Huh hellettä (sano jänis pakkasella)!
Viime kesänä en ehtinnä paljo lämmöstä naattia ku oli niin paljo tämän talon sisäpuolella tekemistä, vaen nyt ku vihon viimen on helteet tullu niin kyllä on aatuasta asua tiällä mualla!
Uatella mikä lyksi ku suapi uamulla herättyään vetästä uimapuvun ja kylypytakin piälleen ja kävellä tepsutella rantaan! Koko ranta on käytössä, kalat pulskahtelloo kaislikossa, linnut visertää ja siellä minä karistelen unenrippeitä silimäkulumista.
Tänä uamuna karis viimesetki unenrippeet ku tulin rannasta pihhaan ja avvaen ei ennee suostunnakkaa mänemään avvaimenreikään! Tiirasin mikä siinä nyt niin tiukkoo tekköö, näen että joku lärpytin oli viistossa lukkopesässä. Ee tietenkää mittää apuvälineitä lähellä, ei ruuvimeisseliä, ei ies hakaneuloo. Löysin muasta viijen tuuman naulan, mutta sehhii oli liian iso että oesin suana esteet poes.
Mikäs etteen? Minä märässä uimapuvussa ja kylypytakissa seihtemän aekaan uamulla. Nuapureista ei oes ollu muuta apuva ku soettoo poejalle että tulloo aukasemmaan äetille oven.
Yläpihan ovi oli lukossa ja avvaen sisäpuolella.
Siinä jo näen sielun silimin, että jouvun ottamaan koko päevän aurinkoo takapihalla, juomaan kastelulaetteesta järvivettä, leikkoomaan nurmikkoo ja hikkoilemmaan jos en sitte asusta rannassa koko päevee.
Sitte keksin että haen etupihalta tikapuut ja kiipeen parvekkeelle, missä ovet oli auki.
Mitähän lie tuas nuapurit ajatelleet ku kävelin ensin mäkkee ylös talorivin ohi semmosissa vetimissä, hain tikapuut ja tulla köpöttelin takasin tikapuut olalla ja asettelen tikapuut seinee vasten.
Piätä ei huimanna, mutta olin vaen asettanna tikapuut viärälle nurkalle. En muistanna että mulla oli justiisa siinä nurkassa kultaköynnös, ruukussa kolome rottinkikeppiä tukena.
Justiisa ku nostin toesen jalan reunan yli, tippu santaali jalasta, horjahin vähän ja kylypytakin helema tarttu kaiteen nurkkaan. Jostaenhan minun oli piettävä kiinni, ku olin niin ahtaassa paekassa enkä oo ennee niin notkee että saesin ihteni solomulle. Siinä sitte tenkkapoo että mites minä suan heitettyä vasemman jalan reunan yli. Jollaen ihmeen taekatempulla se onnistu, mutta sitte en käsitä kuinka saen takapuolen kaeteen yli. Roekuin nimittäen huara-asennossa kaeteen reunalla, toesella käellä pitelin kaeteesta, toesella käellä makkuukamarin oven reunasta. Takin helema esti piäsemästä pitemmälle.
Kintut on lyhyet, mutta saen oekastua oekeen jalan kastelukannua kohti. Olin siinä sitte ku palettitanssija vähän aekoo, toenen jalaka parvekkeen kaeteella, toenen kastelukannun piällä.
Saen irrotettua takin heleman ja nykäsin toesennii jalan kaeteelta ja rysähin kultaköynnöksen sekkaan. Ne tukikepit ruapi persuukset pahan näköseks, muuten selevisin ehjin nahoin.
Hyviä helteitä vaen kaekille!
Viime kesänä en ehtinnä paljo lämmöstä naattia ku oli niin paljo tämän talon sisäpuolella tekemistä, vaen nyt ku vihon viimen on helteet tullu niin kyllä on aatuasta asua tiällä mualla!
Uatella mikä lyksi ku suapi uamulla herättyään vetästä uimapuvun ja kylypytakin piälleen ja kävellä tepsutella rantaan! Koko ranta on käytössä, kalat pulskahtelloo kaislikossa, linnut visertää ja siellä minä karistelen unenrippeitä silimäkulumista.
Tänä uamuna karis viimesetki unenrippeet ku tulin rannasta pihhaan ja avvaen ei ennee suostunnakkaa mänemään avvaimenreikään! Tiirasin mikä siinä nyt niin tiukkoo tekköö, näen että joku lärpytin oli viistossa lukkopesässä. Ee tietenkää mittää apuvälineitä lähellä, ei ruuvimeisseliä, ei ies hakaneuloo. Löysin muasta viijen tuuman naulan, mutta sehhii oli liian iso että oesin suana esteet poes.
