yleensä alettiin valmistamaan HD-Readyjä?
Siis eikö se ole vain paneelista kiinni, ihan sama olisiko valmistanut 1920 x 1080 tai 1366 x 768 ???
Siis eikö se ole vain paneelista kiinni, ihan sama olisiko valmistanut 1920 x 1080 tai 1366 x 768 ???
Miksiköhän
Olen valmis HD-Ready
15677
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ei se todellakaan ole sama, kyllä tarkemmat paneelit ovat kalliimpia.
Olet oikeassa siinä että olisi aivan sama valmistaa joko 1366x768 kuin 1920x1080 paneeleita. Valmistuskustannukset riippuvat valmistusmääristä (volyymista), eivätkä tekniikasta itsestään. Tosin uutuuksien hinnassa on alussa "ilmaa" johtuen siitä että tuotekehityskustannukset pitää saada pois. Mutta heti tämän vaiheen jälkeen se on yksinomaan volyymi, joka määrittelee hinnat.
Se, miksi näin on johtuu hyvin monista pienistä asioista: esimerkiksi piirilevyn valmistuksessa on alussa joukko erilaisia perustamiskustannuksia, mutta jatkossa levyjä voidaan tuottaa halvalla. Samaten tehtaiden komponenttiostot; komponenttien hinta riippuu eniten volyymistä - mitä enemmän ostaa kerralla, sitä halvempia ovat komponentit.
Sitten asiaa voidaan tarkastella markkinatalouden näkökulmasta: eli kuinka ylläpitää asiakkaiden ostohalu tekniikan jatkuvasti kehittyessä. Vastaus tähän on myydä asiakkaille riittävän vanhaa tekniikkaa! Varsinkin taulutelkkareissa ja digiboxeissa tämä näkyy erityisen räikeästi.
Miksi myydä asiakkaille heti laite, joka täyttää myös tulevaisuuden vaatimukset? Silloinhan asiakas ei ostaisi enää vuosiin mitään koska hänen laitteensa olisi heti nykyaikainen. Ei pidä tyydyttää asiakkaiden tarpeita kerralla. Sehän ei ole taloudellisesti kannattavaa.
Joten siksi myydäänkin asiakkaalle sama tuote moneen kertaan:
Vaiheessa 1 luodaan uusi trendi: taulu-tv. Litteä, ja sen saa vaikka seinälle. Näillä argumenteilla mennään. Kosiskellaan varsinkin sisustajat kiinnostumaan uutuudesta, sillä juuri sisustajat ymmärtävät tekniikan päälle kaikista vähiten. Näin suuri kansa saadaan haluamaan taulu-tv! Hyvin harva osaa ja ymmärtää mitään tekniikasta ja niinpä vaiheen 1 taulu-tv on resoluutioltaan kuvaputki-tv:tä huomattavasti heikompi, puhutaan esimerkiksi vain 540 tason juovaerottelusta.
Vaiheessa 2 vetäistään sitten mukaan HDTV. Nyt jo taulu-tv:n ostaneet saavatkin huomata että heidän laitteensa on vanhanaikainen kun se ei pysty esittämään HDTV-kuvaa. Niinpä keksitään uusi malli, joka esittää HDTV-kuvaa mutta repäistään hatusta resoluutio taululle: 1366x768. Pikselimäärä, jota ei ole aiemmin käytetty missään ja mikä ei ole yhteensopiva yhtään minkään standardin kanssa. Nyt osa jo kertaalleen taulun hankkineista hankkii tällaisen ja kuvittelee että homma on sillä selvä. Jälleen todella harva ymmärtää että aivan kaikki videokuva, olipa siten HD tai ei, joudutaan skaalaamaan. Skaalausprosessi taas syö ikävästi kaistanlevetyttä (kuvan tarkkuutta) mm. aliasing-ilmiön estämiseksi tarkoitetun suodatuksen kautta.
Vaiheessa 3 julkaistaan sitten FullHD. Nyt laitteessa on paneeli, joka kykenee esittämään pikselilleen yhtä ainoaa HDTV-resoluutiota: 1920x1080. Muut resoluutiot joudutaan edelleen skaalaamaan.
Vaiheessa 4 julkaistaan taulut, joissa on moninkertainen resoluutio verrattuna esimerkiksi FullHD:hen. Nyt käytännössä mitä hyvänsä pienempää resoluutiota pystytään esittämään pikselintarkasti, koska itse taulussa on niin julmettu määrä pikseleitä. Skaalauksen aiheuttamat suodatukset eivät enää huononna kuvaa oikeastaan lainkaan.
Olisiko ollut jotakin muuta ratkaisua?
Olisi: esimerkiksi kuvaputki-HDTV. Kaikki resoluutiot olisi pystytty esittämään ilman skaalaamista. Saavutettaisiin huomattavasti paremmat värit ja kontrastisuhde.
Miksi näin ei tehty? Koska samalla olisi jäänyt myymättä uusi trendi (taulu-tv) eikä sisustajat eivät olisi innostuneet televisiosta. Jo vuosikymmeniä voimissaan ollut kuvaputki on tekniikasta ymmärtämättömien mielestä muutenkin jo vanhanaikainen. Ja lopuksi se pahin: laite olisi tyydyttänyt asiakkaan tarpeet jopa kymmeneksi vuodeksi eteenpäin.
Tekniikka ei siten aina etene tekniikan, vaan markkinatalouden lakien mukaan.
Mistäköhän hatusta mahdat tuota tekstiäsi repiä? Nyt oli jo pakko hiukan kommentoida noita sinun faktojasi...
