Kertokaapas kaikki tietävät mikä olikaan se otsikon kamera?
Mikä on siltakamera?
Miten se eroaa muista Pokkareista,järjestelmäkameroista?
Laittakaapas mukaan myös tarkemmin nimi.
Siltakamera?
ei tietoo??
51
4474
Vastaukset
- sillanpäällä
Bridgekamera on se jossa on jumalaton zoomi, ulkomitat suunnilleen järkkärin kokoa mutta kenno ja muut ominaisuudet kuten pokkarissa, paitsi objektiivin piirto joka pitkän zoomin takia on huonompi kuin pikkupokkareissa.
- jk01
Bridgekameroissakin on eroja. Ja yleensä ne ovat selvästi tavallisia pokkareita parempia.
- Mika...
jk01 kirjoitti:
Bridgekameroissakin on eroja. Ja yleensä ne ovat selvästi tavallisia pokkareita parempia.
.... ette sitten viitsi vastata aloittajan kysymykseen vaan alatte ensimmäisenä kääntämään anntettua termiä joksikin epäenglanniksi ja höpöttämään epäolennaisuuksia kameroiden kuvitelluista ominaisuuksista.
- aass2d
Mika... kirjoitti:
.... ette sitten viitsi vastata aloittajan kysymykseen vaan alatte ensimmäisenä kääntämään anntettua termiä joksikin epäenglanniksi ja höpöttämään epäolennaisuuksia kameroiden kuvitelluista ominaisuuksista.
itse vastaa annettuu kysymyseen vaan alat ensimmäisenä haukkumaan muita?
- Mika...
aass2d kirjoitti:
itse vastaa annettuu kysymyseen vaan alat ensimmäisenä haukkumaan muita?
... naputtelin vastausta sillä välin kun täällä hikeennyit;-)
- stihl
Tiedotettiin, niin on vissiinkin näitä paljon puhuttuja superzuumeja. Linssin zuum kertoimet jossain 10-20 välillä, ulkonäkö muistuttaa ainakin hieman järjestelmä kameroita, kennot ovat yleensä saman kokoiset(samat) kuin pokkareissa! Kuvissa kohinaa (rakeisuutta)jo ISO herkkyyden ollessa 200-400, merkki/malli kohtaisesti eroja. Mitoiltaan lähempänä järkkäreitä kuin pokkareita, mutta ominaisuuksiltaan/kuvanlaadultaan eivät juuri pokkareista eroa! Näin siis kameroista tietämättömän mielestä, viisaammat kertovat tarkemmin/totuuden.
- Mika...
.... kameratyyppi, joka on tavallista taskukameraa kehittyneempi kameratyyppi olematta vielä järjestelmä. Nimitys "siltakamera" lienee idealtaan että se toimisi siltana pokkarin ja järkkärin välissä kun siirrytään kehittyneempään välineistöön. Muita nimityksiä olen kuullut "puolijärjestelmä" ja "hybridikamera".
Takavuosina näitä siltakameroita oli esim. Sony dsc f828, Canon pro1, Sony R1, Leica Digilux 1 ja 2 sarjalaiset, Canon G sarjakin voidaan laskea tähän luokkaan, etc.
Siltakameralta voi odottaa objektiivin vaihtomahdollisuutta lukuunottamatta jo varsin järkkärimäisiä ominaisuuksia. Ainakin käsisäädöt (helposti saatavilla eikä valikoiden takaa), mahdollisuus käyttää suotimia, salamaluisti, tms.
Objektiivin zoomikertoimet tms. eivät sinällään määrittele tätä kameratyyppiä, koska niitä oli useilla erilaisilla objektiiveillä varustettuna.
Lyhyesti siis vakavaan valokuvaukseen tarkoitettu kamera, joka ei kuitenkaan ole järkkäri.- kerrassaan mielenkiintoista...
Todellakin ärsyttävää kun ei vastata kysymykseen (nuo muutama).no enivei
Siis canon AF35M=pokkari?? (vm.80-)
Canon S5 is =siltakamera??
tähän tyyliin vai kuuluuko S5 siltakameroihin?
Tuo S5 ei mielestäni ole järkkäri eikä ihan kyllä taskukamerakaan. En itse sitä kyllä taskuun rupeaisi tunkemaan on se sen verran möhkön kokoinen. ;)
Eikö S5 olisi juuri tuollainen "välivaihe" ennen oikeaa kuvaus harrastusta.(vakavampaa sellaista)?? - korjataan vielä hieman
Eli siltakamerat(bridge) ja prosumer(ei hyvää suomenkielistä sanaa) ovat vielä kaksi eri asiaa. Canon G sarja, Ricohit, DP1 yms. ovat ns. prosumer tyylisiä laadukkaampia pokkareita kun taas isompi kennoiset järkkärin kokoiset ja painoiset kamerat kuten FZ50 on siltakamera. Tosin mielestäni G-sarjakaan ei enää ole prosumer-kamera vaan kuluttajille suunnattu markkinointi höpötys kamera. Ei ole enää kunnon valovoimaista optiikkaa vaan se on korvattu kuluttajille sopivalle HELVETIN isolla kertoimella että saa kaiken maailman lepakot ja kuut kuvattua. Eikä Pro1/C8080 tasoista laajakulmaa enää ole. Kaikki pokkarit joissa yli 8 megapikseliä ovat aika shittiä oli nimitys sitten mikä tahansa.
- kohilleen
Suurin osa näistä mainituista "siltakameroista" on ns. super zoomeja ei todellakaan mitään siltakameroita. Siltakameroita on tällä hetkellä markkinoilla enää muutama, Fuji S9600 sekä uusin S100FS, sekä Panasonic FZ50. Kaikki muut ovat pienikennoisia kuluttaja ystävällisiä(laadullisesti huonompia) super zoomeja. Joku nyt vaan jossain vaiheessa keksi ruveta kutsumaan kaikenmaailman super zoomeja siltakameroiks vaikka ei ne sitä oikeasti ole, mutta kuluttajia on helppo kusettaa. Eli super zoom on pienikennoinen FZ18, SP570, S5 yms. ja oikeat bridget on sitten hieman laadukkaampia jotka painavat jo järkkärin verran ja niissä on myös laadukkaampi optiikka, säädöt(RAW yms.), salamakenkä ja isompi kenno.
- Irma Tarmo
uutta Vilho Setälää laatimaan suomalaiset viralliset nimet erilaisille härpättimille, kusettimille ja kohistimille.
