Värikylläisyydessäänkö taivas mustaa huutaa.
Ei anna loistaa tätienkään.
On kait ikävissään.
Raukka.
Murjottu sydän.
Kahlittu sielu.
Mustaa vain.
Aamukajo aukaisee peiteen.
Raottaa silmiään.
Antaa taivaalle loisteen.
Valkoisuuden.
Kuin hanki pakkasyön jälkeen.
Musta kuitenkin kertoo sen.
Olet itsenäinen.
Pystypäinen.
Hellä kuin vieno tuuli heinikossa.
Mustan ystäväksi luotu.
Viettomuudeksi kutsuttu.
Väri valkoinen.
Loiste päivän paistehen.
Minä rakastan.
Mustasta valkoiseen.
Mitä lie se kertonee.
Minusta.
Tavallisen polun tallaajasta.
Naisesta.
Ei anna loistaa tätienkään.
On kait ikävissään.
Raukka.
Murjottu sydän.
Kahlittu sielu.
Mustaa vain.
Aamukajo aukaisee peiteen.
Raottaa silmiään.
Antaa taivaalle loisteen.
Valkoisuuden.
Kuin hanki pakkasyön jälkeen.
Musta kuitenkin kertoo sen.
Olet itsenäinen.
Pystypäinen.
Hellä kuin vieno tuuli heinikossa.
Mustan ystäväksi luotu.
Viettomuudeksi kutsuttu.
Väri valkoinen.
Loiste päivän paistehen.
Minä rakastan.
Mustasta valkoiseen.
Mitä lie se kertonee.
Minusta.
Tavallisen polun tallaajasta.
Naisesta.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Se kertoo tuntevasta naisesta! :)
Ei enempää tai vähempää!
Aamunkajo aukaisee peitettään ja.. minä sukellan sinne..mmmm... :}
Mukvaa perjantaista, Gitta! *Nuhanenä vilikuttaa*
" musta taivas " voi jestas, että sopiikin tuo-
hon tunnelman luojaksi, murjotun sydämen ja kah-
litun sielun.
" hellä kuin vieno tuuli heinikossa "
huokaus.
Rakasta, rakasta ja riudu - nauti.
Tämä runosi oli taas sitä aitoa Margittaa, ihana.
...niin minäkin olen. Kaunis on runosi, kiitos:)