Jumalan antama vanhurskaus/turmeltunut luonto

Sinä olet ainoa totuus. Mistä olet saanut tämän
päähäsi? Psykoosin aikanako? Syö nyt saatana ne
lääkkeet hihhuli ja mene sekoilemaan seurakuntaasi.
Älkää viitsikö jaksaa ateismi-palstalla tapella
kuka on teistä sekopäistä oikeassa.

Retrohetero kirjoitti:

Sinä olet ainoa totuus. Mistä olet saanut tämän
päähäsi? Psykoosin aikanako? Syö nyt saatana ne
lääkkeet hihhuli ja mene sekoilemaan seurakuntaasi.
Älkää viitsikö jaksaa ateismi-palstalla tapella
kuka on teistä sekopäistä oikeassa.

Lue lisää

Lue tarkemmin. Minä en ole totuus. MAP- kirkosta sensijaan löytyy totuus. Teemme täällä lähetystyötä tästälähin. tarvitsijoita on näköjään.

Minun...siis AINOAN ELÄVÄN JUMALAN (jonka nimi on minäminäminäjamunikiomaminä) mielestä sen yhden ja tietyn 7. luokan kemian kirjan toisen luvun viides kappale väärinpäin luettuna pelastaa ihmisen.

Toisin sanoen evlut ja katolinen kirkko ovat väärässä, kuten ovat myös MAP-kultin jäsenet. Sinunkin viestisi oli varmaan provo, mutta halusin vain oikaista vääriä oppejasi jostain hulluista ristinpalvojista.

Ei se mitään, minä nimittäin olin kerran aivan kuten sinä. Uskoin MAP-kirkkoon ja sen oppeihin. Olin hyvin masentunut ja harkitsin itsemurhaa. Käytin huumeita, pillereitä ja vedin viinaa. Minä myös huorasin itseäni huumehörhöille ja satanisteille sekä muille MAP-kirkon jäsenille. Mä olin aivan turta sisältä.

Sitten mä tapasin erään henkilön, joka oli lukenut sen tietyn 8. luokan biologian kirjan viimeisen kappaleen peilin kautta. Ei mun olo hirveästi siitä parantunut, mutta musta tuntui että musta välitetään. Se kaikki alkoi kivasti, mutta sitten kun piti lausua solun sisäisiä rakenneosia, niin musta alkoi tuntua sekavalta ja pahalta. Mä aloin taas käyttää huumeita ja juomaan viinaa.

Kerran kirjastossa etsin biologian kirjoja ja eräs tyttö lähestyi mua. Kun se sanoi sanan kemia, niin tuntui kuin suuri taakka olisi siirtynyt mun repusta. Kemian kirjat olivat nimittäin niin kevyempiä kuin biologian kirjat. Hän kertoi minulle atomeista ja niiden yksinkertaisista nimistä. Tunsin suurta huojennusta, kun lausuin ekaa kertaa sanan 'vety'.

Mä rakastuin silloin ekaa kertaa kemiaan ja mä tunsin että kemia rakasti mua. Mun ei lainkaan tehnyt enää mieli huumeita tai Harry Potter-kirjoja, koska kemian ensimmäinen askel oli vapauttanut mut moisesta saastasta. Sinä iltana me käytiin läpi koko alkuainetaulukko pintapuolisesti. Mä luulin ensin tylsistyväni niiden atomimassojen kanssa, mutta sitten tulikin yllätys! Kalium onkin kevyempi kuin argon. Kuparin ja sinkin kohdalla oli sama juttu. Mä olin aivan haltioissani ja mä ekaa kertaa elämässäni itkin onnen kyyneleitä. Sinä iltana mä annoin elämäni 7. luokan kemian kirjalle.

Minä olen nyt opiskellut kemiaa ja pystyn sanomaan ettei MAP-kultti pelasta, koska se ei tunne alkuaineita tai niistä muodostuvia yhdisteitä. He ovat väärässä ja mä yritän kertoa heille kemiasta. Joskus turhauttaa, kun he sitoutuvat ja antautuvat kaikenlaiseen harhaoppiin. Sitten mä muistan mitä kemian totuuksia:

11 Vesimolekyylien välillä on vetysidoksia.
12 Vesimolekyyli koostuu kahdesta vetyatomista
13 ja yhdestä happiatomista.
14 Älä kuuntele ristinpalvojia, koska he uskov
15 at, että vesimolekyylit voivat yhtyä orgaanisiksi
16 yhdisteiksi, joita esiintyy viinissä. Älä
17 myöskään veljeile heidän kanssaan ja harrasta pedofiliaa heidän kirkoissaan.
18 Myös ihmisveren juominen ja ihmislihan syöminen, jopa symbolisesti, on
19 kannibalismia
20 ja vampyrismiä.

Kun Jaakob kirjoitti uskon olevan kuollut ilman tekoja, hän myös sanoi että teoilla vanhurskaus OSOITETAAN todeksi. Hän ei sanonut mitää siitä, että teoilla vanhurskaus voitaisiin SAAVUTTAA.

Paavalin sanoin:

"16 Kun kuitenkin tiedämme, ettei ihminen tule vanhurskaaksi tekemällä lain vaatimia tekoja vaan uskomalla Jeesukseen Kristukseen, olemme mekin uskoneet Jeesukseen Kristukseen, jotta tulisimme vanhurskaiksi häneen uskomalla emmekä tekemällä lain vaatimia tekoja. Eihän kukaan ihminen tule vanhurskaaksi tekemällä mitä laki vaatii. "(Gal.2:16)

MAP-kirkko on kuten tuo Paavalin roimima porukka.

"6 Olen hämmästynyt, kun te näin pian olette luopumassa hänestä, joka on armossaan kutsunut teidät, ja olette siirtymässä toisenlaiseen evankeliumiin. 7 Mitään toista evankeliumia ei kuitenkaan ole. Jotkut vain hämmentävät teidän ajatuksianne ja koettavat vääristää Kristuksen evankeliumia. 8 Julistipa kuka tahansa teille evankeliumia, joka on vastoin meidän julistamaamme -- vaikkapa me itse tai vaikka taivaan enkeli -- hän olkoon kirottu. 9 Toistan sen, minkä olen ennenkin sanonut: jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä minkä olette saaneet, hän olkoon kirottu."(Gal.1:6-9)

Paavalin sanat Efesolaiskirjeessä:

"8 Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. 9 Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä."