Kuka vielä muistaa ihanat "kuvatti" ja "vääntiönasta" ? - sama paska eri paketissa
Tuo siltakameroiden "suurempi" kenno ei paljoa suurempi ole, ja se vähäinenkin etu mikä sillä saadaan, kustaan surkealla megazoomilla. Tuossa hintaluokassa laadullisesti järkevintä olisi rakentaa kamera jossa on kiinteän polttovälin objektiivi. Taloudellisesti kannattavampaa on taas rakentaa huonolaatuinen, mutta paperilla hyvältä näyttävä jokapaikan zoomikamera. Kun kuluttaja oppii vähänkään ymmärtämään kameroiden päälle ja oppii vaatimaan kameroilta myös hyvää laatua, ostetaan sitten järkkäri, kittiobjektiivilla. Kun sen runkotulpankorvikkeen piirtoon ja pimeyteen kyllästytään, ostetaan sitten lopulta laadukkaampaa optiikkaa. Tässä välissäkin on vielä kerran mahdollista sortua yhteen ansaan, huonot zoomit. Näin on käyty markkinamiesten tavoitteiden mukainen ketju läpi ja kustu rahaa ja hyvää kuvausaikaa sekä monia hyviä otoksia paskojen kameroiden vuoksi, mutta onpahan opittu paljon asioita.
Tämä kun saataisiin monelle aloittelijalle menemään jakeluun, vähentyisi paskojen kameroiden myynti ja sitä kautta niiden laatu joko paranisi tai niiden valmistus loppuisi kokonaan. sama paska eri paketissa kirjoitti:
Tuo siltakameroiden "suurempi" kenno ei paljoa suurempi ole, ja se vähäinenkin etu mikä sillä saadaan, kustaan surkealla megazoomilla. Tuossa hintaluokassa laadullisesti järkevintä olisi rakentaa kamera jossa on kiinteän polttovälin objektiivi. Taloudellisesti kannattavampaa on taas rakentaa huonolaatuinen, mutta paperilla hyvältä näyttävä jokapaikan zoomikamera. Kun kuluttaja oppii vähänkään ymmärtämään kameroiden päälle ja oppii vaatimaan kameroilta myös hyvää laatua, ostetaan sitten järkkäri, kittiobjektiivilla. Kun sen runkotulpankorvikkeen piirtoon ja pimeyteen kyllästytään, ostetaan sitten lopulta laadukkaampaa optiikkaa. Tässä välissäkin on vielä kerran mahdollista sortua yhteen ansaan, huonot zoomit. Näin on käyty markkinamiesten tavoitteiden mukainen ketju läpi ja kustu rahaa ja hyvää kuvausaikaa sekä monia hyviä otoksia paskojen kameroiden vuoksi, mutta onpahan opittu paljon asioita.
Tämä kun saataisiin monelle aloittelijalle menemään jakeluun, vähentyisi paskojen kameroiden myynti ja sitä kautta niiden laatu joko paranisi tai niiden valmistus loppuisi kokonaan.joka sinun mielestä kannattaa ostaa on Nikon D3 tai Leica M8. Alle neljän tonnin kameroilla ei tee mitään. Vähintään kymppitonni kuvaus välineisiin alkaa olla laatu kohdallaan.
Ota huomioon, että kaikki eivät tarvitse A1 koon tulosteita tai vielä tätäkin suurempia.Ammattilais kamerat on erikseen.
Olen kuvannut yli 20000 kuvaa hyvin monenlaisella kameroilla. Linhoff:in 13*18 palkkikamera on toistaiseksi parhaaksi havaittu. Se hakkaa mennen tullen parhaatkin digijärkkärit. Olen käyttänyt myös pokkaria ja jopa kertakäyttö kameraa.
Huonoin kuva mulla on ollut se, joka jäi ottamatta.- kameran etsijä
sama paska eri paketissa kirjoitti:
Tuo siltakameroiden "suurempi" kenno ei paljoa suurempi ole, ja se vähäinenkin etu mikä sillä saadaan, kustaan surkealla megazoomilla. Tuossa hintaluokassa laadullisesti järkevintä olisi rakentaa kamera jossa on kiinteän polttovälin objektiivi. Taloudellisesti kannattavampaa on taas rakentaa huonolaatuinen, mutta paperilla hyvältä näyttävä jokapaikan zoomikamera. Kun kuluttaja oppii vähänkään ymmärtämään kameroiden päälle ja oppii vaatimaan kameroilta myös hyvää laatua, ostetaan sitten järkkäri, kittiobjektiivilla. Kun sen runkotulpankorvikkeen piirtoon ja pimeyteen kyllästytään, ostetaan sitten lopulta laadukkaampaa optiikkaa. Tässä välissäkin on vielä kerran mahdollista sortua yhteen ansaan, huonot zoomit. Näin on käyty markkinamiesten tavoitteiden mukainen ketju läpi ja kustu rahaa ja hyvää kuvausaikaa sekä monia hyviä otoksia paskojen kameroiden vuoksi, mutta onpahan opittu paljon asioita.
Tämä kun saataisiin monelle aloittelijalle menemään jakeluun, vähentyisi paskojen kameroiden myynti ja sitä kautta niiden laatu joko paranisi tai niiden valmistus loppuisi kokonaan.Ajelen kohtuullisen hyvällä quattro Audilla. Pitäisiköhän alkaa toitottamaan, että kaikki halvemmat autot ovat kusetusta.
Kameran suhteen olen melko varma, että ostan pokkarin kaveriksi omiin tarpeisiini sopivan bridge kameran, josta tälläkin palstalla on useita todella hyviä opastuksia. Kiitos asiallisista ja opastavista kirjoituksista kaikille niille joiden oma ego ei kaipaa edellisen kirjoittajan kaltaista ylikorostusta ja muiden halventamista.
- BMW rules
SE sun audis on ihan paska
Oletkohan BMW ihan oikealla palstalla? Onko lasit hukkuneet? Vai lääkitys nauttimatta? Miten katsot kommenttisi liittyvän digikameroihin ja sen alaryhmään bridget eli "siltakamerat"?
Minä ajan Fiatilla, vaikkei se tähän edes kuulukaan. Audi ja bemari ovat luuseriautoja, ihmisille jotka vaativat itsetunnon nostatusta koska muutoin kaikki on päin "pers-puolta".- Fiatilla ajamiseen
Työeläkeläinen kirjoitti:
Oletkohan BMW ihan oikealla palstalla? Onko lasit hukkuneet? Vai lääkitys nauttimatta? Miten katsot kommenttisi liittyvän digikameroihin ja sen alaryhmään bridget eli "siltakamerat"?
Minä ajan Fiatilla, vaikkei se tähän edes kuulukaan. Audi ja bemari ovat luuseriautoja, ihmisille jotka vaativat itsetunnon nostatusta koska muutoin kaikki on päin "pers-puolta".on vain yksi ainoa syy: se että on köyhä.
