Voi apua, kertokaa hyvät kanssasisaret miten saisin nukuttua!! Minulla on jotenkin kroonistunut tämä nukkumattomuus. Vauva on nyt 2,5 kk vanha ja olen kärsinyt vaivasta hänen syntymästään asti. Ongelmani siis on, etten saa unta silloin kun vauva nukkuu. Illalla pyörin sängyssä parikin tuntia ja olen juuri nukahtanut, kun vauva herää ensimmäiseen syöttöön. Syötön jälkeen nukahtamiseen menee vähintään tunti ja kohtahan vauva jo herää uudestaan...Tätä jatkuu yö toisensa perään. Nukun yhteensä yössä 2-3 tuntia,pätkissä senkin! Olen saanut nukahtamislääkkeitä, mutta ei niitä viitsi joka ilta popsia ja niissäkin ongelmana on, että saan niillä nukahdettua sen ekan kolmen tunnin pätkän kun vauva nukkuu, mutta syötön jälkeen olen taas pirteä kuin peipponen.
Onko kellään samanlaista vaivaa? En voi ymmärtää, etten saa illalla unta, kun takana on parin tunnin yöunet! Enkä saa päivisinkään nukuttua vauvan ollessa päikkäreillä. Tiedän kärsiväni aivan jumalattomasta univajeesta kun muisti pätkii ja tavarat putoilevat käsistä, lyhyestä pinnasta puhumattakaan. Mutta varsinaista väsymyksen tunnetta en silti koe. Käyn siis jatkuvasti ylikierroksilla. En enää tiedä mikä auttaisi, alan olla aika epätoivoinen.
Mieheni auttaa vauvan hoidossa parhaansa mukaan minkä töiltään pystyy, ja välillä koitan nukkua toisessa huoneessa. Mutta silloinkin heräilen jatkuvasti, enkä koe olevani pirteä herättyäni. Stressaan varmaan silloinkin sitä, kun tiedän, että jos en nyt nuku, ovat edessä olevat päivät entistä kamalampia.
Mikä lääke, rohto tai terapia tähän auttaisi? Kohta varmaan lähtee järki tätä menoa. Eikös unettomuudesta voi seurata vaikka lopulta psykoosi?! No, ehkä saisin sitten lataamossa vihdoin nukuttua!!
Onko kellään samanlaista vaivaa? En voi ymmärtää, etten saa illalla unta, kun takana on parin tunnin yöunet! Enkä saa päivisinkään nukuttua vauvan ollessa päikkäreillä. Tiedän kärsiväni aivan jumalattomasta univajeesta kun muisti pätkii ja tavarat putoilevat käsistä, lyhyestä pinnasta puhumattakaan. Mutta varsinaista väsymyksen tunnetta en silti koe. Käyn siis jatkuvasti ylikierroksilla. En enää tiedä mikä auttaisi, alan olla aika epätoivoinen.
Mieheni auttaa vauvan hoidossa parhaansa mukaan minkä töiltään pystyy, ja välillä koitan nukkua toisessa huoneessa. Mutta silloinkin heräilen jatkuvasti, enkä koe olevani pirteä herättyäni. Stressaan varmaan silloinkin sitä, kun tiedän, että jos en nyt nuku, ovat edessä olevat päivät entistä kamalampia.
Mikä lääke, rohto tai terapia tähän auttaisi? Kohta varmaan lähtee järki tätä menoa. Eikös unettomuudesta voi seurata vaikka lopulta psykoosi?! No, ehkä saisin sitten lataamossa vihdoin nukuttua!!
Vastaukset 8
Vanhimmat
pyydä meletoniini-hormoni resepti. auttoi mulla samaan vaivaan. toivottavasti apua sullekin.
Valitettavasti ei auta mulla melatoniinikaan, olen niitäkin jo ehtinyt kokeilemaan....Taidan olla äärimmäisen ongelmallinen tapaus :(
univaje alkaa syömään ilon kaikesta, tiedän kokemuksesta. oli aika kun en nukkunut kuin tunnin tai pari yössä ja sitten kerralla parikymmentä tuntia kun olin kuolemanväsynyt.
jos imetät, juo kamomillateetä ja opeta itsellesikin rutiinit nukahtamiseen samalla kuin vauvalle. mene nukkumaan samaan aikaan kuin vauva, jos mahdollista, nukkukaa samassa sängyssä. mielikuvaharjoittelu tekee ihmeitä, jos olet tyyppi johon itsesuggestio toimii. pidä illat hämärinä ja päivät, talvesta huolimatta, valoisina.
jos et imetä, niin voisit kokeilla vaihtaa nukahtamislääkkeet rauhoittaviin, pitempivaikutteisiin esim. tenox
mulla toimi paremmin, nukahtamislääkkeet auttoivat mukahtamaan mutta muutaman tunnin päästä ylhäällä, pirteänä.
en tiedä mitä olet kokeillut, toivottavasti löytyi jokin uusi kikka jota kokeilla =D
Kärsin itse myös unettomuudesta synnytyksen jälkeen. Vaikea loppuraskaus, vakava synnytyskomplikaatio, 2 viikon univelka jo laitokselta kotiin lähtiessä. 3kk jaksoin 4-5h unilla, sitten iski ääretön väsymys.
Kuukauden pohdin tilannettani unilääkkeiden voimalla, sitten tajusin, että on kaksi vaihtoehtoa. Joko annan itseni valua "lataamoon" asti tai hankin apua. Oma äitini ymmärsi tilanteen ja otti vuorotteluvapaata omasta virastaan. Nyt hoidetaan kolmen henkilön voimin 5kk ikäistä unihäiriöistä vauvaa. Omat voimat alkavat normaalien yöunien ansiosta palata päivä päivältä.