" Lapsi vetää pulkan niin ylös mäkeä kuin jaksaa, sitten vasta isä vetää loput. "

Pötyä, pelastus on KOKONAAN Jumalan työtä, muuten Kristuksen ristintyötä ei tarvittaisi.

"21 Minä en tee tyhjäksi Jumalan armoa; jos näet vanhurskaus saadaan lakia noudattamalla, silloin Kristus on kuollut turhaan. "

Vetämällä kelkkaa niin pitkälle kuin ihminen jaksaa, ihminen kuvittelee omilla teoillaa ansaitsevansa pelastuksen. Pelastusta ei kuitenkaan kukaan voi ansaita, koska Kristus on sen lahjoittanut ristillä jokaiselle, joka sen ottaa vastaan.

"16 Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.
17 "Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen.
18 Sitä, joka uskoo häneen, ei tuomita, mutta se, joka ei usko, on jo tuomittu, koska hän ei uskonut Jumalan ainoaan Poikaan. "

Tämän haluan lopuksi osoittaa koko MAP-kirkolle:

"1 Te mielettömät galatalaiset, kuka teidät on lumonnut? Asetettiinhan teidän silmienne eteen aivan avoimesti Jeesus Kristus ristiinnaulittuna!
2 Vastatkaa vain tähän kysymykseen: saitteko te Hengen tekemällä lain vaatimat teot vai kuulemalla ja uskomalla evankeliumin? 3 Kuinka voitte olla noin mielettömiä! Te aloititte Hengen varassa. Pyrittekö nyt päämäärään omin avuin? "(Gal.3:1-3)

Voit vaihtaa sanan "galatalaiset" tilalle "mormonit".

Jaakobin kirje tarkkaan. kirjoitti:

Kun Jaakob kirjoitti uskon olevan kuollut ilman tekoja, hän myös sanoi että teoilla vanhurskaus OSOITETAAN todeksi. Hän ei sanonut mitää siitä, että teoilla vanhurskaus voitaisiin SAAVUTTAA.

Paavalin sanoin:

"16 Kun kuitenkin tiedämme, ettei ihminen tule vanhurskaaksi tekemällä lain vaatimia tekoja vaan uskomalla Jeesukseen Kristukseen, olemme mekin uskoneet Jeesukseen Kristukseen, jotta tulisimme vanhurskaiksi häneen uskomalla emmekä tekemällä lain vaatimia tekoja. Eihän kukaan ihminen tule vanhurskaaksi tekemällä mitä laki vaatii. "(Gal.2:16)

MAP-kirkko on kuten tuo Paavalin roimima porukka.

"6 Olen hämmästynyt, kun te näin pian olette luopumassa hänestä, joka on armossaan kutsunut teidät, ja olette siirtymässä toisenlaiseen evankeliumiin. 7 Mitään toista evankeliumia ei kuitenkaan ole. Jotkut vain hämmentävät teidän ajatuksianne ja koettavat vääristää Kristuksen evankeliumia. 8 Julistipa kuka tahansa teille evankeliumia, joka on vastoin meidän julistamaamme -- vaikkapa me itse tai vaikka taivaan enkeli -- hän olkoon kirottu. 9 Toistan sen, minkä olen ennenkin sanonut: jos joku julistaa teille evankeliumia, joka on vastoin sitä minkä olette saaneet, hän olkoon kirottu."(Gal.1:6-9)

Paavalin sanat Efesolaiskirjeessä:

"8 Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon. Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. 9 Se ei perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä."

" Lapsi vetää pulkan niin ylös mäkeä kuin jaksaa, sitten vasta isä vetää loput. "

Pötyä, pelastus on KOKONAAN Jumalan työtä, muuten Kristuksen ristintyötä ei tarvittaisi.

"21 Minä en tee tyhjäksi Jumalan armoa; jos näet vanhurskaus saadaan lakia noudattamalla, silloin Kristus on kuollut turhaan. "

Vetämällä kelkkaa niin pitkälle kuin ihminen jaksaa, ihminen kuvittelee omilla teoillaa ansaitsevansa pelastuksen. Pelastusta ei kuitenkaan kukaan voi ansaita, koska Kristus on sen lahjoittanut ristillä jokaiselle, joka sen ottaa vastaan.

"16 Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kadotukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän.
17 "Ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan sitä tuomitsemaan, vaan pelastamaan sen.
18 Sitä, joka uskoo häneen, ei tuomita, mutta se, joka ei usko, on jo tuomittu, koska hän ei uskonut Jumalan ainoaan Poikaan. "

Tämän haluan lopuksi osoittaa koko MAP-kirkolle:

"1 Te mielettömät galatalaiset, kuka teidät on lumonnut? Asetettiinhan teidän silmienne eteen aivan avoimesti Jeesus Kristus ristiinnaulittuna!
2 Vastatkaa vain tähän kysymykseen: saitteko te Hengen tekemällä lain vaatimat teot vai kuulemalla ja uskomalla evankeliumin? 3 Kuinka voitte olla noin mielettömiä! Te aloititte Hengen varassa. Pyrittekö nyt päämäärään omin avuin? "(Gal.3:1-3)

Voit vaihtaa sanan "galatalaiset" tilalle "mormonit".

Lue lisää

Lue Rafaelin kirje tarkemmin. Siellä sanotaan, että olet väärässä.

"21 Nyt Jumala on kuitenkin laista riippumatta tuonut ilmi vanhurskautensa, josta laki ja profeetat todistavat. [1. Moos. 15:6; Jes. 53:11; Jer. 23:6; 1. Piet. 1:10 | Room. 1:17; Fil. 3:9]
22 Tämä Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen, ja sen saavat omakseen kaikki, jotka uskovat. Kaikki ovat samassa asemassa, [Room. 10:12; Gal. 3:28; Kol. 3:11]
23 sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta [Room. 11:32; Gal. 3:22]
24 mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi. [Room. 5:1; Ef. 1:7, 2:8; Tit. 3:5]
25 Hänet Jumala on asettanut sovitusuhriksi, hänen verensä tuo sovituksen uskossa vastaanotettavaksi. Näin Jumala on osoittanut vanhurskautensa. Pitkämielisyydessään hän jätti menneen ajan synnit rankaisematta, [Ap. t. 13:38,39, 17:30; Room. 5:9; 2. Kor. 5:19; Hepr. 9:15]
26 mutta nyt meidän aikanamme hän osoittaa vanhurskautensa: hän on itse vanhurskas ja tekee vanhurskaaksi sen, joka uskoo Jeesukseen. [Gal. 2:16]
27 Onko siis syytä kerskailuun? Siltä on pohja pudonnut pois. Mikä laki on saanut tämän aikaan? Sekö, joka vaatii tekoja? Ei, vaan uskon laki. "(Room.3)

Jätin nuo viittaukset muihin jakeisiin tarkoituksella näkyviin, voit käydä tavaamassa niitä ja miettiä MAP-oppeja niiden valossa...

