Otetaanpa tyypillinen 2-kerroksinen kivitalo, ulkoseinäpintaa ilman ikkunoita on noin 200m2.
Nyt jos seinämateriaalin U-arvo on esim. sipon 0,25 (vai mikä on 375mm sipon U-arvo?), ja lämpötilaero lämmityskaudelle sisä- ja ulkoilman välillä on keskimäärin 20 astetta, niin täysin ilmatiiviin ulkoseinän läpi karkaa
0,25W/m2K * 200m2 * 20K = 1000W lämpötehoa
Jos U-arvo onkin esim. 400mm-Lammin 0,19, niin enää karkaa 760W, erotus 240W.
Tämä erotus tarkoittaa 24h*240W = 5,76kWh/vuorokausi.
Kertaa lämmityskauden pituus, noin 6kk, tekee 1036,8kWh/vuosi.
Jokainen tykönään voi miettiä, onko tuolla kWh-määrällä merkitystä vai ei.
Ja huomautuksena, tähänhän ei sitten vaikuta yhtään yläpohjan lisäeristykset, LTO:t, ikkunat tai muut. Tuo on se määrä energiaa, joka karkaa itse seinän läpi, eikä se vähene tai lisäänny sen mukaan paljonko karkaa vaikka yläpohjan läpi.
Nyt jos seinämateriaalin U-arvo on esim. sipon 0,25 (vai mikä on 375mm sipon U-arvo?), ja lämpötilaero lämmityskaudelle sisä- ja ulkoilman välillä on keskimäärin 20 astetta, niin täysin ilmatiiviin ulkoseinän läpi karkaa
0,25W/m2K * 200m2 * 20K = 1000W lämpötehoa
Jos U-arvo onkin esim. 400mm-Lammin 0,19, niin enää karkaa 760W, erotus 240W.
Tämä erotus tarkoittaa 24h*240W = 5,76kWh/vuorokausi.
Kertaa lämmityskauden pituus, noin 6kk, tekee 1036,8kWh/vuosi.
Jokainen tykönään voi miettiä, onko tuolla kWh-määrällä merkitystä vai ei.
Ja huomautuksena, tähänhän ei sitten vaikuta yhtään yläpohjan lisäeristykset, LTO:t, ikkunat tai muut. Tuo on se määrä energiaa, joka karkaa itse seinän läpi, eikä se vähene tai lisäänny sen mukaan paljonko karkaa vaikka yläpohjan läpi.
Vastaukset 33
Vanhimmat
Maalämpö, niin aijai! kun säästää!
jos suoralla sähköllä ero olisi (1000 kwh * 10 senttiä ) 100 euroo, niin maalämmön kanssa se on ~30 euroo (jos on maalämpöpumppumyyjiä uskominen).
Kyllä kannatti!
kun ei kukaan asu ilman lattiaa ja kattoa olevassa talossa ja vasta perheen asumistottumukset määräävät kulutuksen.
Kattopintaa on helposti 120m2 räystäät ja alakerran lattiapintaa vähän tätä vähemmän.
Lämmön kulutukseen vaikuttaa suuresti tuuuliolosuhteet, räystäät, ylä- ja alapohjan eristys tms.
Hyvin eteläsivustolle sijoitettu terassi saa aikaan sen, että sitä vastassa oleva huoneryhmä tarvitsee pari astetta vähemmän lämpöä talvella ja vähemmän viilennystä kesällä.
Pienemmät ikkunat pohjoissivustalla kuluttavat vähemmän kuin isot jne.
Mainitsemasi lämmityskausikin on harhaanjohtava, kun nykyaikaisessa talossa tulee erilaista mukavuuslämpöä mm. saniteettitilojen lattialämmityksistä sekä hukkalämpöä lampuista, kojeista ja laitteista sekä ihmisistä niin paljon, ettei lämmitystä edes pidetä päällä muuta kuin lämmintä käyttövettä varten.
Näin ainakin tavallisessa siporex-talossa (kellari 2 asuinkerrosta, 336m2)
Sinun wattisi heittävät vielä volttia siinä seiniesi keskellä. Keksi lisää.
yrittää edes itselleni vakuuttaa, kun menin ja laitoin rahani lammiin..