Fiatilla ajamiseen kirjoitti:
on vain yksi ainoa syy: se että on köyhä.
Tuo ei kelpaa Fiatilla ajamisen syyksi, tuo köyhyys. Sen lisäksi ajelen pidemmät matkat ja lomat matkailuautolla (Hymer 2008) joka myös on Fiat pohjainen ja maksoi uutena enemmän kuin sinun Mersusi tai säästö Bemarisi jos nyt pystyit edes uutena ostamaan.
- Bridge-kamera
on järkkärin ja pokkarin risteytys.
Molemmista on otettu huonoimmat puolet. - ex bridgefani
Mulla on aikoinaan ollut ahkerassa käytössä Olympuksen ”bridge” iS-1000.
Olympus teki noita iS-malleja sarjan: is-21, iS-100, iS-100s, iS-200, iS-300, , iS-1000,, iS-2000 ja iS-3000
tietoja kamerasta:
http://camerapedia.wikia.com/wiki/Olympus_IS-1000
ja iS-sarjasta- ex bridgefani
oops
toinen linkki unohtui
iS-sarja:
http://www.star.ucl.ac.uk/~rwesson/esif/om-sif/is-series/is-series.htm - ex bridgefani
ex bridgefani kirjoitti:
oops
toinen linkki unohtui
iS-sarja:
http://www.star.ucl.ac.uk/~rwesson/esif/om-sif/is-series/is-series.htmps.
Tuo ”bridge” -nimitys tuli siitä, että mallin ajateltiin olevan ikäänkuin silta pokkarin ja järkkärin välillä - Aivan. Kuten sanottu
ex bridgefani kirjoitti:
ps.
Tuo ”bridge” -nimitys tuli siitä, että mallin ajateltiin olevan ikäänkuin silta pokkarin ja järkkärin välilläsiinä on yhdistetty pokkarin ja järkkärin huonoimmat puolet.
- Nikon D90
Aivan. Kuten sanottu kirjoitti:
siinä on yhdistetty pokkarin ja järkkärin huonoimmat puolet.
Tuo oli pelkkä heitto jolla ei paljoa ole kantavuutta ilman perusteluja.
Ne bridget joita olen käyttänyt ovat toimineet hyvin, niitä on ollut 4 kappaletta ja kaikki ovat edelleen käytössä tai ainakin käyttökunnossa Canon PowerShot S2, Panan FZ50 ja FZ38 sekä Canon PowerShot SX30.
Bridgejen suurin ongelma on pieni kenno mutta hyvissä valaistusolosuhteissa niillä saa ihan kelpoja kuvia ja niiden linssistö antaa noissa oloissa ihan kelpo kuvaa.
Alla olevan linkin kuva on bridgellä otettu vapaalla kädellä kerran aamutuimaan.
https://picasaweb.google.com/107111916669909334962/HangessaKahlailuaJaVahanMuutakinWalkingInSnowAndSomeMore#5426892733259050434
Mielestäni pokkarikennokuvaksi pimeän aikaan se on varsin kelvollinen, taitaa siinä hakemistossa olla muitakin bridge kuvia jos kiinnostaa. - Ei tuo kyllä paljon
Nikon D90 kirjoitti:
Tuo oli pelkkä heitto jolla ei paljoa ole kantavuutta ilman perusteluja.
Ne bridget joita olen käyttänyt ovat toimineet hyvin, niitä on ollut 4 kappaletta ja kaikki ovat edelleen käytössä tai ainakin käyttökunnossa Canon PowerShot S2, Panan FZ50 ja FZ38 sekä Canon PowerShot SX30.
Bridgejen suurin ongelma on pieni kenno mutta hyvissä valaistusolosuhteissa niillä saa ihan kelpoja kuvia ja niiden linssistö antaa noissa oloissa ihan kelpo kuvaa.
Alla olevan linkin kuva on bridgellä otettu vapaalla kädellä kerran aamutuimaan.
https://picasaweb.google.com/107111916669909334962/HangessaKahlailuaJaVahanMuutakinWalkingInSnowAndSomeMore#5426892733259050434
Mielestäni pokkarikennokuvaksi pimeän aikaan se on varsin kelvollinen, taitaa siinä hakemistossa olla muitakin bridge kuvia jos kiinnostaa.isompaa kokoa kestä, kohina alkaisi tulla läpi.
Miksiköhän muuten Liedossa on kirkko rakennettu noinkin kaltevalle alustalle? - jos kiinnostaa
Ei tuo kyllä paljon kirjoitti:
isompaa kokoa kestä, kohina alkaisi tulla läpi.
Miksiköhän muuten Liedossa on kirkko rakennettu noinkin kaltevalle alustalle?Pahasti on kirkko kaatumassa, johtuisiko kaltevasta alustasta vai onko kuvassa joku pimeä bridgeaffekti?
- Nikon D90
jos kiinnostaa kirjoitti:
Pahasti on kirkko kaatumassa, johtuisiko kaltevasta alustasta vai onko kuvassa joku pimeä bridgeaffekti?
Jos katsotaan valotusta ja kuvausta siinä suhteessa niin pieni kallistus ei juurikaan sitä haittaa. Onhan se lisäksi kallellaan jokeen päin, olisikohan uimaan menossa.
Laittakaapa te ne suorat kuvanne esiin niin katsotaan miltä ne näyttävät. Siitä "Ei tuo kyllä paljon isompaa kokoa kestä" huomautuksesta, kuvassa on noin 1/4 osa alkuperäisistä pikseleistä ja sitä on Picasan toimesta muutoinkin pakattu joten tuskin pystytte edes arvioimaan minkä kokoisen siitä voi tehdä valokuvalaadulla.
Jos kuvan kaltevuus kiusaa niin pystyn sen keikauttamaan haluamaani asentoon, tuossa maisemassa se ei vaan kiusaa minua tippaakaan ja jos se on kuvan ainoa todellinen "vika" niin himskatin hyvä kuva siinä tapauksessa.
Voisiko arvoisa "jos kiinnostaa" luetella niitä "pimeitä bridgeaffekteja" jotta mekin saisimme tietää ja ehkä oppisimme jotain suuresta viisaudestasi!
Kun affektille löytyy parikin merkitystä:
Affekti (musiikki) musiikin herättämää tunnetilaa tai jotakin tunnetilaa kuvaavaa sävelkulkua
Affekti (psykologia) voimakasta mielenliikutusta, kiihtymystä, järkytystä
niin kumpaahan sinä tässä tarkoitat?
