Miksi suomalainen on kateellinen jos joku sattuu olemaan tyytyväinen talotoimittajaansa, oli se sitten valmistalo tai eri kokoisista elemententeistä rakennettu?
Jos joku on tyytyväinen Älvsbyhynsä, niin mitä se meille muille loppujen lopuksi kuuluu? Tai jos joku saanut hyvää palvelua Kastellilta ja saanut ne lautansa määrämittaan katkottuna tonttinsa laidalle päästäkseen ne itse räntäsateessa kasaamaan taloksi, niin mitä sitten?
Miksei voi olla onnellinen naapurinsa tai kaverinsa puolesta siitä mitä toinen on saanut aikaan ja on siihen silmin nähden tyytyväinen?
Jos joku on tyytyväinen Älvsbyhynsä, niin mitä se meille muille loppujen lopuksi kuuluu? Tai jos joku saanut hyvää palvelua Kastellilta ja saanut ne lautansa määrämittaan katkottuna tonttinsa laidalle päästäkseen ne itse räntäsateessa kasaamaan taloksi, niin mitä sitten?
Miksei voi olla onnellinen naapurinsa tai kaverinsa puolesta siitä mitä toinen on saanut aikaan ja on siihen silmin nähden tyytyväinen?
Vastaukset 13
Vanhimmat
Oma valinta on aina paras valinta. Naapurin valinta ei voi olla yhtä hyvä, herra paratkoon jos se olisi parempi. Mutta se, että tiedostetaan oman valinnan ylivertaisuus ei vielä riitä. Tälle on saatava tukea. On helppo mollata toisia valintoja siinä toivossa, että saadaan muut samanlaiset tukemaan tätä haukkua ja näin pönkitetään oman valinnan paremmuutta. Joku joskus sanoikin, ettei kännissä oikeasti voi olla hauskaa ellei sille löydy todistajia.
Voisikin kysyä, että minkä takia sille omalle valinnalle sitten pitää saada vahvistusta, jos sen tietää että se on hyvä?
näin kävi hyvälle kaverille jonka talon arvo oli kesällätampereella 274.000€ kiinteistövälittäjän arvio . No ei kaveri pitänyt kiirettä myyntiin laiton kanssa vasta syksyllä lokakuussa sama välittäjä teki uuden arvio nyt hintaa jäljellä enään
230.000€ koska joku saatana oli tehnyt naapuritontille työmaa parakin jota kutsutaan ÄLVÄRI
PARAKIKSI . Meinas sälli repiä verkkarinsa kun sai naapuriksi parakin .jotenka tehkää kaikkenne ettei naapuriin tule Älväri parakkia ja omasi talon arvo myös laskee.
Taisi vaan harmittaa kun ei älynnyt panna kesällä myyntiin, ja sitten piti keksiä joku syntipukki. :D
Ei sitten kaverisällisi tiennyt sitä, että kesäaikaan ne kiinteistöt menee parhaiten kaupaksi kovallakin hinnalla, ja silloin on varaa vähän pyytää ylihintaakin, kun kauppa joka tapauksessa käy. Hiljaisinta aikaa myydä asunto on juuri syksy tuosta lokakuusta eteenpäin ja silloin, jos todella haluaa talonsa kaupaksi, on hintakin oltava alempi kuin ne kesän hullut hinnat, koska kauppa ei vaan käy kuten keväällä-kesällä. Valitettavasti kaverisi ei tainnut tätä tajuta?
Kannattaapa kaverin kysellä välittäjän arviota nyt täksi kesäksikin, saattaispa olla iloinen yllätys kun talon arvo oliskin noussut ihan siitä Älvärin valmistumisesta huolimatta. Vai myikö jo talonsa talvihintaan...? :D
Hyvä talo menee aina kaupaksi, oli naapurissa Älväri tai ei. Sehän on itse asiassa (heikkoitsetuntoisille) vain hyvä asia, jos naapurissa on joku kurja parakki, jonka rinnalla oma talo näyttää todella leuhkalta paikalta.
Mitä jos taloa ei teekään myyntiin, silloinhan se on ihan sama laskeeko vai nouseeko sen arvo? Pikkugrynderikaverisi sai kynsilleen!
naapurissa samantasoinen komea tiilitalo vai joku ruma työmaa parakkia muistuttava rakennelma.
Hintaan onko naapurissa pöljä Lada-talo vai Mersu-talo . johan siinä menee maisemat pilalle kun joutuu vuodesta toiseen kattoon naapuritontilla sijaitsevaa työmaa parakkia (ÄLVÄRII) Jos ei rahaa tehdä kunnon taloo niin sitten asuu vaan kunnan vuokrakolhoosissa
eikä pilaa muiden talojen myyntiarvoja
Kunnan/kaupungin (vuokra?)tontti taas on aika köyhä ympäristö esim. kivitalolle. Laittaa sen arvotalon isolle, omalle tontille, jossa ei älväriä taatusti tule 100m etäisyydelle omasta talosta. Sitten laittaa kunnon istutukset ja puistot siihen talon ympärille niin hyvä tulee eikä haittaa naapuritalot eikä niitä tartte edes kattella vuosikausia kun ei niitä näekään!