Mikäs etteen? Minä märässä uimapuvussa ja kylypytakissa seihtemän aekaan uamulla. Nuapureista ei oes ollu muuta apuva ku soettoo poejalle että tulloo aukasemmaan äetille oven.
Yläpihan ovi oli lukossa ja avvaen sisäpuolella.
Siinä jo näen sielun silimin, että jouvun ottamaan koko päevän aurinkoo takapihalla, juomaan kastelulaetteesta järvivettä, leikkoomaan nurmikkoo ja hikkoilemmaan jos en sitte asusta rannassa koko päevee.
Sitte keksin että haen etupihalta tikapuut ja kiipeen parvekkeelle, missä ovet oli auki.
Mitähän lie tuas nuapurit ajatelleet ku kävelin ensin mäkkee ylös talorivin ohi semmosissa vetimissä, hain tikapuut ja tulla köpöttelin takasin tikapuut olalla ja asettelen tikapuut seinee vasten.
Piätä ei huimanna, mutta olin vaen asettanna tikapuut viärälle nurkalle. En muistanna että mulla oli justiisa siinä nurkassa kultaköynnös, ruukussa kolome rottinkikeppiä tukena.
Justiisa ku nostin toesen jalan reunan yli, tippu santaali jalasta, horjahin vähän ja kylypytakin helema tarttu kaiteen nurkkaan. Jostaenhan minun oli piettävä kiinni, ku olin niin ahtaassa paekassa enkä oo ennee niin notkee että saesin ihteni solomulle. Siinä sitte tenkkapoo että mites minä suan heitettyä vasemman jalan reunan yli. Jollaen ihmeen taekatempulla se onnistu, mutta sitte en käsitä kuinka saen takapuolen kaeteen yli. Roekuin nimittäen huara-asennossa kaeteen reunalla, toesella käellä pitelin kaeteesta, toesella käellä makkuukamarin oven reunasta. Takin helema esti piäsemästä pitemmälle.
Kintut on lyhyet, mutta saen oekastua oekeen jalan kastelukannua kohti. Olin siinä sitte ku palettitanssija vähän aekoo, toenen jalaka parvekkeen kaeteella, toenen kastelukannun piällä.
Saen irrotettua takin heleman ja nykäsin toesennii jalan kaeteelta ja rysähin kultaköynnöksen sekkaan. Ne tukikepit ruapi persuukset pahan näköseks, muuten selevisin ehjin nahoin.
Hyviä helteitä vaen kaekille!
Vastaukset 9
Vanhimmat
Haoska juttu. Olisippa mukava olla sinu noapurinas, heh. Ei aeka kävisi pitkäksi.
No oohan kuitennii varovaenen. Itesuojeluvaesto pittäeä muistoa säelytteä joka tilanteessa, No hyvihä tuossa kävi loppujienlörinäksi kuitennii.
ku herra Bean. Katastroohvitilanteita suattaa syntyä ihan itestään. Eikä tämä oo aenut kerta, ei ehken viimenenkää.
Poeka rasvas lukon, ettei mutsin tarvihtis ennee käyttee varasissäänkääntiä.
Ku olin piässy sisälle ja onnistunna aakasemmaan oven, lähin sitte viemään tikapuita takasi etupihalle. Yks nuapuripariskunta istu talosa etupihalla uamiaista syömässä ja kysyvät multa oonko käännä murtovarkaessa ku tulen "työkalluin" kansa.
Sanoin että kokkeilin huvikseen miten minun varasissäänkäänti toemii. Ihan tyytyttävästi, pittää vaen harjotella enemmän tuota reunan yli hyppeemistä.
Niinhän se on, että itekullahhii on niin hauskoo ku järjestää :-)
Hyviä lomailimoja toevotellen! Selema
Tervehys vaen kaekille.
Hellettä on piisanna toenperrään jo melekein kuukauven päevät, muutama pieni saekuuro vaen ripsahtanna eikä niistäkkää oo ollu muuta virkoo kun että vähän suanna astijaan räystään alta kukille kasteluvettä. Kuivemmista kohin pihanurmikko jo ruskeena karhottaa ja apilannii lehet kyrtistynnä olemattomiin.
Siätiejotus luppaeloo tänne itäsuomeen lissee hellettä ja ukkoskuuroja. Minä pelekeen ukkosta ja kovin kääpi mieli levottomaksi kun taevaanrannalla alakaa pilivi nousta.