Tähän vielä kirjoitti:

"21 Nyt Jumala on kuitenkin laista riippumatta tuonut ilmi vanhurskautensa, josta laki ja profeetat todistavat. [1. Moos. 15:6; Jes. 53:11; Jer. 23:6; 1. Piet. 1:10 | Room. 1:17; Fil. 3:9]
22 Tämä Jumalan vanhurskaus tulee uskosta Jeesukseen Kristukseen, ja sen saavat omakseen kaikki, jotka uskovat. Kaikki ovat samassa asemassa, [Room. 10:12; Gal. 3:28; Kol. 3:11]
23 sillä kaikki ovat tehneet syntiä ja ovat vailla Jumalan kirkkautta [Room. 11:32; Gal. 3:22]
24 mutta saavat hänen armostaan lahjaksi vanhurskauden, koska Kristus Jeesus on lunastanut heidät vapaiksi. [Room. 5:1; Ef. 1:7, 2:8; Tit. 3:5]
25 Hänet Jumala on asettanut sovitusuhriksi, hänen verensä tuo sovituksen uskossa vastaanotettavaksi. Näin Jumala on osoittanut vanhurskautensa. Pitkämielisyydessään hän jätti menneen ajan synnit rankaisematta, [Ap. t. 13:38,39, 17:30; Room. 5:9; 2. Kor. 5:19; Hepr. 9:15]
26 mutta nyt meidän aikanamme hän osoittaa vanhurskautensa: hän on itse vanhurskas ja tekee vanhurskaaksi sen, joka uskoo Jeesukseen. [Gal. 2:16]
27 Onko siis syytä kerskailuun? Siltä on pohja pudonnut pois. Mikä laki on saanut tämän aikaan? Sekö, joka vaatii tekoja? Ei, vaan uskon laki. "(Room.3)

Jätin nuo viittaukset muihin jakeisiin tarkoituksella näkyviin, voit käydä tavaamassa niitä ja miettiä MAP-oppeja niiden valossa...

