Elikkä meillä on kotona entuudestaan jo reilu vuoden ikäinen narttu koira. Joka on todella ystävällinen muille ja ei ole koskaan haastanut riitaa vaikka meillä on ollut muitten koiria hoidossa.
Nyt olemme ruvenneet miettimään tällä kaveria, urosta en halua, koska sitten joutuisin leikkauttaa toisen. Olemme katselleen yhtä narttu joka aika saman ikäinen kuin meidän koira.
Eli nyt vain kokemuksia tulemaan kahden narttu koiran yhteiselämästä. Miten on onnistunut ja mitä kaikkee on ootettavissa?
Itselläni on aikaisemmin ollut vain uros koiria ja nartuista olen kuulut vain näitä kauhu kuvitelmia, että syövät toisensa eläviltä. :)
kertokaahan omia kokemuksianne asiasta.
Nyt olemme ruvenneet miettimään tällä kaveria, urosta en halua, koska sitten joutuisin leikkauttaa toisen. Olemme katselleen yhtä narttu joka aika saman ikäinen kuin meidän koira.
Eli nyt vain kokemuksia tulemaan kahden narttu koiran yhteiselämästä. Miten on onnistunut ja mitä kaikkee on ootettavissa?
Itselläni on aikaisemmin ollut vain uros koiria ja nartuista olen kuulut vain näitä kauhu kuvitelmia, että syövät toisensa eläviltä. :)
kertokaahan omia kokemuksianne asiasta.
Vastaukset 5
Vanhimmat
walesin springierspanieli narttua, toinen tuli ihan pentuna ja toinen 1,5 vuotiaana (olivat siis saman ikäisiä). Tosi hienosti meni koko elämän ajan. Mutta koirien ollessa n.8-vuotiaita, hyökkäsi vieraskoira yllättäen kadulla ja puri pahasti toista koiraani sekä minua siinä sivussa, se laukasi loppu vuosiksi ikävän räyhäämisen vastaan tuleville koirille, johon myös toinen koiranikin yhtyi. Joskus toinen vahti ruokakuppiaan, mutta yhteen ottoja neitokaisten välillä ei ollut. Nytkin mietin toisen nartun ottamista kunhan saan tämän "vauvan" koulutettua. Tällä kertaa on suomenajokoira.
Ymmärtääkseni nartutkin tulevat toimeen, jos niiden asema laumassa on selvä.
Paljon keskustelua aiheesta löydät sivulta:
http://www.koiraneuvola.fi/keskustelu/index.php
Nartut voivat tulla loistavasti toimeen keskenään, tai sitten ei. Kaksi narttua, joiden juoksuajat käyvät ristiin, voivat myös olla aikamoinen rasite - joka tapauksessa leikkaaminen kannattaa ellei koiralla aiota teettää pentuja.
Narttujen tappelut saattavat olla siinä mielessä hankalampia kuin urosten väliset, että ne eivät yhtä putkiaivoisesti ratkea kertalaakista, vaan voivat jatkua iäisyyksiin. Näin kävi meillä, tosin ihmisissäkin oli vikaa kun ei silloin kokemattomina osattu riittävällä volyymilla puuttua tyttöjen tappeluihin. Nuoremmasta nartusta luopuminen oli kova pala, vaikka se loistokotiin pääsikin, joten se pahin vaihtoehto kannattaa pitää mielessä.
Pääsääntöisesti ei voi kyllä suositella murrosikäisen koiran kaveriksi toista samanikäistä, eikä edes välttämättä pentua, sillä riski tilanteen räjähtämiseen on kuitenkin suurempi kuin reilulla ikäerolla/eri sukupuolta olevien välillä. Toisinaan tämä onnistuu kuitenkin mainiosti, joten yksilökemioista se on hyvin pitkälti kiinni.
Jos teillä on jo kaveri kiikarissa, niin voisitte yrittää sopia koeajasta, jolloin ainakin nuo alkupään mahdolliset ongelmat paljastuisivat ajoissa.
Meillä kolme narttua. Ensimmäinen oli n.2v kun toinen saapui, ja toinen n.2 kun kolmas saapui. Eli uudet tulleet meille pentuina ja näin on pysynyt järjestys selvänä. Vanhin nartuistamme on todella "vahva" narttu ja pitää todella paikastaan huolen.. eli nuoremmat ei saa sen nenille hyppiä, ei edes leikkiä sen läsnäollessa:D Nuoremmat sen tietää ja pyrkii välttämään kaikkea tällaista sen lähistöllä. Kaikki sujuu tosi hienosti, vanhin tosiaan näyttänyt kakaroille niiden paikan, ja se yleensä käynyt siinä penskojen juoksujen aikoihin, pentuaikoina ei juurikaan nistä välittänyt.. eli vielä pennun tullessa on vaikea sanoa tulevatko toimeen, se yleensä selviää juuri aikuisiässä. Me pidetään huoli että vanhin saa paikkansa pitää,mutta myös ettei vanhin ala ylireagoida, jossain vaiheessa meiltä jäi tämä huomaamatta ja nuorempi sai selkäänsä turhasta.. siinä vaiheessa sai jo vanhinta narttua pöläyttää kunnolla, sillä me ihmiset ollaan ne jotka päättää mitä saa tehdä ja ei, tässä tapauksessa riitti se kerta, elo jatkui hienosti :)
Kannattaa vähitellen totutella narttuja, jos tulee samanikäinen. Kannattaa myös ottaa huomioo rotu, toiset reagoi vahvemmin ku toiset.
kaveriksi joku joka on kaksi vuotta nuorempi tai vanhempi. Ei sitten ole niin paljon tapeltavaa kun on selvästi vanhempi ja nuorempi.
Tai enpä ole niin varma tuosta ohjeesta, sehän on vaan ongelman välttelyä, edessä se on se johtajuuden vaihto ja ne rähinät.
Eikä ne toisiaan syö kunhan sopeutus aika onnistuu ja ensimmäisellä koiralla elämä jatkuu niinkuin ennenkin.