Ulukona ja luonnossa oon muuten koettanna olla mahollisimman paljon kaekkina vappaa-aekona. Siellä suapi jottaen mielenraahoo ja lohutustahi, kun on elämä nyt sattunneesta syystä ikkäänkuin "tyhjäkäännillä" toestaseksi.
Toevon hyvvee kesänjatkoo kaekille ja mukavia kesäkokemuksii ja muistoja kesäpäevistä ja -öistähi ensi talaven varalle ja syksyn voemavaraksi.
Niin, ensinnä terveiset sullehhii Lyyti ja tietysti kaekille muillehhii poksilaesille.
Oon katteellisena katellu, että teellä sitä aarinkoo piisoo. Tiällä tulloo välillä vettä, että lotina kääpi. Vaen hyvveehän se veen tulo luonnolle on. Tänä päevänä on tuas ripotellu niin paljo ettei oo tullu mäntyä ulos muuta ku uamu-uinnille.
Oon istunna konneen iärellä ja tehny löötöjä.
Satuin löötämään semmosen muljaattimen, joka kiäntää kirjakielen viäräleukastettuun muotoon.
Selevät ohjeet: Tärräätä kirjakieltä ylempään lootikkoon.
Alemmassa lootikossa se sitte näkkyy viäräleukastettuna.
Paenikkeissa lukkoo:
- Kiännä savoksj (Käännä savoksi)
- Raekkoo näättö (Tyhjennä näyttö)
- Herrasväen paenikkeet (Savolaiset painikkeet)
- Häh? (Ohje)
Paenon vahingossa "kiännä savoksj"-paeniketta, enkä ollu kirjottanna mittää ylempään lootikkoon, niin alemmasta lootikosta saen lukkee:
"Meleko turhoo sitä nappia on paenella jos ee anna mittää kiännettävvee!"
Sitte tein vielä savolaestestin, että tiijän kuinka paljo oon vielä savolaenen ku en oo siellä vuoskymmeniin asunna.
Paras tulos oes ollu "satarosenttinen savolaenen", minä oon "melekeen savolaenen".
Seuroova testitulos oes ollu "tolokun immeinen" ja viimenen vaehtoehto "savolaesvappoo vyöhyke".
Saen tiploomin ja siitä kääpi ilimi, että selevisin savolaestestistä hyvillä pisteillä. Elikkä oon "leokava toplokas, ilimiselevee piällysmiesaenesta". Kyllä se tuommonen arvostelu ihmistä kummasti kohottaa.
Minusta voes kuulemma käättee luonnehintoo, jonka pakinoetsija Uapeli anto lähimmäesistään: Hyviä on vähä, pahoja vielä vähemmän, mutta meitä siunatusti hulluja laskematon miärä.
Tänä uamuna sitä sitte tuas sattu.
En uatellu männä rantaan tänä päevänä ku on vieraeta tulossa. Uattelin käävä suihkussa.
Saennii justiisa vettä niskaan ja klassillisseen tappaan huljasin ihten suihkugeelillä ja sampoolla yltä piältä. Sitte loppu veen tulo.
Uimapuku muljahti liukkaasti piälle. Alakertaan männessä huusin poejalle: Nyt taejetaan olla Vietnamissa, ku Hanoista ee tule vettä! Seuroo perässä.
Niin myö mäntiin ankanmarssia rantaan ja naarettiin ja plutikoetiin siellä ikäsä ja aekasa.
Takasi tullessa oli jo muitahii nuapureita mänössä uamupesulle.
Onneks mulla on semmonen tapa että lattoon kahvinkeittimen jo illalla, niin ei ollu hättee mittää uamukahvin kansa.
Nyt tässä istun konneen iäressä vettä ootellessa. Jätin keittiössä raanan raolleen. Kuulen kun ves alakaa pikkuhilijoo roeskua, putket paukkuu ja pittää semmosta elämätä. Iliman vettä ee oo paljo elämätä.
....
mikä sittä etteen ja kekseliäesyys koetukselle jos tuommoseen tilanteeseen jootuu kerrostaloasukas, jolla ee oo uimarantoo eekä ommoo kaevookaa pihapiirissä. Enin saippuuvuoahto vaen pyyhittävä poes nahkasta ja ooteltava vein tulloo...? Vaen entäs jos on johonnii lähtö...vaekka reissuun tae töehin. Nahka niljakkaana vuatteet survottava piälle ja tukka saeppoossako se on lähettävä...?
Tae sinullennii Selema jos tuommonen sattuu talavisaekaan! Lumestako sulloosit huuhevein vae harrastasitko hätäpäessäs avantouintii?