Lue lisää

Atomit ja molekyylit
Kemiassa perushiukkasia ovat atomit, jotka koostuvat protoneista, neutroneista ja elektroneista. Kemiallisten aineiden moninaisuus pohjautuu atomien kykyyn yhdistyä elektronien välityksellä molekyyleiksi. Yhdistävää voimaa sanotaan kemialliseksi sidokseksi. Voima on sähkömagneettinen. Sidos voi olla ionisidos, kovalenttinen sidos tai metallisidos. Raja ionisidoksen ja kovalenttisen sidoksen välillä on liukuva. Ionisidoksessa atomit luovuttavat ja vastaanottavat elektroneja, jolloin syntyy positiivisesti ja negatiivisesti varautuneita hiukkasia eli ioneja, jotka vetävät toisiaan puoleensa. Kovalenttisessa sidoksessa atomit jakavat yhden tai useamman elektroniparin. Metallisidoksessa elektronit liikkuvat vapaasti paikallaan olevien metalliytimien välissä. Molekyylien sisäisten ja niiden välisten sidosten luonne vaikuttaa aineiden ominaisuuksiin. Molekyylin sisältämät aineet ilmoitetaan alkuaineet listaavassa kemiallisessa kaavassa. Esimerkiksi vesi, jonka kaava on H2O, koostuu kahdesta vetyatomista ja yhdestä happiatomista. Alkuainekaava ei yksilöi molekyyliä: C2H6O voi olla joko etanoli tai dimetyylieetteri. Atomien järjestyksen kertoo rakennekaava. Etanoli merkitään C2H5OH tai lyhyemmin EtOH ja dimetyylieetteri (CH3)2O tai lyhyemmin Me2O. Atomit, joissa on yhtä monta protonia, ovat samaa alkuainetta. Alkuaineet on järjestetty rakenteen perusteella jaksolliseen järjestelmään, jossa toisiaan kemiallisesti muistuttavat alkuaineet ovat samassa ryhmässä. Koska pienissäkin määrissä kemiallisia yhdisteitä on valtavasti molekyylejä, on otettu käyttöön ainemäärän yksikkö mooli. Esimerkiksi 50 grammassa metanolia on noin 940 000 000 000 000 000 000 000 molekyyliä eli 1,6 moolia. Aineiden määriä ja suhteita sekä näiden muuttumista tutkivaa kemian osa-aluetta kutsutaan stoikiometriaksi. [muokkaa] Seokset
Aineet jaetaan puhtaisiin aineisiin ja seoksiin. Seosten tärkeä erityistapaus on liuos. Seosten osia voidaan erottaa esimerkiksi suodattamalla, tislaamalla, dekantoimalla, sentrifugoimalla, sublimoimalla, kromatograafisilla menetelmillä, kiteyttämällä, haihduttamalla tai uuttamalla. [muokkaa] Reaktiot Aineiden muuttumista toisiksi aineiksi sanotaan kemiassa reaktioksi. Olomuodon vaihtumista ei pidetä kemiallisena reaktiona vaan fysikaalisena prosessina, koska siinä ei synny uusia sidoksia. Reaktiota voidaan nopeuttaa lisäämällä reagoivia aineita, nostamalla lämpötilaa, sekoittamalla, hienontamalla lähtöaineita tai käyttämällä sopivaa katalyyttiä. Reaktiossa joko sitoutuu tai vapautuu lämpöä. Reaktion tapahtuminen voidaan havaita kaasun vapautumisena, lämpötilan muutoksena, liuoksen värin muuttumisena tai sakan muodostumisena. [muokkaa] Nimeäminen Kemian alkuaikoina yhdisteitä ei nimetty minkään järjestelmän mukaan. Siksi vieläkin puhutaan triviaalinimin ilokaasusta tai muurahaishaposta, kun tarkoitetaan dityppimonoksidia tai metaanihappoa. Systemaattisen nimeämisen tavoitteena on, että jokainen yhdiste voidaan nimetä yksikäsitteisesti ja että jokaisesta nimestä selviää, miten yhdisteen atomit ovat järjestyneet. Systemaattisen nimistön pohjana ovat kemian järjestö IUPAC:n suositukset. Mutkikkaiden yhdisteiden systemaattiset nimet ovat pitkiä, jota paitsi monet niistä sulkumerkkeineen ja numeroineen soveltuvatkin vain painettuun tekstiin mutta tuskin puhekieleen. Sen vuoksi uusillekin yhdisteille keksitään myös triviaalinimiä. Esimerkiksi ibuprofeeni, englanniksi ibuprofen, on saanut nimensä osiensa mukaan isobutyylistä (ibu), propaanihaposta (pro) ja fenyylistä (fen). Sen systemaattinen nimi on 2-(p-isobutyylifenyyli)propaanihappo. [muokkaa] Kemia tieteenalana Kemian lähimmät naapurit ovat fysiikka ja biologia. Kemian rajoja ja muita kemiaan liittyviä filosofisia kysymyksiä tutkii kemian filosofia. Kemiaan liittyi läheisesti insinööritieteen ala kemiantekniikka. Kemia jaetaan yleensä viiteen alaan, joiden väliset rajat ovat väljät: Orgaaninen kemia tutkii orgaanisia yhdisteitä eli lähes kaikkia hiilen yhdisteitä. Tällä hetkellä tunnetaan yli 20 miljoonaa yhdistettä, joista suurin osa on orgaanisia. Epäorgaaninen kemia tutkii epäorgaanisia yhdisteitä kuten suoloja, metalleja, metallikomplekseja sekä monia happoja ja emäksiä. Orgaaninen ja epäorgaaninen kemia yhdistyvät organometalliyhdisteiden tutkimuksessa. Fysikaalinen kemia toimii kemian ja fysiikan rajalla. Se tutkii muun muassa kemian teoreettista perustaa, spektroskooppisia menetelmiä sekä reaktioiden nopeuksia ja syntyehtoja. Analyyttinen kemia tutkii aineiden koostumuksia ja menetelmiä niiden määrittämiseksi. Biokemia tutkii eliöissä havaittavia kemiallisia yhdisteitä ja reaktioita. Muita, pienempiä aloja ovat lääkekemia, fytokemia, ympäristökemia, materiaalikemia, polymeerejä tutkiva polymeerikemia sekä radioaktiivisia aineita tutkiva radiokemia. [muokkaa] Opiskelu Suomessa Suomessa kemiaa voi opiskella pääaineenaan Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Tampereen teknillisessä yliopistossa, Oulun ja Turun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa.[2] Kemiaa opetetaan myös kemian tekniikan opetusta antavissa teknillisissä yliopistoissa: Teknillinen korkeakoulu, Oulun yliopisto, Åbo Akademi ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Peruskoulun ala-asteen ensimmäisillä luokilla (1–4) kemia on osana ympäristöoppia ja luonnontietoa. Luokilla 5–6 kemiaa opetetaan Fysiikka ja kemia -oppiaineen alla, jossa tulee yhdistetty numero kummastakin oppiaineesta. Luokilla 7–9 opetetaan kumpaakin oppiainetta erikseen. Lukiossa on yksi kaikille pakollinen sekä neljä valtakunnallista syventävää kurssia.[muokkaa] Historia Pääartikkeli: Kemian historia