Kuuletko sinä siitä kuvasta urkujen soittoa? Voin vakuuttaa, ettei siihen aikaan aamusta kun satuin ihan muusta syystä siellä olemaan kukaan soittanut urkuja eikä mitään muutakaan kuuloetäisyydellä.
Vai koitko voimakasta mielenliikutusta jo kirkon nähdessäsi, taidat olla jonkun herätysliikkeen jäsen jos se noin paljon sinuun vaikuttaa.
Vai tuliko ihan väärä sivistyssana valituksi? Olisikohan efekti lähempänä totuutta? kerro niistä bridge efekteistäkin meille koska haluamme ammentaa suuresta viisaudestasi edes murusia. Nikon D90 kirjoitti:
Tuo oli pelkkä heitto jolla ei paljoa ole kantavuutta ilman perusteluja.
Ne bridget joita olen käyttänyt ovat toimineet hyvin, niitä on ollut 4 kappaletta ja kaikki ovat edelleen käytössä tai ainakin käyttökunnossa Canon PowerShot S2, Panan FZ50 ja FZ38 sekä Canon PowerShot SX30.
Bridgejen suurin ongelma on pieni kenno mutta hyvissä valaistusolosuhteissa niillä saa ihan kelpoja kuvia ja niiden linssistö antaa noissa oloissa ihan kelpo kuvaa.
Alla olevan linkin kuva on bridgellä otettu vapaalla kädellä kerran aamutuimaan.
https://picasaweb.google.com/107111916669909334962/HangessaKahlailuaJaVahanMuutakinWalkingInSnowAndSomeMore#5426892733259050434
Mielestäni pokkarikennokuvaksi pimeän aikaan se on varsin kelvollinen, taitaa siinä hakemistossa olla muitakin bridge kuvia jos kiinnostaa.Toki superzoomeilla saa ihan hyviä kuivia siinä, missä pokkareillakin. Ne kuitenkaan eivät ole mikään järkkärin ja pokkarin välimuoto. Siksi minä en tunnusta ko. termin olemassaoloa. Superzoom on parempi termi. Tosin nykyään sekin on hieman epätäsmällinen, kun on pokkarisuperzoomeja (Ixus 1100, SX220 jne).
- London Bridge
Nikon D90 kirjoitti:
Tuo oli pelkkä heitto jolla ei paljoa ole kantavuutta ilman perusteluja.
Ne bridget joita olen käyttänyt ovat toimineet hyvin, niitä on ollut 4 kappaletta ja kaikki ovat edelleen käytössä tai ainakin käyttökunnossa Canon PowerShot S2, Panan FZ50 ja FZ38 sekä Canon PowerShot SX30.
Bridgejen suurin ongelma on pieni kenno mutta hyvissä valaistusolosuhteissa niillä saa ihan kelpoja kuvia ja niiden linssistö antaa noissa oloissa ihan kelpo kuvaa.
Alla olevan linkin kuva on bridgellä otettu vapaalla kädellä kerran aamutuimaan.
https://picasaweb.google.com/107111916669909334962/HangessaKahlailuaJaVahanMuutakinWalkingInSnowAndSomeMore#5426892733259050434
Mielestäni pokkarikennokuvaksi pimeän aikaan se on varsin kelvollinen, taitaa siinä hakemistossa olla muitakin bridge kuvia jos kiinnostaa.>"Ne bridget joita olen käyttänyt ovat toimineet hyvin, niitä on ollut 4 kappaletta ja kaikki ovat edelleen käytössä tai ainakin käyttökunnossa Canon PowerShot S2, Panan FZ50 ja FZ38 sekä Canon PowerShot SX30."
Miten "hoidat" noiden kameroiden akkuja, jos eivät kaikki ole usein käytössä? - kanuunasilta
okaro kirjoitti:
Toki superzoomeilla saa ihan hyviä kuivia siinä, missä pokkareillakin. Ne kuitenkaan eivät ole mikään järkkärin ja pokkarin välimuoto. Siksi minä en tunnusta ko. termin olemassaoloa. Superzoom on parempi termi. Tosin nykyään sekin on hieman epätäsmällinen, kun on pokkarisuperzoomeja (Ixus 1100, SX220 jne).
"Siksi minä en tunnusta ko. termin olemassaoloa."
Ja tämä on merkityksellistä, koska...? London Bridge kirjoitti:
>"Ne bridget joita olen käyttänyt ovat toimineet hyvin, niitä on ollut 4 kappaletta ja kaikki ovat edelleen käytössä tai ainakin käyttökunnossa Canon PowerShot S2, Panan FZ50 ja FZ38 sekä Canon PowerShot SX30."
Miten "hoidat" noiden kameroiden akkuja, jos eivät kaikki ole usein käytössä?Osa on muksuilla käytössä, yksi minulla ja yksi varastossa. Nykyiset akut näyttävät säilyttävän varauksensa varsin pitkään, kuukausia. Minä kuitenkin kierrätän akkuja mahdollisuuksien mukaan koska noissa Panan koneissa on yhtäläiset akut. Valitettavasti noita akkuja ei ole vielä standardoitu, seikka joka helpottaisi niiden käyttöä. Riittäisi pari laturia koko hommaan ja minkä hyvänsä akun voisi tunkea mihin tahansa kameraan.
Myös molemmissa Nikon rungoissani on samanlaiset akut se helpottaa suuresti niiden käyttöä mutta saa ajattelemaan esim. D7000 ostoa koska taas tulee valikoimiin uusi akkumalli.
AA-akut tietysti olisivat tuon kaltaisia mutta nyt käytössä olevat akut pystyvät kuitenkin varaamaan paljon suuremman määrän energiaa mikä on selvästi hyödyllistä.
Olen käyttänyt sekä merkki että kakkosvalmistajan akkuja ja vain yksi on mennyt käyttökelvottomaksi varsin lyhyessä ajassa. Täyteen ladattuna sillä sai, jos oli vikkelä, pari kuvaa.
Käytännössä en siis hirveästi hoida niitä.- urkujen soittoa?
Nikon D90 kirjoitti:
Jos katsotaan valotusta ja kuvausta siinä suhteessa niin pieni kallistus ei juurikaan sitä haittaa. Onhan se lisäksi kallellaan jokeen päin, olisikohan uimaan menossa.
Laittakaapa te ne suorat kuvanne esiin niin katsotaan miltä ne näyttävät. Siitä "Ei tuo kyllä paljon isompaa kokoa kestä" huomautuksesta, kuvassa on noin 1/4 osa alkuperäisistä pikseleistä ja sitä on Picasan toimesta muutoinkin pakattu joten tuskin pystytte edes arvioimaan minkä kokoisen siitä voi tehdä valokuvalaadulla.