Mulla on ollut joskus nukahtamisvaikeuksia. Silloin kehitin sellaisen "mielikuvaharjoituksen", että aloin ajattelemaan sitä, miltä tuntuu herätä kun ei millään jaksaisi. Ja kohta tuleekin uni.Mutta tätä toimii vain silloin kun on yliväsynyt, eikä saa unta.
paitsi, että vauvani on vasta 1 kk ja valvomista siis synnytyksestä lähtien "vain" 4 viikkoa, mutta synnytys oli vaikea ja toipuminen pitkällistä. Ihan sama mulla, luulin tulevani hulluks kun niin väsytti, päivällä ei saanut unta, yöllä just samaa kuin sullakin. Oli sit pakko mennä anoppilaan viikonlopuks ja mummi hoiti vauvaa kahtena yönä, että sain nukkua ehjät yöunet. Ihanteellista oli, että vielä eri rakennuksessa kuin vauva, etten kuullut itkua. Ekana yönä ei tietty uni tullu,kun mietin vauvaa ja ikävä oli, mut tokana yönä nukuin jo ruhtinaalliset 9 tuntia. Auttoi kummasti ja ehkä vähän aikaa pärjään, sit taas uudestaan kun tuntuu siltä.
Jostain kumman syystä, tuskin edes herään, syöttäessäni vauvaa, ja se "syöttäminenkin" on vain se että heitän sille pullon, tuen sen tyynyillä, ja jätän imemään, menen nukkumaan. nykyisin 7 kk, osaa jo itse pitää pullon käpälissään.
Enkä mä lämmittele pulloja, vaan tarjoilen viileänä, sillai että illalla laitan pullon kastellun pyyhkeeseen käärittynä oottamaan. Eli ei ole jääkaappi kylmää, vaan vähän viileetä. Se on hyvä, säilyy, eikä mene pilalle edes koko yönä. Ja on kelvollista syödä heti. Kaksi täyttä pulloa vauva vetelee joka yö. yht. 6 desiä.
22.00 ja 01.00 ja 05.00 ja 08.00 aika täsmällisesti. aina menee puolitoista desiä kerrallaan.
Ja tämä on 3. lapsi jota imetin vain kuukauden, (oman sairauteni takia)
Minä en nukkunut juuri ollenkaan ensimmäisen kuukauden aikana, ja ekat puoli vuottakin meni n. 3-5 tunnin yöunilla... Pojalla oli paha allergia, ja hän nukkui alkuun vain 15 min pätkissä, joten en itse ehtinyt nukahtamaan, kun hän jo taas heräsi!
Kun väsymys meni "yli", en enää nukkunut millään. Olo oli koko ajan jännittynyt, ja olin kuin viritetty jousi, valmiina pomppaamaan kun vauva huutaa. Meilläkin äitini tuli onneksi apuun, ja hoiti vauvaa muutamana viikonloppuna yöt, että sain levätä. Ensin suihkuun/saunaan, korvatulpat korviin, nukahtamislääkettä naamariin ja petiin. Alkuun en todellakaan nukkunut! Mutta makasin siellä sängyssä sen 10 tuntia, että edes keho sai levätä. Viikonlopun toisena yönä nukuin jo kohtuullisesti, kun jotenkin kehokin oli ymmärtänyt, ettei minun tarvitse nousta vauvaa hoitamaan.
Olethan syönyt monipuolisesti ja päässyt välillä ulkoilemaan? Saatko yhtään "omaa" aikaa, eli oletko päässyt esim. käymään kaverin luona tai vaikka lenkillä ihan yksin? Oma aika auttaa siinä, että jännittynyt olotila vähenee. Kokeile ihmeessä myös rentoutus äänitteitä, ei niihin ehkä nukahda, ainakaan alkuuna, mutta ne auttavat kehoa lepäämään.
Yritä lopettaa stressaaminen siitä, että et saa nukuttua. Pahinta mitä voi tehdä, on laskea kuinka vähän on enää aikaa nukkua tai pelätä kuinka huomenna selviää kun ei ole nukkunut. Keskity ajattelemaan, että ei ole mitään hätää vaikka et nukkuisikaan. Siihenhän sinä olet jo tottunut, joten mitä pahempaa enää voi tapahtua! Jos ei nukuta, lue vaikka lehtiä, katso tv:tä, tee käsitöitä, tai tee ihan mitä tahansa mistä pidät ja mikä on rentouttavaa. Tai voit vain makoilla esim. sohvalla ja mietiskellä, jos uni tulee, niin sehän on vaan mukava yllätys.
Kokeile levittää patjat lattialle, ja köllötellä siinä vauva kanssa. Paikanvaihdos voi helpottaa nukahtamista.
Jos vaan mahdollista, pyydä miestäsi tekemään kotityöt. Sinulle on tarpeeksi työtä vauva hoidossa. Älä vaadi itseltäsi liikoja! Jos mies ei voi/halua hoitaa kotitöitä, jätä turhimmat tekemättä. Siivota voit parin kuukauden päästäkin, eikä ruuan laittoon tarvitse uhrata tunteja. Kun vauva päivällä nukkuu, käytä jokainen hetki lepäämiseen, tai tee jotain mikä piristää tai rentouttaa sinua.
Kyllä se siitä! Aika auttaa, muista että kaikella todennäköisyydellä nukut jo paljon paremmin puolen vuoden päästä. Ja jos tuntuu että olet aivan lopussa, hakeudu lääkärille, ja pyydä saada vahvempia unilääkkeitä. Parempi nukkua sitten vaikka niiden voimalla, kuin ei ollenkaan! Ajoita niiden käyttö niin, että esim. miehesi voi hoitaa vauvaa seuraavana päivänä, eikä haittaa jos olet vähän tokkurainen.