[muokkaa] Varhainen kemia Ensimmäinen kemiallinen reaktio, jota ihminen oppi hyödyntämään, oli palaminen. Varhaisia keksintöjä olivat myös lasin, keramiikan, väriaineiden ja metallien valmistus. Metalleista puhtaana esiintyy kulta ja joskus myös hopea ja kupari. Joissakin meteoriiteissa on puhdasta rautaa. Kuparia ja lyijyä valmistettiin malmeista Egyptissä ja Kaksoisvirranmaassa vuonna 4000 eaa., pronssia vuonna 3000 eaa. Rautaa alettiin tuottaa suuria määriä vuoden 1000 eaa. paikkeilla, kun kehitettiin suuret lämpötilat mahdollistanut ahjo. Antiikin Kreikan filosofit kehittivät teorioita aineiden rakenteista. Empedokles (noin 490-luku eaa.–430 eaa.) väitti, että maailma koostuu neljästä perusaineesta: tulesta, vedestä, maasta ja ilmasta. Leukippoksen oppilas Demokritos (noin 460-luku eaa.–370 eaa.) esitti aineen koostuvan atomeista, joita ei voi jakaa pienempiin osiin. Hänen mukaansa uudet aineet syntyvät, kun atomit järjestyvät uudelleen. Aristoteles (384 eaa.–322 eaa.) rakensi oman teoriansa neljän alkuaineen pohjalle, mutta hän ei hyväksynyt atomioppia. Aristoteleen näkemyksiä pidettiin valtaosin oikeina 1500-luvulle saakka. [muokkaa] Alkemia
Kreikkalaisia käytännönläheisemmin kemiaan suhtautuivat Aleksandrian alkemistit. Heidän tavoitteenaan oli muuttaa halvat metallit kullaksi. Myös Kiinassa harjoitettiin alkemiaa ainakin vuosina 175 eaa.–1000 jaa. Aleksandrian alkemia muuttui islamilaiseksi noin 600-luvulla ja islamilainen taas eurooppalaiseksi 1100-luvulla. Kullan tavoittelu osoittautui myöhemmin turhaksi, mutta alkemian aikana myös kehitettiin laboratoriovälineitä ja eristettiin monia tärkeitä kemiallisia yhdisteitä kuten etanoli ja typpihappo. Alkemia alkoi muuttua kemiaksi 1600-luvulla. Jan Baptist van Helmont (1577–1644) oli vielä alkemisti, mutta hän myös tutki kemiallisia reaktioita vaa’an avulla ja tunnisti kaasut omaksi aineluokaksi. Ensimmäiset selvästi kvantitatiiviset kemialliset kokeet teki Robert Boyle (1627–1691). Boyle hylkäsi neljän alkuaineen teorian ja ravisteli muutenkin vanhoja ajattelutapoja. [muokkaa] Palamisen selittäminen Georg Ernst Stahl esitti vuonna 1703 Johann Joachim Becherin teorian pohjalta, että aineen palaessa siitä vapautuu flogistonia. Suljetussa astiassa palaminen loppui siinä vaiheessa, kun astia kyllästyi flogistonilla. Flogistonin avulla pystyttiin selittämään monia reaktioita. Koska metallit muuttuivat hapettuessaan ”kalkiksi”, niiden täytyi koostua ”kalkista” ja flogistonista. Toisaalta kuumentamalla ”kalkkia” yhdessä hiilen kanssa saatiin jälleen metallia, minkä oletettiin johtuvan siitä, että hiili sisälsi runsaasti flogistonia, joka yhtyi ”kalkin” kanssa metalliksi. (Todellisuudessa tällöin hiili yhtyy metallioksidissa olevien hapen kanssa hiilidioksidiksi, jolloin metalli pelkistyy. Samaan reaktioon perustuu myös esimerkiksi rautamalmin pelkistys hiilen avulla). Flogistonteoria menestyi 1700-luvun jälkipuoliskolle asti, mutta osoittautui lopulta täysin virheelliseksi. Nykyaikaisen kemian perustajana pidetään Antoine Lavoisier’ta (1743–1794). Lavoisier osoitti kokeillaan, että palaminen merkitsee aineen yhtymistä happeen. Hän myös muotoili aineen häviämättömyyden lain, julkaisi alkuainetaulukon ja uudisti kemian käsitteitä. [muokkaa] 1800- ja 1900-luku
Kemia alkoi erottua fysiikasta omaksi tieteenalakseen 1800-luvulla. John Dalton julkaisi vuonna 1808 atomiteoriansa. Teoria hyväksyttiin yleisesti vasta vuosisadan loppupuolella. Jöns Jakob Berzelius otti käyttöön nykyisen kaltaiset kemialliset merkit 1813. Dmitri Mendelejev ja Lothar Meyer kehittivät jaksollisen järjestelmän lähes samanaikaisesti 1860-luvun lopussa. 1900-luvulta alkaen kemia on kehittynyt nopeasti. Kemian teoreettista pohjaa on vahvistanut kvanttimekaniikkaan perustuva kvanttikemia. Tietotekniikan kehityksen ansiosta laskennallinen kemia saavuttaa yhä parempia tuloksia. Monet analyysimenetelmät, erityisesti spektreihin tukeutuvat, ovat nykyään tarkkoja ja automaattisia. [muokkaa] Suomi Suomessa on valmistettu tervaa suuressa mitassa 1500-luvulta lähtien. Suomalaisen kemianteollisuuden panivat alulle apteekkarit. Johan Jacob Julin (1787–1853) perusti typpihappotehtaan Turkuun ja metalliyrityksen Fiskariin. Ensimmäinen paperitehdas perustettiin 1667. Se käytti raaka-aineena lumppuja. Nokialle perustettiin sulfiittiselluloosatehdas vuonna 1885. Nykyään kemianteollisuus on Suomen kolmanneksi suurin teollisuuden ala. Se valmistaa muun muassa muoveja, lannoitteita, väriaineita, lääkkeitä, metalleja, puun- ja öljynjalostustuotteita sekä peruskemikaaleja kuten rikkihappoa. Suomen ensimmäinen kemian professori Pehr Adrian Gadd (1727–1797) paransi salpietarin valmistusmenetelmää. Varsinaisen kemiantutkimuksen Suomessa aloitti Gaddin seuraaja, alkuaine yttriumin löytänyt Johan Gadolin (1760–1852). Hänen jälkeensä professorina toimi Pehr Adolf von Bonsdorff, joka muun muassa valmisti 80 erilaista kaksoissuolaa. Suomalaisista Nobelin kemianpalkinnon on saanut biokemisti A. I. Virtanen (1895–1973). Palkinto myönnettiin erityisesti tuorerehun säilöntämenetelmän kehittämisestä. [muokkaa] Kemia-sanan alkuperä
Sanat kemia ja alkemia tulevat arabian sanasta al-kimiya, joka tarkoittaa viisasten kiveä. Arabian sana perustuu mahdollisesti varhaisen kiinan kultaa merkitsevään sanaan kim tai Egyptin muinaiseen nimeen Khem. Sanaa khemeia käytetään keisari Diocletianuksen vuonna 296 antamassa mahtikäskyssä, jossa määrätään egyptiläiset kemiaa käsittelevät kirjoitukset poltettaviksi.