Taas, jos ei ole rahaa hommata kunnon tonttia vaan max 1000m2 tontti (kaupungilta?), niin sietää sitten niitä älväreitäkin naapurustossa eikä leiki mersu-talollista kun siihen ei kuitenkaan ole varaa. Eikä kannata ajaa talouttaan alunperinkään niin ahtaalle, että naapuritontille rakentuva talo syöksee oman talouden perikatoon...!
näillä ovat enimmäkseen uskonnolistä ja satujen värittämää höpinää faktojen sijaan.
Aivan naurettavalta tuntuu tämän palstan kirjoittelu lammitalo-omistajan mielestä, koska betonitaloon verrattuna moni puu- ja -harkkotalo on aivan rimpula brandiin katsomatta.
No tietysti sitä tässäkin tapauksessa pitää pönkittää omaa uskoaan Lammi-taloonsa =)
Vaan kerrohan "tuularille", miksi me Lammi-taloja ammatiksemme pykäävät poikkeuksetta valitsemme puutalon ;)
Eikä, poika, ole rahasta kiinni ;D
onnellinen naapurini puolesta mutta jouduin harjoitteleen tuota onnellisuutta ulkomailla asuessani yli 10 vuotta ennen sitä reissua minäkin kuuluin kateellisten ihmisten joukkoon. Mutta näinhän se menee jos Suomessa naapurilla on uusi auto pihassa niin ihminen ajattelee, että se täytyy saada häneltä pois. Jos esi. USAssa naapurilla on uusi auto pihassa niin ihminen ajattelee, että mitä minä voin tehdä saadakseni samanlaisen auton.
on asiat toisin. täällä hankitaan heti uusi auto navigaattori siihen naapurin kiusaksi.Usassa ei ketään kiinnosta onko naapurilla uusi vai vanha auto, koska ne on niin edullisia siellä.
Moikka,
Tuossa aikaisemmin jo joku toinen puki sanoiksi sen perusongelman; kateus on peritty ja opittu ilmiö - syyllistyn siihen itsekin varmasti joskus...
Totta on, että maailmalla hiukan kauemmin aikaa viettäneenä (töitä !!!) näkee monien toisten yhteiskuntien syvimmän olemuksen, joista suomalaiset tekevät tässä kateudessaan ja kaunaisuudessaan omituisen poikkeuksen.
En tosiaan ole tavannut yhtään toista kansaa, joka jo pienen jutustelun jälkeen haukkuu jotain toista, on tyytymätön muiden antamiin palveluihin itselleen (itse harvoin auttaa toisia...) ja paremminkin odottaa sen kateuden kohteen epäonnistuvan.
On ihmeellistä, ihan oikeasti, kuinka jossain keski-Euroopassa tai vaikkapa Yhdysvalloissa joku
tuntematonkin ja iäkkäämpikin ihminen voi olla ystävällinen ja sanoa jotain positiivista ilman sen kummempaa taka-ajatusta. Ensin se oli minullekin outoa, mutta kumma kyllä, siihen tottui ja Suomeen palatessani havaitsi tämän kansan "metsäläisyyden" joka mielestäni kumpuaa usein opistusti omista vanhemmista ja asuinympäristöstä.
Toinen ilmiö, minkä olen huomannut on sivistys ja sen merkitys tähän ilmiöön; mitä koulutetumpi ja kokeneempi, sen avarakatseisempi - näin pääsääntöisesti. Kovimpia valittajia ovat ne, joilla on aika vaatimaton koulutus ja sitä kautta heikommat mahdollisuuden pitkällä juoksulla saavuttaa sitä kaikkea, mitä joku toinen joka on kuluttanut koulun penkkiä hiukan kauemmin.
Ja sanoisin, että turha valittaa lähtökohtiaan.
Minun taustallani on suurinpiirtein 6:n keskiarvo ja vasta aikuisena itse työn ohessa hommattu korkeampi koulutus - tein se ja olen siitä ylpeä.
Meidän tulisi pyrkiä ehkä hiukan amerikkalaisittain olemaan terveästi ylpeitä itsestämme - kuka mistäkin. Ehkä sillä tavoin ei tarvitsisi tuntea alemmuutta jotain toista kohtaan jolla on asiat eri tavoin kuin itsellä.
Ei kaikki edes halua kivitaloa. Ei kaikki voi koskaan saada etelänmatkoja koko perheelle tai uusia autoja pihaan. Onko se olennaisempaa, mitä muut ajattelevat, vai se, että olet itse tyytyväinen.
Tulipahan taas aamun paatosta, mutta kun on nähnyt mihin tämä kansa pystyy, on harmi että tuhlaavat niin paljon energiaa toisten kadehtimiseen.
Aloittakaapa tänään myöhästynyt uuden vuoden lupaus; olkaa yhdelle ihmiselle päivässä kohteliaampi kuin eilen olitte - tulee meinaan korkojen kanssa takaisin eikä itsekään vituta enää niin kovaa !!!
Ja sitten siihen päivän epistolaan;
mulla on D-talo ja olen siihen oikein tyytyväinen
enkä ole edes uskovainen
Hyvää päivän jatkoa kaikille !!!
Kummatkin tuntuvat periytyvän sotaurhojen rintamamiestalojen rakentelun ajoilta.