Jos kuvan kaltevuus kiusaa niin pystyn sen keikauttamaan haluamaani asentoon, tuossa maisemassa se ei vaan kiusaa minua tippaakaan ja jos se on kuvan ainoa todellinen "vika" niin himskatin hyvä kuva siinä tapauksessa.
Voisiko arvoisa "jos kiinnostaa" luetella niitä "pimeitä bridgeaffekteja" jotta mekin saisimme tietää ja ehkä oppisimme jotain suuresta viisaudestasi!
Kun affektille löytyy parikin merkitystä:
Affekti (musiikki) musiikin herättämää tunnetilaa tai jotakin tunnetilaa kuvaavaa sävelkulkua
Affekti (psykologia) voimakasta mielenliikutusta, kiihtymystä, järkytystä
niin kumpaahan sinä tässä tarkoitat?
Kuuletko sinä siitä kuvasta urkujen soittoa? Voin vakuuttaa, ettei siihen aikaan aamusta kun satuin ihan muusta syystä siellä olemaan kukaan soittanut urkuja eikä mitään muutakaan kuuloetäisyydellä.
Vai koitko voimakasta mielenliikutusta jo kirkon nähdessäsi, taidat olla jonkun herätysliikkeen jäsen jos se noin paljon sinuun vaikuttaa.
Vai tuliko ihan väärä sivistyssana valituksi? Olisikohan efekti lähempänä totuutta? kerro niistä bridge efekteistäkin meille koska haluamme ammentaa suuresta viisaudestasi edes murusia.”Vai koitko voimakasta mielenliikutusta jo kirkon nähdessäsi, taidat olla jonkun herätysliikkeen jäsen jos se noin paljon sinuun vaikuttaa.”
Ei kai se kirkon kaltevuus kuvassa voi johtua kuvan katsojasta. Uskoisin pikemminkin, että kuvaajan herätysliikkeestä tai muusta mielen ongelmasta tms.
Ei kai kirkon kaatuminen voi mikään efekti olla, olisiko sittenkin taas sitä ”tynnyrivääristymää” tai ”parallaksivirhe” - Jäppäri
Aivan. Kuten sanottu kirjoitti:
siinä on yhdistetty pokkarin ja järkkärin huonoimmat puolet.
Siltakameran hyviä puolia:
- saa paremman otteen kuin pokkarista isomman koon takia
- helpompi kuljettaa kuin järkkäri lisälaitteineen
- erittäin laaja polttovälialue ilman objektiivien vaihtoa (vrt. järkkäri)
- erinomaiset lähikuvausominaisuudet ilman lisälaitteita (vrt. järkkäri)
- yleensä videoetsin (valitettavasti huonolaatuinen), mutta siinä on näkyvillä kaikki kameran asetukset (vrt. pokkari)
- laaja terävyysalue (vrt. järkkäri), normikuvaajalle paljon suurempi etu kuin haitta
- Voitaisko sopia,
että näistä pokkareista, bridgeistä ja superzoomeista käytettäisiin yhteistä nimitystä:
"Rimpula"- Ei voitais
Mutta perusjärkkäri on heti täyttä rautaa ja PRO!!!
- järkkäripelleille
Pikkuisen taas haisee pappabetalar poikien elvistely markettijärkkäreillään.
Superzoomi on sellainen vehje, missä on haettu tolkuttoman pitkää polttoväliä tai zoomkerrointa (yleensä sekä että). Näitä on kelvollisiakin, mutta heikoimmissa ei muuta hyvää olekaan kuin tuo muhkea zoomi. Kaikki muu on pelkkiä heikkouksia, esim. n. 40 mm "laajakulma", kärpäsen kakan kokoinen kenno, surkea elektroninen etsin (esim. 110 000 japaninpikseliä eli resolutio on vajaat 240x160 pikseliä), jne.
Superzoomeja (tiiliskiven kokoisia ja painoisia "pokkareita" huimalla 38-140 tjsp zoomilla) oli jo filkka-aikaan. Mieleen jäi yksi, jossa objektiivin valovoima oli f/13 telepäässä....useimmat sentään pääsivät kympin pintaan. Tuohon aikaan olikin ISO800 värinega se, mitä marketit eniten myivät.
Siltakamera taasen... itse kutsun sitä mieluummin kompaktikameraksi, koska näissä on järkkärimäisiä piirteitä, esim. Minolta A2
- 28-200/2,8-3,5 (kinovastaava) MANUAALIzoomi (moottorizoomi still kamerassa on saatanan keksintö)
- elektroninen etsin (VGA-tasoa), 100 % etsinkuva
- kunnolliset käsisäädöt, erilliset kiekot suljinajalle ja aukolle, salaman tehon manuaalisäätö yms.
- salamakenkä synkkaliitin, langaton salamaohjaus
- "kukkaohjelmien" lisäksi muistipaikkoja käyttäjän asetuksille
- kuvanvakaaja (kennon liikutteluun perustuva vakaaja nähtiin/testattiin ensimmäisenä A1 siltakamerassa)
...mutta objektiivi ei ole vaihdettavissa ja kokokin on pienempi (tosin ero pienimpiin nykyjärkkäreihin ei ole iso), ei kuitenkaan paidantaskukoa. Käyttökin on monessa selkeästi kahden käden otteella, toisin kuin pokkareissa (pokkari = taskukokoa ja käyttö mallia "tähtää ja laukaise", yhden käden otteella) ja useimmissa superzoomeissa. Joissain kameroissa yhdistyy kompaktin ominaisuudet superzoomin objektiivi, mutta tämä ei todellakaan ole luokan leimallinen piirre. Kaikissa kompakteissa ei zoomi yllä edes 100 milliin!
Tällaiset olivat aika kova sana silloin, kun digijärkkärit maksoivat pienen auton verran. Silloin näitä käytettiin oikeasti järkkärin korvikkeena - hintakin oli samaa tasoa kuin järkkäreillä nyt. Siis kalleimmat mallit jopa 2 k€ pintaan.
Järkkärien kehittyminen ja halpeneminen tietysti söivät elintilaa. AF ei näissä ole lähellekään järkkärien tasoa kuten ei myöskään kuvanlaatu isommilla ISOilla. Optiikka sen sijaan kestää hyvin vertailun - halvat zoomit, etenkin 90-luvun kittizoomit, joissa piirto riittää pelkälle kymppikuvalle (jep, järkkärelläkin paukutettiin silloin jotain ISO200/400 filminegaa ja teetettiin kymppikuvia halvimmassa pikalabrassa, kunnes tiiliskiven kokoiset AF zoomipokkarit ja ISO800 filkat valtasi maan) jää kakkoseksi. Ongelmat tulevat nimenomaan kennon koosta, dynamiikasta, kohinasta ja kohinan poistosta, joka popsii kuvista yksityiskohdat isommilla herkkyyksillä. Optimitilanteessa jälki on kuitenkin sellaista, ettei sitä ihan helpolla erota järkkäristä. Yleensä terävyysalueen laajuus on se näkyvin vihje ... mutta kovin kapeaa terävyysaluetta ei kyllä saa millään Anttilan 18-55/3,5-5,6 pakettizoomillakaan!