Tuo on luku, johon omat asumistottumukset, yläpohjat yms. eivät vaikuta pätkääkään (paitsi jos laskee asunnon sisälämpötilaa, niin se tietty pienentää lämpötilaeroa). Kun laittaa tarkemman lämmityskauden pituuden ja lämpötilaeron, niin siitä saa sen, paljonko sitä ihan todellista energiaa väistämättä seinien läpi katoaa. Se on suoraan muutettavissa euroiksi kertomalla energian hinnalla, ja ne eurot joutuu joka vuosi maksamaan. Oli muu energian kulutus on 0kWh/vuosi tai 100MWh/vuosi, laskemani kilowattitunnit=eurot karkaa seinien läpi ihan niistä riippumatta.
Jos asioiden laskeminen euroissa (esim. prosenttien sijaan) on sinusta hölmöä, olet hölmö.
ja totesin, että ei ole merkitystä!
koko U-arvo höpinä on markkinamiesten vouhotusta
100€:n vuosisäästön takia ei kannata tehdä taloa 10 000 € kalliimmaksi. --> takaisinmaksuaika 100v...
Niinhän se on. Toisaalta ne jotka haluaa tehdä taloudellisesti järkevän talon, tekee puutalon... ;-) Kun lähtökohta on tämä, niin kivitalon haluajalle pitää sallia muitakin haluja, kuten halu tehdä matalaenergia-kivitalo, vaikka se lisäisikin rahallista tappiota talon rakentamisessa verrattuna siihen että olisi tehnyt puutalon.
kivitalon valinnassa lähinnä ääneneristävyys (talo liikennemelualueella)ja jälleenmyyntiarvo & haluttavuus tarvittaessa. Kyllä kivitalosta aina saa paremmin omansa pois kuin puutalosta.
ainoastaan metsän myyjän kantilta.
Keloja ei Suomesta saa enää kaataa, vaan tuotava Venäjältä.
Ei harkkotalo tule sen kalliimmaksi kuin elementtipuutalo, jota joudutaan tiheämmin korjailemaan, jopa heti-2 vuotta asuttuna.
Kysy vaikka VVO:lta.
Lammi vastaan sipo edusta tavanomaista puutalolinjaa, vaikka järkeviä valintoja ovatkin.
Lammiin kyhätään yleisesti kevyt yläpohja ja sipoa voi veistää vaikka kirveellä, mutta ei sittenkään.
Puutalo on taloudellinen verrattuna kivitaloon, koska rakennuskustannusten erotusta korkoineen ei käytännössä myyntivaiheessa saa laitettua hintaan.
Toki jos meinaa rakennusvirheitä tehdä tai teettää, niin sitten siporex lienee turvallisin rakennusmateriaali ;-).
yksinkertaisille rakennusmiehille on yksinkertainen materiaali. ei ne kuitenkaan jaksa teippailla yläpohjan muoveja, ja sittenkun jotain unhtuu, niin puhkotaan reikää ihan surutta.. tästäpä vaan ei kovin mo ni "onnellinen" kevyen yläpohjan omaava tiedä mitään..
harvemmin tuo lisäeristyskustannus on 10 000e. Usein lisäeristys on niin edullista että se kannattaa
(1000kilowattia) maksaa talviaikaan alle 20euroa
ja kesällä puolet tästä.
Sellaisen 250m2 siporex-talon koko vuoden kulutus
kuumine käyttövesineen, uima-altaineen 5-henkisellä perheellä on noin 20megaa vuodessa.
Laske siitä lisäeristeiden takaisinmaksuhinta:-
ja eristä usein ja edullisesti.
niin miksi sille tehtyä reikää ei tiivistettäisi?
Ihme logiikkaa.
No okei ammattimehet on erikseen, ne tekee joka paikkaan sutta ja sekundaa, siksi kriittiset kohdat kannataa tehdä itse. Esimerkkinä esim: aluskatteen asennus, joka on ammattilaisilla roiskaisu ja itselle tekevälle tarkkaa työtä.
Valitettavasti tuostakin on ihan omat kokemukset.
k-lämpölaskusta laskettu 1kwh hinta on kyllä yli tuplasti tuo.
