Olisi kiva kuulla muidenkin harrastelijakirjoittajien mielipiteitä ärsyyttävimmistä kliseistä; Ja nimenomaan sellaisista halvoista tyylikeinoista, joihin itseni kaltaiset aloittelijat usein sortuvat.
'Yhtäkkiä'/'äkkiä', jotain tapahtuu ja kaikki on muuttunut. Samaan kategoriaan kuuluu myös 'havahduin', 'säpsähdin'.
Kun kaikki henkilöhahmojen tunnetilat pakkosyötetäään lukijalle. Päähenkilö pelkää/on iloinen/on surullinen jne.
'Yhtäkkiä'/'äkkiä', jotain tapahtuu ja kaikki on muuttunut. Samaan kategoriaan kuuluu myös 'havahduin', 'säpsähdin'.
Kun kaikki henkilöhahmojen tunnetilat pakkosyötetäään lukijalle. Päähenkilö pelkää/on iloinen/on surullinen jne.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Tunnetilojen pakkosyötöstä toinen ääripää on, kun kuvaillaan vaan koko ajan henkilön reaktioita tyyliin "hänen hengityksensä tiheni ja hiki nousi pintaan", eikä kertaakaan sanota, että henkilö pelästyi, suuttui, kiihottui jne. Ylipäänsä mikä tahansa jatkuvasti toistuva tyylikeino rasittaa. Monissa aloittelevien kirjoittajien teksteissä huomaa, miten kirjoittaja on "keksinyt" (useimmiten kopioinut joltain ihailemaltaan kirjailijalta, tietoisesti tai tiedostamatta) oman "tyylinsä", mikä usein johtaa siihen, että tekstit ovat tosi monotonisia, itseään toistavia ja äärimmäisen rasittavia. Eli vaaran merkkinä voi pitää sitä, kun tuntee keksineensä "yhen tosi hyvän jutun" ja jumittuu siihen loppuiäkseen. ;o) Ellei nyt sitten ole lähes nero ja se juttu, jonka on keksinyt on OIKEASTI uusi. Näin harvoin on.
"Kuin".