"Vaiheessa 4 julkaistaan taulut, joissa on moninkertainen resoluutio verrattuna esimerkiksi FullHD:hen. Nyt käytännössä mitä hyvänsä pienempää resoluutiota pystytään esittämään pikselintarkasti, koska itse taulussa on niin julmettu määrä pikseleitä. Skaalauksen aiheuttamat suodatukset eivät enää huononna kuvaa oikeastaan lainkaan."
Et varmaan ymmärrä, mitä joudutaan pienempiresoluutioiselle materiaalille tekemään, kun se levitetään sitä itseään suuremmalle pikselimäärälle? Tuota sinun on hyvä miettiä nyt aluksi! Tai mieti vaikka, että mikä on pikseli.
Työskentelen tuotekehityksessä, siitä tiedot.
Toki aina skaalatessa suodatetaan mutta siinä vaiheessa kun pikseleitä on ns. riittävästi niin se skaalaus ei ole enää niin kova juttu kuin nykyään. Puhun siis todellakin moninkertaisesta pikselimäärästä verrattuna siihen mitä nykyisissä on.
Mutta se on tulevaisuutta, näet sitten sinäkin joskus...
Kannattaa jatkaa sitä tuotekehittelyä sitten vaan ihan mielin määrin, mutta noissa puheissasi ei kauheasti tolkkua ole. Ylempään resoluutioon skaalauksessa osa pikseleistä joudutaan keksimään tyhjästä ja se ei ole koskaan mikään pikku juttu! Se, mitä sinä väitit, että rittävän tarkalla näytöllä nämä ongelmat "poistuisivat", on aivan naurettava väite. Vai muistatko enää, mitä tuossa aiemmin puhuit niistä full-hd:tä tarkemmista näytöistä? Mietippä nyt hetki.
Siksi katsonkin vielä varmaan pari vuotta Samsungin putkitöllöä ;)
Vaikka olen harkinnut kyllä FullHD:tä, Sonya tai Samsungia 37":na, tai ehkä sharppia tai toshibaa;)
Tuosta ihan ensi alkuun opiskeltavaa:
http://en.wikipedia.org/wiki/Nyquist–Shannon_sampling_theorem
http://en.wikipedia.org/wiki/Interpolation
Anteeksi että on englanninkielistä, mutta sellainen se tämän meidän maailmamme on. Ei tuossa siis mitään vaikeaa ole kuten väitit, vastaavaa tehdään joka puolella nykyään. DSP-sällit vääntää koodin tuohon copypastena.
Mutta se mikä tuossa helpottaa on juurikin näytteiden määrä suhteessa esitettävään informaatioon. HD-Readyssa koko asia on täysin nurinkurinen, samoin myös FullHD:lla esitettäessä 1280x720 normia. Tarkastele Nyquistin teoreemaa vasten, niin ymmärrät itsekin.
Minulla ei nyt riitä enää aikaa vääntää näitä rautalangasta, projekti nytkähti taas eteenpäin ja pääsee viimeinkin töihin...
Lähdenkin tästä rakentamaan aikakonetta.
> "Valmistuskustannukset riippuvat valmistusmääristä (volyymista), eivätkä tekniikasta itsestään."
Päteekö sama esim. autoihin, eli jos Porsche 911:tä valmistettaisiin enemmän kuin Corollaa, niin sen valmistaminen tulisi myös halvemmaksi?
Aina nämä salaliittoteoriat vaan pistää naurattamaan, miten TV-valmistajat muka ovat yhdessä päättäneet jonkun strategian millä rajoitetaan tekniikan kehitystä että saataisiin ihmiset päivittämään laitteistonsa useaan kertaan.
Tosielmässä asia on kuitenkin niin, että jos yrityksellä on mahdollisuus samaan hintaan valmistaa/valmistuttaa hyvää paneelia ja huonoa paneelia, niin se ei tasan varmasti valitse sitä huonoa ja jää odottelemaan että kilpailija valitsee toisin ja korjaa potin.
Volyymi vs. yhden kappaleen valmistuskustannukset pätevät kaikkeen - myös autoihin. Pitämällä valmistusmäärät pieninä pysyy Porchen hinta korkeana.
Ja myös ne tuotekehityskustannukset on minimoitu. Mitään ei enää tehdä kunnolla loppuun saakka. Myydään keskeneräistä. Asiakas testaa. Korjataan viat ohjelmapäivityksillä. :-)
Sehän on jo tehty.
Ns. premium-kategorian tuotteista revitään myös aivan helkutinmoisia katteita. Eli vaikka Porche on kalliimpi valmistaa, ei valmistuskustannusten suhde normiautoon verrattuna ole välttämättä läheskään sama kuin autojen hintojen ero. Kauppiaat ja jokainen muu välikäsi vetää aivan sikakatteet tuollaisista.
Esimerkiksi Nokialla on monenlaisia premium-kategorian puhelimia. Samanlainen rauta siellä on sisällä kuin muissakin mutta kuoret voi sitten olla jopa timantein koristeltu.
Tuotekehitys pähkinänkuoressa: mistään mitään ymmärtämättömät teettävät haluttomilla mahdottomia...
Suomeksi: määritellään aikataulu, jossa kukaan ei kykene suoriutumaan töistään, määritellään budjetti joka ylittyy 5-kertaisesti ja sitten valitetaan kun ollaan myöhässä ja budjetti ylitettiin. Silti kellään ei ole kiire koska projekti on usein niin huonosti organisoitu että joudutaan odottelemaan ja työt seisoo... :-)
se meilläkin täällä suunnitellessa ja konsultoidessa menee, on mennyt jo 10 vuotta...