Tärkein syy valikoman katoamiseen on kuitenkin järkkärien pakkomyynti. Moni valmistaja lopetti näiden valmistukseen tykkänään tai rampautti kameroita tarkoituksella (kennoa pienemmäksi ja pikselimäärää suuremmaksi, jolloin ylitettiin optiikan piirtokyky, ominaisuuksia/käsisäätöjä karsittiin, elektronisten etsinten kehitys pysähtyi/lopetettiin jne.), kun kuluttajahintaiset (noin 1 k€) järkkärit tulivat markkinoille. Järkkärithän ovat parempi "lypsylehmä", koska lisävarusteita on enemmän ja nämä lisävarusteet tekevät merkin vaihdon vaikeammaksi, kun kameraa joskus päivittää tuoreemmaksi.
Itse olen jäänyt tätä kameratyyppiä kaipaamaan. Välillä on käyttöä monipuoliselle, etsimen läpi eikä janipetteriotteella kädet suorana tähdättävälle kameralle, joka kuitenkin on öbaut tehokkaan lisävarustesalaman kokoinen ja painoinen, täysin äänetön & värinätön (=jalustaksi kelpaa mikä vaan kukkakeppi ... kunhan ei tuule) ja mahtuu kaikkine kaluineen fillarin etulaukkuun. Sen (sisätiloissa aika välttämättömän) lisäsalaman kanssa.. Pokkarit eivät ole koskaan sytyttäneet.
Enkä ilmeisesti ole ihan yksin. Nythän tätä pokkarien ja järkkärien välistä kuilua yritetään täyttää toisesta päästä, muokkaamalla järkkäreistä kevennettyjä versioita. Esim. Olympus PEN, Sony NEX tai tuoreimpana tulokkaana Nikon V1, jossa on 1" kenno. Mikä osuu tasan tarkkaan pienimpien järkkärikennojen (Olympuksen 4/3") ja aikanaan siltakameroissa käytetyn 2/3" puoliväliin.
Parhaita kuvia saa sillä kameralla, joka on mukana.Tuollainen mainitsemasi Minoltan tapainen kamera olisikin luonnollinen siltakameraksi. Kuitenkin nykyään termillä tarkoitetaan lähinnä näitä jumalattomia superzoomeja ja siksi se on menettänyt merkityksensä. Itseasiassa se, että ihmeillä on niin erilaisia käsityksiä termin merkityksestä on syy hylätä se.
Minusta kaikki ei-järjestelmät ovat kompakteja, mutta erityisesti se kattaa kamerat, jotka eivät mahdu mukavasti taskuun (so paksuus yli 40 mm, paino yli 250 g), esim. Canon G12, SX130, SX30.- kompakti järkkäri
okaro kirjoitti:
Tuollainen mainitsemasi Minoltan tapainen kamera olisikin luonnollinen siltakameraksi. Kuitenkin nykyään termillä tarkoitetaan lähinnä näitä jumalattomia superzoomeja ja siksi se on menettänyt merkityksensä. Itseasiassa se, että ihmeillä on niin erilaisia käsityksiä termin merkityksestä on syy hylätä se.
Minusta kaikki ei-järjestelmät ovat kompakteja, mutta erityisesti se kattaa kamerat, jotka eivät mahdu mukavasti taskuun (so paksuus yli 40 mm, paino yli 250 g), esim. Canon G12, SX130, SX30.> Minusta kaikki ei-järjestelmät ovat kompakteja, mutta erityisesti se kattaa kamerat, jotka eivät mahdu mukavasti taskuun (so paksuus yli 40 mm, paino yli 250 g), esim. Canon G12, SX130, SX30.
Mites sitten Sony NEX tai Nikon V1? Mahtuu taskuun, ei kuitenkaan rintataskuun, joten ei ole ns. pokkari, mutta objektiivi on vaihdettavissa muitakin lisävarusteita, joten kyseessä onkin täysiverinen järjestelmäkamera! Mikä siis ei ole SLR:n eli yksisilmäisen peilikameran synonyymi. Tai elektronisella etsimellä varustetut järkkärit? Tai uudesti syntyneet mittaetsinkamerat (Fuji 100x)? Eikä muuten ole edes kaikki SLR kamerat järkkäreitä ;-)
Ei oikein toimi enää tämä järkkäri vs. lelut -luokittelu, kun on "seitsemän laihan vuoden jälkeen" taas niin ylitsepursuava tarjonta, että menee pää pyörälle ... kun olin jo ehtinyt ns. heittää lusikan nurkkaan sen suhteen, että olisi enää muita vaihtoehtoja kuin isot järkkärit tai vesivärimaalausefektiä tekevät pokkarit. Näinhän se oli wanhaan hywäänkin aikaan, kun oli tähtää ja laukaise pokkaria, puolikinoa, mittaetsinkameraa, peilikameraa jne.
Ulkomaanelävät ovat kyllä jo keksineet napakoita akronyymejä näille
MILC = Mirrorless Interchangeable-Lens Camera
EVIL = Electronic Viewfinder with Interchangeable Lens
jne. - Näistä voisi sanoa
kompakti järkkäri kirjoitti:
> Minusta kaikki ei-järjestelmät ovat kompakteja, mutta erityisesti se kattaa kamerat, jotka eivät mahdu mukavasti taskuun (so paksuus yli 40 mm, paino yli 250 g), esim. Canon G12, SX130, SX30.
Mites sitten Sony NEX tai Nikon V1? Mahtuu taskuun, ei kuitenkaan rintataskuun, joten ei ole ns. pokkari, mutta objektiivi on vaihdettavissa muitakin lisävarusteita, joten kyseessä onkin täysiverinen järjestelmäkamera! Mikä siis ei ole SLR:n eli yksisilmäisen peilikameran synonyymi. Tai elektronisella etsimellä varustetut järkkärit? Tai uudesti syntyneet mittaetsinkamerat (Fuji 100x)? Eikä muuten ole edes kaikki SLR kamerat järkkäreitä ;-)
Ei oikein toimi enää tämä järkkäri vs. lelut -luokittelu, kun on "seitsemän laihan vuoden jälkeen" taas niin ylitsepursuava tarjonta, että menee pää pyörälle ... kun olin jo ehtinyt ns. heittää lusikan nurkkaan sen suhteen, että olisi enää muita vaihtoehtoja kuin isot järkkärit tai vesivärimaalausefektiä tekevät pokkarit. Näinhän se oli wanhaan hywäänkin aikaan, kun oli tähtää ja laukaise pokkaria, puolikinoa, mittaetsinkameraa, peilikameraa jne.