Mutta eristäminen kannataa. Me laitettiin tupla eristeet taloon jonka vuoksi voitiin yksinkertaistaa lämmitysjärjestelmää. Tässä tapauksessa lisäeristäminen ei käytännössä maksanut yhtään mitään ja lämmitysenrgiaan menee alle puolet normaalista, kokonaisenergian kulutuken ollessa noin 25% normaalitaloa alhaisempi.
Olohuoneessa ja makkareissa on viimeksi ollut lämmityspäällä viime maaliskuussa.
paljonko oli kulutus euroina tai kilowatteina ennen eristystä per vuosi ja paljonko nyt.
vielä, jos tohdit kertoa, paljonko eristämisen urakkaan meni aikaa ja rahaa, voi vertailun tehdä puolueettomasti.
Moninkertaisista lämmityksistä en ymmärrä mitään, kun ei sitä ainoatakaan tarvitse pitää edes päällä.
lämmitys. Tää on uusi talo, eikä tässä ole kuin yksi lämmitysjärjetelmä takka jos satuu vaikka pitkä sähkökatko. Osto puilla ei kannata lämmittää, nääs nääs.
Ja kun uus tehtiin niin nyt on helppoa antaa tuo lisä eristämiseen kulunut aika.
Lattiaan meni 120m2 x 125mm extraa jonka asentaminen vei alle 3h. Kun koko urakka vei 8h mutta alin kerro on hitaampi asentaa koska sorat tarvii tasata jne.
Seiniin meni aikaa tismalleen sama kuin tavanomaisella rakenteella. Mutta parempi eriste maksoi kyllä turhan paljon, eli miltein tonnin.
Kattoon puhallettiin 300mm extraa ja siihen varmaan kului kaksituntia enemmän, kuin tavanomaiseen.
Ikkunat asentui varmaan samassa ajassa kuin tavallisetkin. Ulko-ovet asentuin parissa tunnissa, mutta mittojen takia aikaa kului varmaan ainakin 10 minuuttia normaalia enemmän.
Eli rakennusaikaa meni about 8h enemmän kuin "Grynder orginal laadun" tekemiseen.
k-lämpöön oli pakko liittyä. Kävivät vaihtamassa mittarin toisen talven jälkeen koska eka oli "rikki" mutta ei tuo uusi näytä sen nopammin pörräävän. Lienee sekin rikki.
Aika karkeita nuo aseteluvut ja lämmityskauden pituus, mutta suunnilleen noin. Itse sain aikoinani saman arvon seinilleni, eli n. 1MWh/ vuosi eroa.
Yhdellä seinällä on autotalli ja toisella kylmävarasto, jotka pienentävät arvoa, mutta kuitenkin suunnilleen noin itsellänikin.
Koska lämmitysmuotona itselläni on kaukolämpö, niin tämä 1MWh kustantaa vuodessa 37,5€. Eli ei taloudellista merkitystä.
Toisaalta valitsin paremmat ikkunat U = 0,9 ja pyöriväkennoisen LTO:n. Taloudellisessa mielessä en ikinä tienaa noita takaisin.
menee, mitä laskennalla ei säästelty
Kuutiota kohti vuodessa.
Se on todellista kulutusta.
Katsohan vielä sieltä laskulta, paljonko sinun megawattisi maksaa, kun täälläpäin se maksaa 16eur ja kesän aikana puolet siitä.
Todellisen kulutuksen näkee noista laskuista. Aika olematontahan se on. En ymmärtänyt mitä tarkoitit "laskennalla ei säästelty".
Tiedotteen mukaan hinta näemmä nousi vuoden alusta ja on nyt 39,04€/kWh. Voit vaikka halutessasi tarkistaa täältä
http://www.fortum.com/gallery/Heat/Internet/Kaukolampohinnasto_Espoo_Kauniainen_Kirkkonummi_2008_final.pdf
Voisitko muuten vinkata mikä on se täällä päin. Fortumin aluella hinnat kun ovat 40-70€/MWh. Toisaalta pitäähän tuon Liliuksen elääkkin.
Jos laskee 200 neliön kiville hinnan Lammin EMH350 0,25W/m2K ja EMH400 0,19W/m2K, niin ero olis 200 neliölle noin 1200€, ei suinkaan kymppitonni, kuten joku ehti jo arvioimaan.