Kyllä vesi on tähellistä ja kun on vielä tottunna jotta aena vaen raanasta suapi kun tarvijjaa. Ja suurella osalla mualiman immeisistä ei oo ies puhasta juomavettä, suatikka nahkoosa joka päevä veillä lotrata, pyykkijä pestä tae vessasta alas huljaattoo.
viserrä...! Kyllä minä uattelin, että on se hyvä välillä suaha muistutus miten hyvin asijat sentään on, kun on puhasta vettähhii tiällä pohjolassa mielin miärin läträtä. Jos sattuu veen tulo toppoomaan muutamaks tunniks niin kyllä sitä on äkkiä avuton. Tae jos vaekka sähköt männöö, sama juttu.
Kyllä tämä nykyaejan yhteiskunta on huavottuva.
Näin yksityishuushollissa se vielä mänettellöö, mutta jos veen tulo toppoo vaekka saeraalassa niin hätä tulloo äkkijä.
ja iso ihan kalaveestä se tuli ja vielä siikoo pälle.Hyvin on pullat uunisssa ei palat eikä paistu.
Kyllä ol hikinen ilta tämän konneen kanssa!
Ol ihan pakko suaha mualimalle kaks kirjettä. No eihän SIINÄ mittään ihmettä. Mutta kun toeseen piti laettoo vuan osa toesesta, niin siinä sitä saekii pähkäellä. Piti poestoo sieltä ja lisätä tänne ja keksiä välisanoja. Kaeken kaekkijaan koko hommaan tuhraantu kolomisen tuntia, mutta sielläpähän ovat toevottavasti.
Nukkumatti ei kae löytännä tietä tänne, niinpä piätin kävästä Poksilla.
Yritän olla valittamatta kuumuuvesta, mutta kyllä on ollunna tos tukaloo. Kaks viikkoo sitten läksin lomalle Pielaveelle Panganrantaan. Ol samallaenen helle kun on ollunna nyttennii, mutta oltiin järven rannalla. Voe mitenkä ihanoo ol pulahtoo järveen millon vuan! Ja valamis ruokapöytä täönnä herkkuja. Kirkkovenesoutua, melontoo, makkaran ja letun paestoo, rantasaonoo ja viimesenä iltana ihana rosvopaesti-illallinen ynnä mansikoeta ja nokipannukahvit! Eipä oes voenu olla paremmat piättäjäeset lomalle, näen uattelin ite. Mutta eiköhän vuan ollunna joukossa joku porukka, jolle mikkään ei kelevannu.
Minulle sattu äskettäen samantapanen juttu kun Selemalle. Mänin kerrostalon lenkkisaonaan ja vasta saonasta tultuaen huomasin pyyhkeen unohtunneen. Ensin meinasin lähtee kottiin nahkapuvussa, koska matkoo ei ou enempöö kun kymmenisen metriä kellarkerroksen käötävöö ja sitten yhet portaat ensimmäeseen kerrokseen ovelle. Hylykäsin kuitennii tämän aekomuksen. Tuntu jotennii vieraalta lähtee pinkasemmaan alastomana vuatemytty ja sampoopullo kaenalossa käötävälle. Piätin käöttöö ajan hyväksein eli istuin pukuhuoneessa mietiskellen kunnes kuivuin.
Harmittaa Hilipakan puolesta! On joutunna olemaan pitkään yksikseen pyörävarastossa. Kypärä on tosi tiukka ja kuuma muullonnii paetsi helteellä, eikä sitä iliman voe lähtee ajelemmaan. Kävin tännään lohuttamassa Hilipakkoo, että heti lähetään liikkeelle, kun ilimat sallii. Sijottelen 26-vuotiaan Jupiter-pyöräni aena Hilipakan viereen, eivätpähän tarvii olla yksikseen.
Kirjotan vielä yhen jutun ja lähetän samalla terveiset senjoora lyylille, jonka juttuja toesella palstalla oun lukenna hykerrellen, varmaan monet muuttii meistä. Lyyli kirjotti ystävästään, joka ei aena käötä alushousuja etenkään näen helteellä. Eiköhän siihen jo joku vastannu että voe kaoheeta voe hirveetä ynnä muuta semmosta. Hyvänen aeka! Voesko olla viliposampi olo kun vaekkapa pyöräellä pelekkä mekko piällä? Koko roppa tuulettuu kunnolla, ei purista eikä ahista mistään. No, en minä sentään lähe Hilipakalla ajelemmaan pelekässä kellohamemekossa, mutta muuten...
Lopettelen tähän. On hyvä miel, kun saen purkoo syväntäen pitkästä aekoo.