Ulkomaanelävät ovat kyllä jo keksineet napakoita akronyymejä näille
MILC = Mirrorless Interchangeable-Lens Camera
EVIL = Electronic Viewfinder with Interchangeable Lens
jne.samaa kuin siinä vanhassa kaskussa jossa väitetään että:
"Jostain voi löytää raittiin maalarin tai raittiin pelimannin, mutta ei niillä mitään tee". - I'd like to
kompakti järkkäri kirjoitti:
> Minusta kaikki ei-järjestelmät ovat kompakteja, mutta erityisesti se kattaa kamerat, jotka eivät mahdu mukavasti taskuun (so paksuus yli 40 mm, paino yli 250 g), esim. Canon G12, SX130, SX30.
Mites sitten Sony NEX tai Nikon V1? Mahtuu taskuun, ei kuitenkaan rintataskuun, joten ei ole ns. pokkari, mutta objektiivi on vaihdettavissa muitakin lisävarusteita, joten kyseessä onkin täysiverinen järjestelmäkamera! Mikä siis ei ole SLR:n eli yksisilmäisen peilikameran synonyymi. Tai elektronisella etsimellä varustetut järkkärit? Tai uudesti syntyneet mittaetsinkamerat (Fuji 100x)? Eikä muuten ole edes kaikki SLR kamerat järkkäreitä ;-)
Ei oikein toimi enää tämä järkkäri vs. lelut -luokittelu, kun on "seitsemän laihan vuoden jälkeen" taas niin ylitsepursuava tarjonta, että menee pää pyörälle ... kun olin jo ehtinyt ns. heittää lusikan nurkkaan sen suhteen, että olisi enää muita vaihtoehtoja kuin isot järkkärit tai vesivärimaalausefektiä tekevät pokkarit. Näinhän se oli wanhaan hywäänkin aikaan, kun oli tähtää ja laukaise pokkaria, puolikinoa, mittaetsinkameraa, peilikameraa jne.
Ulkomaanelävät ovat kyllä jo keksineet napakoita akronyymejä näille
MILC = Mirrorless Interchangeable-Lens Camera
EVIL = Electronic Viewfinder with Interchangeable Lens
jne.MILF = Mirrorless Interchangeable-Lens Fotomachine
- Alte Kamerade
Kiitoksia, kerrankin asiaa!
- Alte Kamerade
Alte Kamerade kirjoitti:
Kiitoksia, kerrankin asiaa!
Siis "järkkäripelleille" :=)
- Fotochop
I'd like to kirjoitti:
MILF = Mirrorless Interchangeable-Lens Fotomachine
Tv-sarjassa Juuret oli kohtaus, jossa afrikkalaispojat valmistautuivat johonkin miehisyysriittiin, johon ilmeisesti liittyi jokin penikseen tehtävä toimenpide. Paikallinen puoskari sitten komensi "Ottakaa foto esiin".
Kyllä se MILF varmaan onkin tosi Fotomachine. :) - Fotochop
Fotochop kirjoitti:
Tv-sarjassa Juuret oli kohtaus, jossa afrikkalaispojat valmistautuivat johonkin miehisyysriittiin, johon ilmeisesti liittyi jokin penikseen tehtävä toimenpide. Paikallinen puoskari sitten komensi "Ottakaa foto esiin".
Kyllä se MILF varmaan onkin tosi Fotomachine. :)Mistä tulikin meleeni entisaikojen nuortenlehtien kirjeenvaihtopalstoilta tuttu fraasi "foto ois kiva yllätys".
kompakti järkkäri kirjoitti:
> Minusta kaikki ei-järjestelmät ovat kompakteja, mutta erityisesti se kattaa kamerat, jotka eivät mahdu mukavasti taskuun (so paksuus yli 40 mm, paino yli 250 g), esim. Canon G12, SX130, SX30.
Mites sitten Sony NEX tai Nikon V1? Mahtuu taskuun, ei kuitenkaan rintataskuun, joten ei ole ns. pokkari, mutta objektiivi on vaihdettavissa muitakin lisävarusteita, joten kyseessä onkin täysiverinen järjestelmäkamera! Mikä siis ei ole SLR:n eli yksisilmäisen peilikameran synonyymi. Tai elektronisella etsimellä varustetut järkkärit? Tai uudesti syntyneet mittaetsinkamerat (Fuji 100x)? Eikä muuten ole edes kaikki SLR kamerat järkkäreitä ;-)
Ei oikein toimi enää tämä järkkäri vs. lelut -luokittelu, kun on "seitsemän laihan vuoden jälkeen" taas niin ylitsepursuava tarjonta, että menee pää pyörälle ... kun olin jo ehtinyt ns. heittää lusikan nurkkaan sen suhteen, että olisi enää muita vaihtoehtoja kuin isot järkkärit tai vesivärimaalausefektiä tekevät pokkarit. Näinhän se oli wanhaan hywäänkin aikaan, kun oli tähtää ja laukaise pokkaria, puolikinoa, mittaetsinkameraa, peilikameraa jne.
Ulkomaanelävät ovat kyllä jo keksineet napakoita akronyymejä näille
MILC = Mirrorless Interchangeable-Lens Camera
EVIL = Electronic Viewfinder with Interchangeable Lens
jne.Siis nuo kamerat ovat järjestelmäkameroita. Ei asiaa tarvitse lähteä vääntämään jonkun englantilaisen termin kautta. Käsite järjestelmäkamera (engl. system camara) kattaa erilaisia vaihdettavalla objektiivilla olevia kameroita. Kaikki eivät ennenkään ole olleet peiliheijastuskameroita (esimerkiksi Leica M6). Enne digiaikaa vain peiliheijastuskamera oli ainoa järkevä tapa toteuttaa monipuolinen järjestelmäkamera. Ratkaisu oli niin toimiva, että se säilyi digiaikanakin lähes yksinomaisena aivan viime vuosiin asti. Vasta muutamana viime vuotena on tullut näitä minijärjestelmiä ja toisaalta liveview toimintoja peiliheijastuskameroihin.