1200€ lisälainan vuosikorot on 5% korolla 60€, ja säästö siis 1000kWh. Jos siis maksaa lämmöstään yli tasan 6snt/kWh, niin lisälainan korot pystyy maksamaan säästöllä ja yli jäävä osuus jää voitoksi.
Jos sitten pystyy myyntihintaan puhumaan paksumman harkon takia tuon 1200€ lisää (mikä voi esim. 20v päästä olla inflaation takia aika vähän), niin lopputulokseksi jää, että säästi ympäristöä, oli aavistuksen enemmän rahaa käytössä koko ajan, ja pankilta lainatut ylimääräiset 1200€ voi palauttaa pankille myydessä ilman omaa tappiota.
Tuohon hintaan ei paha diili laittaa paksumpaa harkkoa. Tosin et varmaan huomioinut paksumman harkon tuomaa isompaa pinta-alaa, eli enemmän rapattavaa yms.
5cm paksummat senät tekee yksi kerroksiseen j a nelinurkkaiseen taloon noin 0,6 neliötä lisää ulkopintaa.
Jos tekee tiukan budjetin, niin jollekin se voi sitä olla! 0,6m2*70 €/m2= 42€!! Lisäkustannusta,-- ja se on liikaa!
Ja kaksikerroksiseen tuplaten ulkoseinän pinta-alaa. Lisäksi tulee 40cm lisää salaojaputkea (eli joko 0m tai 6m lisää), isompi antura ja sokkeli, hiukan enemmän betonia harkkoihin (en jaksa katsoa minkä verran), hiukan isommat kattotuolit, ja 1-2 neliötä lisää kattoa. Ja jos talo on monimuotoisempi kuin suorakaide, niin tulee vielä enemmän. Ja kun alkuperäinen summa oli vain 1200€, niin kyllä nämä lisäkustannukset yhteenlaskettuna ovat siitä sellainen osa että syytä huomioida, jos se 1200€ on merkityksellinen.
Jos mökki on 200m2, niin seinäalaa on minimissään 14 x 14 m. Jos jokaisen seinän paksuus on 5 cm paksumpi, niin mökin koko kasvaa 14m x 0.05m x 4 seinää = 2,8m2. Tuon verran sitten tarvitaan lisää tavaraa ala- sekä yläpohjaan ym. Kattoa tulee n. 3m2 lisää.
Kiinteistövero maksetaan rakennuksen kokonaisalasta, eikä sisäseinien mukaan jne.
Tulee aika kallis 5cm. Hyötyneliöt eivät kasva ollenkaan, mutta kustannuksia tulee aika reilusti. Tuo 1200€ on pelkästään harkkojen kustannus, ei kokonaiskustannus.
Kyllä tuosta paremmasta eristyksestä saa enemmän kuin 1200€, myydessä... voi hyvinkin tehdä kymppitonnin lisää myyntihintaan. Ostaahan jotku 15.000€ maalämpöjärjestälmänkin säästääkseen läämityskuluissa muutaman satasen vuodessa.
Teillä on niin hyvät perusteet seinän ohentamiseksi, että taidan jättää eristeet minimiinsä tai ehkä kokonaan pois.
Tietysti toinen vaitoehto on tehdä talosta palkusummalla harkolla ulkomitoiltaan täsmälleen saman kokoinen kuin mitä ensin ajatteli kapaemmalla.
Tuon eron maksan mielelläni seuraavien etujen vuoksi:
1. oikeaoppinen tuulettuva ala-pohja
2. höyrysuluton rakenne
Näitähän ei Lammi ontelolaatta rakenteella helposti saa tehtyä.
Jokaisella on tietysti preferenssisnsä ja joku toinen voi valita Lammin taasen muista syistä, itsellä nuo puolsivat Sipo puolesta.
tyystin.!!!!
markkinoiden ykkönen, mieti sitä kanalassasi, kun keksit lisää syitä, mikseivät edustamasi harkot mene kaupaksi.
Mun tietääkseni ee ole lammiin sen vaikeampaa, jos noi ovat kynnyskysymykset. Lammissa ei ole höyrynsulkua missään kohdassa.