Näiden valossa voit tutkiskella harhaoppiasi. En ymmärrä kuinka kukaan voi olla väärässä, eli eri mieltä minun, siis SUUREN JA MAHTAVAN JUMALAN (minäminäminäjamunikiomaminä) kanssa.

jason_dax kirjoitti:

Atomit ja molekyylit
Kemiassa perushiukkasia ovat atomit, jotka koostuvat protoneista, neutroneista ja elektroneista. Kemiallisten aineiden moninaisuus pohjautuu atomien kykyyn yhdistyä elektronien välityksellä molekyyleiksi. Yhdistävää voimaa sanotaan kemialliseksi sidokseksi. Voima on sähkömagneettinen. Sidos voi olla ionisidos, kovalenttinen sidos tai metallisidos. Raja ionisidoksen ja kovalenttisen sidoksen välillä on liukuva. Ionisidoksessa atomit luovuttavat ja vastaanottavat elektroneja, jolloin syntyy positiivisesti ja negatiivisesti varautuneita hiukkasia eli ioneja, jotka vetävät toisiaan puoleensa. Kovalenttisessa sidoksessa atomit jakavat yhden tai useamman elektroniparin. Metallisidoksessa elektronit liikkuvat vapaasti paikallaan olevien metalliytimien välissä. Molekyylien sisäisten ja niiden välisten sidosten luonne vaikuttaa aineiden ominaisuuksiin. Molekyylin sisältämät aineet ilmoitetaan alkuaineet listaavassa kemiallisessa kaavassa. Esimerkiksi vesi, jonka kaava on H2O, koostuu kahdesta vetyatomista ja yhdestä happiatomista. Alkuainekaava ei yksilöi molekyyliä: C2H6O voi olla joko etanoli tai dimetyylieetteri. Atomien järjestyksen kertoo rakennekaava. Etanoli merkitään C2H5OH tai lyhyemmin EtOH ja dimetyylieetteri (CH3)2O tai lyhyemmin Me2O. Atomit, joissa on yhtä monta protonia, ovat samaa alkuainetta. Alkuaineet on järjestetty rakenteen perusteella jaksolliseen järjestelmään, jossa toisiaan kemiallisesti muistuttavat alkuaineet ovat samassa ryhmässä. Koska pienissäkin määrissä kemiallisia yhdisteitä on valtavasti molekyylejä, on otettu käyttöön ainemäärän yksikkö mooli. Esimerkiksi 50 grammassa metanolia on noin 940 000 000 000 000 000 000 000 molekyyliä eli 1,6 moolia. Aineiden määriä ja suhteita sekä näiden muuttumista tutkivaa kemian osa-aluetta kutsutaan stoikiometriaksi. [muokkaa] Seokset
Aineet jaetaan puhtaisiin aineisiin ja seoksiin. Seosten tärkeä erityistapaus on liuos. Seosten osia voidaan erottaa esimerkiksi suodattamalla, tislaamalla, dekantoimalla, sentrifugoimalla, sublimoimalla, kromatograafisilla menetelmillä, kiteyttämällä, haihduttamalla tai uuttamalla. [muokkaa] Reaktiot Aineiden muuttumista toisiksi aineiksi sanotaan kemiassa reaktioksi. Olomuodon vaihtumista ei pidetä kemiallisena reaktiona vaan fysikaalisena prosessina, koska siinä ei synny uusia sidoksia. Reaktiota voidaan nopeuttaa lisäämällä reagoivia aineita, nostamalla lämpötilaa, sekoittamalla, hienontamalla lähtöaineita tai käyttämällä sopivaa katalyyttiä. Reaktiossa joko sitoutuu tai vapautuu lämpöä. Reaktion tapahtuminen voidaan havaita kaasun vapautumisena, lämpötilan muutoksena, liuoksen värin muuttumisena tai sakan muodostumisena. [muokkaa] Nimeäminen Kemian alkuaikoina yhdisteitä ei nimetty minkään järjestelmän mukaan. Siksi vieläkin puhutaan triviaalinimin ilokaasusta tai muurahaishaposta, kun tarkoitetaan dityppimonoksidia tai metaanihappoa. Systemaattisen nimeämisen tavoitteena on, että jokainen yhdiste voidaan nimetä yksikäsitteisesti ja että jokaisesta nimestä selviää, miten yhdisteen atomit ovat järjestyneet. Systemaattisen nimistön pohjana ovat kemian järjestö IUPAC:n suositukset. Mutkikkaiden yhdisteiden systemaattiset nimet ovat pitkiä, jota paitsi monet niistä sulkumerkkeineen ja numeroineen soveltuvatkin vain painettuun tekstiin mutta tuskin puhekieleen. Sen vuoksi uusillekin yhdisteille keksitään myös triviaalinimiä. Esimerkiksi ibuprofeeni, englanniksi ibuprofen, on saanut nimensä osiensa mukaan isobutyylistä (ibu), propaanihaposta (pro) ja fenyylistä (fen). Sen systemaattinen nimi on 2-(p-isobutyylifenyyli)propaanihappo. [muokkaa] Kemia tieteenalana Kemian lähimmät naapurit ovat fysiikka ja biologia. Kemian rajoja ja muita kemiaan liittyviä filosofisia kysymyksiä tutkii kemian filosofia. Kemiaan liittyi läheisesti insinööritieteen ala kemiantekniikka. Kemia jaetaan yleensä viiteen alaan, joiden väliset rajat ovat väljät: Orgaaninen kemia tutkii orgaanisia yhdisteitä eli lähes kaikkia hiilen yhdisteitä. Tällä hetkellä tunnetaan yli 20 miljoonaa yhdistettä, joista suurin osa on orgaanisia. Epäorgaaninen kemia tutkii epäorgaanisia yhdisteitä kuten suoloja, metalleja, metallikomplekseja sekä monia happoja ja emäksiä. Orgaaninen ja epäorgaaninen kemia yhdistyvät organometalliyhdisteiden tutkimuksessa. Fysikaalinen kemia toimii kemian ja fysiikan rajalla. Se tutkii muun muassa kemian teoreettista perustaa, spektroskooppisia menetelmiä sekä reaktioiden nopeuksia ja syntyehtoja. Analyyttinen kemia tutkii aineiden koostumuksia ja menetelmiä niiden määrittämiseksi. Biokemia tutkii eliöissä havaittavia kemiallisia yhdisteitä ja reaktioita. Muita, pienempiä aloja ovat lääkekemia, fytokemia, ympäristökemia, materiaalikemia, polymeerejä tutkiva polymeerikemia sekä radioaktiivisia aineita tutkiva radiokemia. [muokkaa] Opiskelu Suomessa Suomessa kemiaa voi opiskella pääaineenaan Helsingin, Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Tampereen teknillisessä yliopistossa, Oulun ja Turun yliopistoissa sekä Åbo Akademissa.[2] Kemiaa opetetaan myös kemian tekniikan opetusta antavissa teknillisissä yliopistoissa: Teknillinen korkeakoulu, Oulun yliopisto, Åbo Akademi ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto. Peruskoulun ala-asteen ensimmäisillä luokilla (1–4) kemia on osana ympäristöoppia ja luonnontietoa. Luokilla 5–6 kemiaa opetetaan Fysiikka ja kemia -oppiaineen alla, jossa tulee yhdistetty numero kummastakin oppiaineesta. Luokilla 7–9 opetetaan kumpaakin oppiainetta erikseen. Lukiossa on yksi kaikille pakollinen sekä neljä valtakunnallista syventävää kurssia.[muokkaa] Historia Pääartikkeli: Kemian historia