Fuji X100 on yksikäsitteisesti kompakti. Se, että siinä on iso kenno ei muuta asiaa mihinkään. Kamera ei ole tyypillinen kompakti, mutta silti kompakti. Eikä sitä ole aina pakko tuoda esiin, kun joku sanoo, että kompakteissa on pieni kenno.- ainoa järkevä?
okaro kirjoitti:
Siis nuo kamerat ovat järjestelmäkameroita. Ei asiaa tarvitse lähteä vääntämään jonkun englantilaisen termin kautta. Käsite järjestelmäkamera (engl. system camara) kattaa erilaisia vaihdettavalla objektiivilla olevia kameroita. Kaikki eivät ennenkään ole olleet peiliheijastuskameroita (esimerkiksi Leica M6). Enne digiaikaa vain peiliheijastuskamera oli ainoa järkevä tapa toteuttaa monipuolinen järjestelmäkamera. Ratkaisu oli niin toimiva, että se säilyi digiaikanakin lähes yksinomaisena aivan viime vuosiin asti. Vasta muutamana viime vuotena on tullut näitä minijärjestelmiä ja toisaalta liveview toimintoja peiliheijastuskameroihin.
Fuji X100 on yksikäsitteisesti kompakti. Se, että siinä on iso kenno ei muuta asiaa mihinkään. Kamera ei ole tyypillinen kompakti, mutta silti kompakti. Eikä sitä ole aina pakko tuoda esiin, kun joku sanoo, että kompakteissa on pieni kenno.”Enne digiaikaa vain peiliheijastuskamera oli ainoa järkevä tapa toteuttaa monipuolinen järjestelmäkamera.”
Olikos ne mittaetsinkamerat (Leica ym) järjettömällä tavalla toteutettuja? - järkkäripokkari
kompakti järkkäri kirjoitti:
> Minusta kaikki ei-järjestelmät ovat kompakteja, mutta erityisesti se kattaa kamerat, jotka eivät mahdu mukavasti taskuun (so paksuus yli 40 mm, paino yli 250 g), esim. Canon G12, SX130, SX30.
Mites sitten Sony NEX tai Nikon V1? Mahtuu taskuun, ei kuitenkaan rintataskuun, joten ei ole ns. pokkari, mutta objektiivi on vaihdettavissa muitakin lisävarusteita, joten kyseessä onkin täysiverinen järjestelmäkamera! Mikä siis ei ole SLR:n eli yksisilmäisen peilikameran synonyymi. Tai elektronisella etsimellä varustetut järkkärit? Tai uudesti syntyneet mittaetsinkamerat (Fuji 100x)? Eikä muuten ole edes kaikki SLR kamerat järkkäreitä ;-)
Ei oikein toimi enää tämä järkkäri vs. lelut -luokittelu, kun on "seitsemän laihan vuoden jälkeen" taas niin ylitsepursuava tarjonta, että menee pää pyörälle ... kun olin jo ehtinyt ns. heittää lusikan nurkkaan sen suhteen, että olisi enää muita vaihtoehtoja kuin isot järkkärit tai vesivärimaalausefektiä tekevät pokkarit. Näinhän se oli wanhaan hywäänkin aikaan, kun oli tähtää ja laukaise pokkaria, puolikinoa, mittaetsinkameraa, peilikameraa jne.
Ulkomaanelävät ovat kyllä jo keksineet napakoita akronyymejä näille
MILC = Mirrorless Interchangeable-Lens Camera
EVIL = Electronic Viewfinder with Interchangeable Lens
jne.Lisää lontoota
The 35mm film format iS cameras and the APS film format Centurion cameras belong to a group of cameras that were commonly called 'Bridge Cameras', because they were supposed to bridge the gap between compact P&S cameras and Single Lens Reflex (SLR) cameras, combining properties of both words: TTL viewing and metering of the SLR combined with the ease of operation of the P&S camera. Technically speaking they really just are SLR cameras with a fixed zoom lens, a construction that allows them to be built more compact than normal SLR cameras. The concept of the bridge camera was marketed by a few manufacturers, but only Olympus was really successful with their iS-Series; all models from other manufacturers were discontinued. Olympus uses the term ZLR, Zoom Lens Reflex, for the concept. ainoa järkevä? kirjoitti:
”Enne digiaikaa vain peiliheijastuskamera oli ainoa järkevä tapa toteuttaa monipuolinen järjestelmäkamera.”
Olikos ne mittaetsinkamerat (Leica ym) järjettömällä tavalla toteutettuja?Niissä oli tiettyjä varsin merkittäviä rajoituksia liittyen etsimeen. Siksi tällaiset olivatkin selvä poikkeus.
- jakke tuulos
"Mikä on siltakamera? "
rakennusinssit ja maanmittaajat käyttää siltakameraa. - Minusta kaikki ei-
”Minusta kaikki ei-järjestelmät ovat kompakteja”
>> ei kai sentään
palkkikamera, ”laatikkokamera”, kännykkäkamera, valvontakamera, sukelluskamera, polaroid … Katsokaa "Siltainsinööri Jaatinen". Hänellä on selvät pasmat.
http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/onnellinen_mies_9990.html#media=10013
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tällä kertaa Marinia kadehtii Minäminä Päivärinta
Kokoomuksen tyhjäntoimittelija itkeä tuhertaa, kun kansainvälinen superstaramme ei leiki hänen kanssaan. Oikean puoluee3751401- 1041223
Miksi koulut pakottavat
Lapset uimaan sekaryhmänä? Murrosikäiset tunnetusti häpeilevät vartalossa tapahtuvia muutoksia. Tulee turhia poissaoloja1131160Miksi jollain jää "talvi päälle"
Huvittaa kastoa ullkona jotain vahempaa äijää joka pukeutuu edelleen kun olisi +5 astetta lämmittä vaikka on helle keli1541003- 38915
- 63866
Suomen Pallolitto: Tasoryhmät lasten jalkapallossa - Erätauko-tilaisuus ma 20.5.2024
Tasoryhmät lasten ja nuorten jalkapallossa herättävät paljon keskustelua. Mitä tasoryhmät ovat ja mikä on niiden tarkoit0780Se katse silloin
Oli hetki, jolloin katseemme kohtasivat. Oli talvi vielä. Kerta toisensa jälkeen palaan tuohon jaettuun katseeseen. Tunt32766Susanne Päivärinta kirjassaan: Sannalla nousi valta päähän, Big Time!
Päivärinta toteaa ettei ole nähnyt kenenkään muuttuvan niin totaalisesti kuin Marinin, eikä siis todellakaan parempaan s84749Tuhdit oluet kauppoihin. Miksi vastustaa?
8% oluet kauppoihin mutta mikä siinä on että osa politikoista vstustaa ? Kauppa kuitenkin hinnoittelee vahvan oluen ni164633