Kun tarpeeksi pengotaan niin monesti käy ilmi että myyjä on ollut tietoinen vioista ja vuodoista,jopa korjaillut niitä mutta "unohtanut" mainita ne kuntotarkastuksenkin yhteydessä.
Piileviä ovat viat joita ei pystytä todistamaan myyjän tienneen olevan. Todistaminen on monesti todella hankalaa ja näin myyjä pääsee pälkähästä.
Mutta aina joku tietää jotain.
Naapurit tietävät ja muistavat paremmin kuin myyjä talon historiaa. Siitä on helppo aloittaa ja moni myyjä jää kiinni housut kintuissa valheistaan.
Tosihan on ettei kuntotarkastajakaan mikään ennustaja ole eikä kulje kristallipallon saatikka tikkaiden kanssa. Myyjä on aivan AVAINASEMASSA kun talon historiaa käydään kuntotarkastuksessa lävitse.
Joten eipäs unohdeta että myyjän intressit on päästä talosta eroon ja toivoa ettei ostaja huomaa kaikkea sitä vilppiä mikä jäi kertomatta.
Piileviä ovat viat joita ei pystytä todistamaan myyjän tienneen olevan. Todistaminen on monesti todella hankalaa ja näin myyjä pääsee pälkähästä.
Mutta aina joku tietää jotain.
Naapurit tietävät ja muistavat paremmin kuin myyjä talon historiaa. Siitä on helppo aloittaa ja moni myyjä jää kiinni housut kintuissa valheistaan.
Tosihan on ettei kuntotarkastajakaan mikään ennustaja ole eikä kulje kristallipallon saatikka tikkaiden kanssa. Myyjä on aivan AVAINASEMASSA kun talon historiaa käydään kuntotarkastuksessa lävitse.
Joten eipäs unohdeta että myyjän intressit on päästä talosta eroon ja toivoa ettei ostaja huomaa kaikkea sitä vilppiä mikä jäi kertomatta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Usein on myös niin, että kiinteistönvälittäjä uskottelee myyjälle, että mitä ei kannata kertoa.
Kuntotarkastaja ei laita sellaisia seikkoja raporttiinsa, joilla kauppahinta saattaisi laskea.
Eikö se ole ollut maan tapa, että kun talossa havaitaan lahovikaa tai hometta, vaihdetaan tapetit ja seiniin lätkitään puolipaneelit.
Jos puhumme vaikkpa 60 - 80 vuotta vanhasta talosta. Niin aivan varmasti löytyy (jos vielä elossa) ihmisiä, jotka ovat kuulleet tai muistelevat talon historiaa paremmin kuin mitä talossa viimeiset 5-10 vuotta asuneet myyjät.
Se minkälaisen historiikin pitäisi sitten myyjien laatia kauppakirjan kylkeen onkin sitten hämärän peitossa.
-saataa olla että huhupuheiden mukaan kellari, joka on joskus -70 lukuun saakka ollut perunakellarina, on tullut joskus vettä sisään, vaikkakaan meidän tietojen mukaan näin ei ole koskaan käynyt.
-saattaa olla, että pula-aikaan eristeiden sekaan on heitetty sanomalehtiä ja muita nykyään eristeeksi kelpaamatonta ainesta.
-saataa olla, että sieltä löytyy myös hiirenpapanoita. ja ullakolta ampiaisenpesä.
-saattaa olla, että rakenteita on korjattu asiaankuulumattomallakin tavalla vuosikymmenten saatossa, muttei meidän aikana.
Kuinka voidaan sitten todistaa, että juuri nämä viimeisimmät myyjät, jotka eivät vielä olleet edes syntyneet silloin kun talo oli rakennettu tietäisivät kaiken, mitä talon historiaan kuuluu.
Ihminen, joka ei halua uskoa tällaisten seikkojen olevan mahdollista vanhojen talojen kohdalla ei pitäisi mielestäni edes harkita ostavansa muuta kuin uutta taloa tai osaketta, jostain uudemmasta kerrostaloyhtiöstä. Tai sitten vuokraaminen on aina turvallinen vaihtoehto.
Uudet kerrostalot ja rivitalot ja vuokra-asunnot yhtä suuri riski. Tapauksia on jo nyt runsaasti ja lisää tulee.
Järkyttävää mutta totta tämä tilanne on aivan nykypäivää monen ostajan tai vuokralaisen kohdalla.
juttuja jo iltapäivälehtiin.
Oisko niin, että kun iltapäivälehdet puuttuvat asioihin jotakin alkaa sen jälkeen tapahtua.
Hyvä että meillä on Iltalehti ja Iltasanomat!
..ostajan vika, jos uskoo ammattilaisen tekemää kuntokartoitusta, jonka mukaan talo on kunnossa????
Jos silmämääräisesti kaikki näyttää hyvältä, eikä myyjä tai välittäjä mainitse mistään vioista, ostajahan sen kristallipallon tarvitsisi!
Mihin sitten voi luottaa? Jos ei kuntokartoituksiin, ei välittäjään, eikä nykyän enää tietenkään, koskaan, myyjään?
järkeä, 20 vuotta vanha katto on puoliksi puhki, samoin putket jne. Kattila on puolikuntoinen, säiliö menossa puhki. Salaojat puoliksi tukossa, siis ne reijät.
"Tosihan on ettei kuntotarkastajakaan mikään ennustaja ole eikä kulje kristallipallon saatikka tikkaiden kanssa."
Vaikka en tikkaiden puutetta ymmärräkään, koska niiden tarve varmaan tulee esiin kuntotarkastajan työssä monessa kohteessa ja menisi todennäköisesti verotuksessakin läpi työvälinehankintana, niin kristallipallossa olet tietysti oikeassa. Kumpikaan "puute" ei kuitenkaan oikeuta kuntotarkastajaa mainostamaan ammattitaitoa ja lyömään puhtaan talon leimaa papereihin, jos jotain on jätetty kokonaan tutkimatta, eikä sitä ole raporttiin merkitty. Kumpikaan puute ei myöskään pitäisi oikeuttaa kuntotarkastajaa sanomaan, ettei hänellä ole mitään vastuuta työnsä osoittautuessa huonoksi tai vajaaksi - hänen mainostamastaan ammattilaisen asiantuntemuksesta asiakas on maksanut.
Mitä tulee luvalla sanoen naiviin kommenttiisi naapureista ja heidän tietämyksestään, niin naapurit saattavat olla vaihtuneet vielä useammin kuin juuri sillä hetkellä myytävässä talossa. Eivät siis tiedä mitään. Ja vaikka tietäisivätkin, kuinka paljon haluaisit oman talokauppasi olevan riippuvainen surullisenkuuluisasta suomalaisesta naapurikateudesta!
"myyjän intressit on päästä talosta eroon ja toivoa ettei ostaja huomaa kaikkea ..."
Ja juuri ostajan suojaamiseksi on kehitetty kuntokartoitusjärjestelmä, joka näyttää heikoimmillaan toimivan, noh, jätetään sanomatta kuinka.