[muokkaa] Varhainen kemia Ensimmäinen kemiallinen reaktio, jota ihminen oppi hyödyntämään, oli palaminen. Varhaisia keksintöjä olivat myös lasin, keramiikan, väriaineiden ja metallien valmistus. Metalleista puhtaana esiintyy kulta ja joskus myös hopea ja kupari. Joissakin meteoriiteissa on puhdasta rautaa. Kuparia ja lyijyä valmistettiin malmeista Egyptissä ja Kaksoisvirranmaassa vuonna 4000 eaa., pronssia vuonna 3000 eaa. Rautaa alettiin tuottaa suuria määriä vuoden 1000 eaa. paikkeilla, kun kehitettiin suuret lämpötilat mahdollistanut ahjo. Antiikin Kreikan filosofit kehittivät teorioita aineiden rakenteista. Empedokles (noin 490-luku eaa.–430 eaa.) väitti, että maailma koostuu neljästä perusaineesta: tulesta, vedestä, maasta ja ilmasta. Leukippoksen oppilas Demokritos (noin 460-luku eaa.–370 eaa.) esitti aineen koostuvan atomeista, joita ei voi jakaa pienempiin osiin. Hänen mukaansa uudet aineet syntyvät, kun atomit järjestyvät uudelleen. Aristoteles (384 eaa.–322 eaa.) rakensi oman teoriansa neljän alkuaineen pohjalle, mutta hän ei hyväksynyt atomioppia. Aristoteleen näkemyksiä pidettiin valtaosin oikeina 1500-luvulle saakka. [muokkaa] Alkemia
Kreikkalaisia käytännönläheisemmin kemiaan suhtautuivat Aleksandrian alkemistit. Heidän tavoitteenaan oli muuttaa halvat metallit kullaksi. Myös Kiinassa harjoitettiin alkemiaa ainakin vuosina 175 eaa.–1000 jaa. Aleksandrian alkemia muuttui islamilaiseksi noin 600-luvulla ja islamilainen taas eurooppalaiseksi 1100-luvulla. Kullan tavoittelu osoittautui myöhemmin turhaksi, mutta alkemian aikana myös kehitettiin laboratoriovälineitä ja eristettiin monia tärkeitä kemiallisia yhdisteitä kuten etanoli ja typpihappo. Alkemia alkoi muuttua kemiaksi 1600-luvulla. Jan Baptist van Helmont (1577–1644) oli vielä alkemisti, mutta hän myös tutki kemiallisia reaktioita vaa’an avulla ja tunnisti kaasut omaksi aineluokaksi. Ensimmäiset selvästi kvantitatiiviset kemialliset kokeet teki Robert Boyle (1627–1691). Boyle hylkäsi neljän alkuaineen teorian ja ravisteli muutenkin vanhoja ajattelutapoja. [muokkaa] Palamisen selittäminen Georg Ernst Stahl esitti vuonna 1703 Johann Joachim Becherin teorian pohjalta, että aineen palaessa siitä vapautuu flogistonia. Suljetussa astiassa palaminen loppui siinä vaiheessa, kun astia kyllästyi flogistonilla. Flogistonin avulla pystyttiin selittämään monia reaktioita. Koska metallit muuttuivat hapettuessaan ”kalkiksi”, niiden täytyi koostua ”kalkista” ja flogistonista. Toisaalta kuumentamalla ”kalkkia” yhdessä hiilen kanssa saatiin jälleen metallia, minkä oletettiin johtuvan siitä, että hiili sisälsi runsaasti flogistonia, joka yhtyi ”kalkin” kanssa metalliksi. (Todellisuudessa tällöin hiili yhtyy metallioksidissa olevien hapen kanssa hiilidioksidiksi, jolloin metalli pelkistyy. Samaan reaktioon perustuu myös esimerkiksi rautamalmin pelkistys hiilen avulla). Flogistonteoria menestyi 1700-luvun jälkipuoliskolle asti, mutta osoittautui lopulta täysin virheelliseksi. Nykyaikaisen kemian perustajana pidetään Antoine Lavoisier’ta (1743–1794). Lavoisier osoitti kokeillaan, että palaminen merkitsee aineen yhtymistä happeen. Hän myös muotoili aineen häviämättömyyden lain, julkaisi alkuainetaulukon ja uudisti kemian käsitteitä. [muokkaa] 1800- ja 1900-luku
Kemia alkoi erottua fysiikasta omaksi tieteenalakseen 1800-luvulla. John Dalton julkaisi vuonna 1808 atomiteoriansa. Teoria hyväksyttiin yleisesti vasta vuosisadan loppupuolella. Jöns Jakob Berzelius otti käyttöön nykyisen kaltaiset kemialliset merkit 1813. Dmitri Mendelejev ja Lothar Meyer kehittivät jaksollisen järjestelmän lähes samanaikaisesti 1860-luvun lopussa. 1900-luvulta alkaen kemia on kehittynyt nopeasti. Kemian teoreettista pohjaa on vahvistanut kvanttimekaniikkaan perustuva kvanttikemia. Tietotekniikan kehityksen ansiosta laskennallinen kemia saavuttaa yhä parempia tuloksia. Monet analyysimenetelmät, erityisesti spektreihin tukeutuvat, ovat nykyään tarkkoja ja automaattisia. [muokkaa] Suomi Suomessa on valmistettu tervaa suuressa mitassa 1500-luvulta lähtien. Suomalaisen kemianteollisuuden panivat alulle apteekkarit. Johan Jacob Julin (1787–1853) perusti typpihappotehtaan Turkuun ja metalliyrityksen Fiskariin. Ensimmäinen paperitehdas perustettiin 1667. Se käytti raaka-aineena lumppuja. Nokialle perustettiin sulfiittiselluloosatehdas vuonna 1885. Nykyään kemianteollisuus on Suomen kolmanneksi suurin teollisuuden ala. Se valmistaa muun muassa muoveja, lannoitteita, väriaineita, lääkkeitä, metalleja, puun- ja öljynjalostustuotteita sekä peruskemikaaleja kuten rikkihappoa. Suomen ensimmäinen kemian professori Pehr Adrian Gadd (1727–1797) paransi salpietarin valmistusmenetelmää. Varsinaisen kemiantutkimuksen Suomessa aloitti Gaddin seuraaja, alkuaine yttriumin löytänyt Johan Gadolin (1760–1852). Hänen jälkeensä professorina toimi Pehr Adolf von Bonsdorff, joka muun muassa valmisti 80 erilaista kaksoissuolaa. Suomalaisista Nobelin kemianpalkinnon on saanut biokemisti A. I. Virtanen (1895–1973). Palkinto myönnettiin erityisesti tuorerehun säilöntämenetelmän kehittämisestä. [muokkaa] Kemia-sanan alkuperä
Sanat kemia ja alkemia tulevat arabian sanasta al-kimiya, joka tarkoittaa viisasten kiveä. Arabian sana perustuu mahdollisesti varhaisen kiinan kultaa merkitsevään sanaan kim tai Egyptin muinaiseen nimeen Khem. Sanaa khemeia käytetään keisari Diocletianuksen vuonna 296 antamassa mahtikäskyssä, jossa määrätään egyptiläiset kemiaa käsittelevät kirjoitukset poltettaviksi.

