauhoittumaan tassuttelemalla (kesti noin puoli tuntia). Pian heräsi uudestaan, jolloin taas syötin.
Mikä avuksi? Tiuhoihin syöttöihin en halua palata, mutta en myöskään haluaisi aiheuttaa lapselleni tällaista ahdistusta ja kurjaa oloa. Eroahdistusko tätä aiheuttaa? Vierastaminen on meillä jo helpottamaan päin. Vaikutusta on varmasti myös sillä, että harjoittelee pystyyn nousemista. Onko tämä siis tyypillistä tässä iässä? Kaipaisin kipeästi rauhoitteluvinkkejä.
Ja olisiko vauvan kannalta kuitenkin helpompaa, jos yösyötöt lopettaisi kokonaan? Että olisi selkeästi niin, että yöllä ei syödä ja piste. Ei tarvitsisi "neuvotella" siitä, syödäänkö kun herää vai ei.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olen vahvasti sietä mieltä, että lopeta yöllä syöttäminen kokonaan. Ei ihme jos vauvaa ahdistaa kun koskaan ei voi tietää onko nyt se aika kun saa ruokaa...
Itse lopetin vähän aikaa sitten vauvan yösyötöt ja se kävi ihmeen helposti. Edelleenkään vauva ei nuku kokonaisia öitä, mutta yöt ovat parantuneet! Paitsi, että täälläkin kontataan unissaan :-)
Jos vauva syö päivällä 4-5 ateriaa ei se tarvitse yöllä ruokaa!! Meillä neiti on helposti 12 tuntia yöllä syömättä, eikä tee edes tiukkaa, mut jos yöllä tissiä tarjoaisin niin kyllä se maistuisi!
Mun mielestä tossa yösyömisen vähentämisessä ei ole mitään järkeä vaan vauvan kannalta selkeämpää on lopettaa se kokonaan. Aamulla kun ekan kerran annat tissiä, niin kannattaa myös siinä vaiheessa huomioida, ettei se liity nukkumiseen!
Yöitkuja on ollut meilläkin ja ne liittyivät selkeästi yläetuhampaiden tuloon. Itkuisuus alkoi n. 2vkoa ennen kun hampaat todella puhkesivat ikenen läpi. Poika on nyt 9kk. Meillä edelleen syödään öisin 2-4x ja olenkin ajatellut kohta aloittaa unikoulun.
Ns. lempeässä unikoulussa otetaan 7h pätkä jonka ajatellaan vauvan pystyvän nukkumaan putkeen ja syömättä esim. klo 23-06. Se aika minkä itsekin haluat nukkua, voihan se olla vaikkapa 21-04. Sinä aikana ei anneta rintaa eikä muitakaan palveluja.
Eli pointtina on se, että yksi syöttö aamuyöllä ei kaada unikoulua, koska monesti vauvalla on oikeasti silloin nälkä ja jatkaa unia vielä hörpyn jälkeen.
Mutta itse tunnet vauvasi parhaiten ja jos vauva haluaakin vielä hetken tulla öisin rinnalle niin ehkä sitä kannattaa vielä jatkaa tai sitten sitkeästi pysyä päätöksessä ja antaa vaan se yksi aamuyön hörppy. Tsemppiä teille, samassa veneessä ollaan!=)