pitkään oman lesbouteni perheeltä ja vihdoin kun
sain sanottua olin vaik mitä?! En itse pitänyt sitten enään yhteyttä heihin.,Mutta pikku hiljaa hyvää tulee! ja sain tälläisen viestin pikkuveljeltä se menee näin: Sinua ei voi verrata hopeaan eikä pronssiin, olet jotain enemmän.,Sinua ei voi verrata kultaan,olet jotain arvokkaampaa.Tulit eräänä päivänä elämääni,otit kädestäni kiinni enkä koskaan päästä sinusta irti.Vaikka kilometrit joskus tulisivat välillemme,erottaisivat meitä metri metriltä enemmän,ei rakkauteni sinua kohtaan vähenisi,eikä muuttuisi.,Eikä päinvastoin se vahvistuisi.
sain sanottua olin vaik mitä?! En itse pitänyt sitten enään yhteyttä heihin.,Mutta pikku hiljaa hyvää tulee! ja sain tälläisen viestin pikkuveljeltä se menee näin: Sinua ei voi verrata hopeaan eikä pronssiin, olet jotain enemmän.,Sinua ei voi verrata kultaan,olet jotain arvokkaampaa.Tulit eräänä päivänä elämääni,otit kädestäni kiinni enkä koskaan päästä sinusta irti.Vaikka kilometrit joskus tulisivat välillemme,erottaisivat meitä metri metriltä enemmän,ei rakkauteni sinua kohtaan vähenisi,eikä muuttuisi.,Eikä päinvastoin se vahvistuisi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
niin uskomattomalta kun se tuntuukin, niin ajan kanssa ne vanhemmat vaan jotenki sen hyväksyy. mä en edes koskaan kertonut vanhemmilleni, vaan ne arvas ja alotti itte keskustelun asiasta.
tyhmää on pitää omia vanhempiaan tyhminä!!