Näiden valossa voit tutkiskella harhaoppiasi. En ymmärrä kuinka kukaan voi olla väärässä, eli eri mieltä minun, siis SUUREN JA MAHTAVAN JUMALAN (minäminäminäjamunikiomaminä) kanssa.

Lue lisää

kappalejaolla olisi ollut vieläkin mielenkiintoisempaa. En näe noissa mitään ristiriitaa uskon kanssa, Jumala toimii materian kautta ja välityksellä, joskus myös yliluonnollisesti, mutta enimmäkseen Hän on historian aikana käyttänyt asioita, jotka muodostuvat tuossakin kirjoituksessa mainituista alkuaineista...

Hieman lapsellinen kannanotto, sanoisin.

luettavaa kirjoitti:

kappalejaolla olisi ollut vieläkin mielenkiintoisempaa. En näe noissa mitään ristiriitaa uskon kanssa, Jumala toimii materian kautta ja välityksellä, joskus myös yliluonnollisesti, mutta enimmäkseen Hän on historian aikana käyttänyt asioita, jotka muodostuvat tuossakin kirjoituksessa mainituista alkuaineista...

Hieman lapsellinen kannanotto, sanoisin.

Lue lisää

Sinä olet vääräuskoinen. Ei vedestä voi tehdä viiniä. Kemia osoittaa tämän hyvin selkeästi. Vedessä on vain vetyä ja happea, mistäs se hiili tulee? HAH! Ei mistään. Sinun uskontosi on nyt kaadettu. Vai väitätkö vedessä tapahtuvan huoneenlämmössä ja -paineessa ydinfuusiota, joka synnyttäisi etanolimolekyylejä muodostavia hiiliatomeja?

Jos sinä kerta voit alkaa vähättelemään toisia ihmisiä copy&paste-paskalla, niin voin minäkin.

jason_dax kirjoitti:

Sinä olet vääräuskoinen. Ei vedestä voi tehdä viiniä. Kemia osoittaa tämän hyvin selkeästi. Vedessä on vain vetyä ja happea, mistäs se hiili tulee? HAH! Ei mistään. Sinun uskontosi on nyt kaadettu. Vai väitätkö vedessä tapahtuvan huoneenlämmössä ja -paineessa ydinfuusiota, joka synnyttäisi etanolimolekyylejä muodostavia hiiliatomeja?

Jos sinä kerta voit alkaa vähättelemään toisia ihmisiä copy&paste-paskalla, niin voin minäkin.

Lue lisää

Kiitos Jason. Tämä on paras ketju aikoihin!

aito totuus kirjoitti:

Lue tarkemmin. Minä en ole totuus. MAP- kirkosta sensijaan löytyy totuus. Teemme täällä lähetystyötä tästälähin. tarvitsijoita on näköjään.

HAHAHAHAHAHAHAHAHAHAHA! Et voi olla tosissasi!
Joku kultalevyillä pelleily, muutama päin vittua
käännetty papyros-käärö... Että sua on kusetettu,
ja uskot vielä tohon paskaan....

Ja ei tarvita lähetystä tänne. Etkö palikka
tajua että rikot uskonnonvapauslakia kun tänne
tulet mesoamaan? Luuletko oikeasti että joku
kääntyisi tuohon pilipali-uskontoosi?
Lähe lataamaan, ja mene omalle palstallesi häirikkö...

Milian Ei.Kirj. kirjoitti:

Kiitos Jason. Tämä on paras ketju aikoihin!

Täytyyhän totuutta varjella epäpuhtauksilta *pirskottaa tislattua vettä ympärillensä* ;9

jason_dax kirjoitti:

Sinä olet vääräuskoinen. Ei vedestä voi tehdä viiniä. Kemia osoittaa tämän hyvin selkeästi. Vedessä on vain vetyä ja happea, mistäs se hiili tulee? HAH! Ei mistään. Sinun uskontosi on nyt kaadettu. Vai väitätkö vedessä tapahtuvan huoneenlämmössä ja -paineessa ydinfuusiota, joka synnyttäisi etanolimolekyylejä muodostavia hiiliatomeja?

Jos sinä kerta voit alkaa vähättelemään toisia ihmisiä copy&paste-paskalla, niin voin minäkin.

Lue lisää

http://www.uskontojenuhrientuki.fi/mormon.html

Tuo varmaan selittää miksi otin kantaa.

Sinulle lienee mahdotonta ymmärtää lakihenkisyyden ja armon eroa? Et ymmärrä, että kommentoin kyseisen tahon kirjoituksia, koska kyseinen taho (tekojen kautta pelastumisen korostus) nimenomaan sitoo ihmistä suorituksiin ja tekojen määrän, hyvyyden ja riittävyyden avulla ihmiset saadaan sidottua lahkoon kiinni. Kun väitetään, ettei ihminen pelastu yksin armosta, vaan omien tekojen seurauksensa, ihminen saadaan suorittamaan seurakunnan määräämiä tehtäviä loputtomiin, eikä ihmisellä silti KOSKAAN ole pelastusvarmuutta. Aina voidaan uhata helvetillä, jos ihminen ei riittävästi touhua ja tee hyvä tekoja.

Sinä tosin et usko pelastukseen lainkaan, joten ymmärrän hikeentymisesi tässä kiistelyssä ja olet oikeassa, se kuuluisi aivan muille palstoille.

Vähätellä kirjoitti:

http://www.uskontojenuhrientuki.fi/mormon.html

Tuo varmaan selittää miksi otin kantaa.

Sinulle lienee mahdotonta ymmärtää lakihenkisyyden ja armon eroa? Et ymmärrä, että kommentoin kyseisen tahon kirjoituksia, koska kyseinen taho (tekojen kautta pelastumisen korostus) nimenomaan sitoo ihmistä suorituksiin ja tekojen määrän, hyvyyden ja riittävyyden avulla ihmiset saadaan sidottua lahkoon kiinni. Kun väitetään, ettei ihminen pelastu yksin armosta, vaan omien tekojen seurauksensa, ihminen saadaan suorittamaan seurakunnan määräämiä tehtäviä loputtomiin, eikä ihmisellä silti KOSKAAN ole pelastusvarmuutta. Aina voidaan uhata helvetillä, jos ihminen ei riittävästi touhua ja tee hyvä tekoja.

Sinä tosin et usko pelastukseen lainkaan, joten ymmärrän hikeentymisesi tässä kiistelyssä ja olet oikeassa, se kuuluisi aivan muille palstoille.

Lue lisää

Tuo lakihenkisyys ja armo ovat uskontojen keinotekoisesti luomia käsitteitä, joilla yritetään päteä ja näytellä parempaa kuin muut.

Minä en hikeentynyt; minä en vain suvaitse sinunkaltaisisia fundamentelisteja, jotka kuvittelevat olevansa muita parempia uskon(non) asioissa.