Yritän kertoa lyhyesti tyttäreni elämästä viimeisten kahden vuoden ajalta...
Eli hän sairastui vakavaan syömishäiriöön 14vuotiaana,jolloin hän joutui sairaalaan puoleksi vuodeksi.Hän ei saanut liikkua juuri muuten kuin käymällä vessassa,huonetta ei voitu tuulettaa,ettei energiaa pala liikaa eikä hän saanut myöskään olla t-paidalla samasta syystä.Sairaalasta hän siirtyi nuoriso-psykiatriselle osastolle,missä hän meni entistä huonompaan kuntoon ja joutui nenä-maha letkuun useammaksi kuukaudeksi.Häntä käytännöllisesti katsoen pidettiin hengissä letkun avulla.
Siellä lääkäri totesi,että tyttäreni on ikätasoaan nuorempi kehitykseltään ja että siellä häntä ei enempää pystytä auttamaan,vaan hänestä tehtiin lähete Tampereen Pitkäniemen sairaalaan EVA-yksikköön(erityisvaativien alaikäisten nuorten psykiatrinen sairaala)Siellä hän oli n.puoli vuotta.Kunnes todettiin,ettei hän tarvitse EVA.n kaltaista paikkaa.Kotiin häntä ei vielä heikohkon syömisen vuoksi voitu ajatella päästää,vaan ehdottivat siellä,että jonkinlainen kuntoutus-paikka olisi kaikkein paras vaihtoehto hänelle.
Tässä vaiheessa kuvioihin astui sosiaali-ihminen,joka kutsuttiin suostumuksellani palaveriin ja hän alkoi kartoittaa lähialueemme kuntoutus-paikkoja...
Sellainen löytyikin ja Tampereen sairaalasta lähdettiin tutustumaan kyseiseen paikkaan,sekä tästä ns.kuntoutuspaikasta käytiin tampereella haastattelussa.
Kuntoutus-paikan ihmiset saivat tampereen lääkärin vakuuttuneeksi,että paikka on juuri tyttärelleni sopiva ja siellä hän saa asianmukaista tukea ja hoitoa syömishäiriöönsä.
Asia päätettiin jo ennen kuin itse olin edes ko.paikassa käynyt tutustumassa.
Hämmästyin kovasti asiasta ja vihdoin ja viimein minutkin päästettiin kuntoutus-paikkaa katsomaan....Ensivaikutelma ei ollut kovin hyvä.Paikka oli kuin mikäkin kommuuni-parakki sekoitus,mutta johtajaan miellyin heti ja se tietenkin vaikutti minuun positiivisesti.
Meille luvattiin sata kaunista ja tuhat hyvää,miten koko perhe voisimme edesauttaa tyttäreni paranemista...kuitenkin jo alkuun paikassa ilmeni kaikenlaista pientä epäkohtaa,mitkä vaivasivat...Ensinnäkin toiminta oli juuri paria viikkoa aiemmin alkanut ja kaikki oli mullin mallin,pihakin oli kuin kaatopaikka.Ruokaan meni kuulema liikaa rahaa,sukkia ei ostettu tytölleni monista pyynnöistäni huolimatta jne jne...
Tyttäreni kuitenkin löysi vastaavasta ohjaajasta ihmisen keneen luotti ja kenelle uskaltautui puhumaan asioista...Jo viikon päästä tämä kyseinen ohjaaja kertoi lopettavansa paikassa ja puhelimessa hän kertoi minulle,ettei pysty olemaan paikassa missä mikään asia ei pidä niinkuin on sovittu ja että hän voi henkisesti huonosti siellä.....
Ja kuukauden päästä lähti paikan johtaja...Kuulin muuta kautta,että tarkoitus olikin alunperin ollut,että hän vaan laittaa paikan pyörimään,sillä hän on niin miellyttävä persoona,että jo pelkästään sillä hän sai paikkaan uusia asiakkaita.
Sitten tuli uusi johtaja!!!!Hän alkoi puhumaan sosiaali-ihmiselle huostaan-otosta.
viime viikolla kävin sossussa allekirjoittamassa paperit,koska kuulemma muutakaan vaihtoehtoa minulla ei ole.
Eilen puhuin sossun kanssa hiihtolomasta ja siitä että haluaisin tyttäreni koko hiihtolomaksi kotiin ja hän sanoi,että ilman muuta se käy,sillä paino on nyt ihan ok.
Soitin tyttärelleni ja kerroin,että olemme yhdessä koko hiihtoloman,sillä itsellänikin on silloin lomaa,hän ilahtui todella paljon ja suunnitelimme lähtevämme Himokselle ja sukuloimaan.
Tänään hän sitten soitti ja kertoi,että olivat siellä päättäneet,että hän saa 2-3 päivän loman.
Soitin sinne kuntoutus-paikkaan ja olin todella ihmeissäni ja vaadin perustelua tähän.
Tyttäreni vastaava hoitaja ei suostunut tulemaan puhelimeen kiireisiinsä vedoten...joten puhuin toisen hoitajan kanssa.Sanoin,että nyt sitten alkaa iso-luuta pyörimään,jos noin mielivaltaisesti ohitetaan äiti kaikissa asioissa,nimittäin tämä ei ollut ensimmäinen kerta.
Perheessämme ei käytetä alkoholia yhtään,siis ei pisaraakaan,asumme isossa omistus omakotitalossa,olemme työssä käyviä ihmisiä jne jne....Mikä mättääää??????
Paikan perustelut olivat,että tyttäreni on pahan tuulinen tullessaan lomilta paikkaan takaisin!!!!!Ihmekkös tuo??
Suutuin niin paljon,että sanoin tulevani hakemaan hänet jokatapauksessa ja kerroin myös olevani ÄITI,mikä ilmeisesti on kuntoutus-paikan henkilökunnalta päässyt unohtumaan..
Nyt alankin taistelemaan oikeuksistani kynsin ja hampain,kävi miten kävi.
Tyttäreni täyttää kohta 17-vuotta ja koen,että nuoruus valuu häneltä kokonaan hukkaan ja hän on äärettömän väsynyt ja ahdistunut tässä paikassa.´
Kommentoikaa onko jollain samanlaisia kokemuksia?
Eli hän sairastui vakavaan syömishäiriöön 14vuotiaana,jolloin hän joutui sairaalaan puoleksi vuodeksi.Hän ei saanut liikkua juuri muuten kuin käymällä vessassa,huonetta ei voitu tuulettaa,ettei energiaa pala liikaa eikä hän saanut myöskään olla t-paidalla samasta syystä.Sairaalasta hän siirtyi nuoriso-psykiatriselle osastolle,missä hän meni entistä huonompaan kuntoon ja joutui nenä-maha letkuun useammaksi kuukaudeksi.Häntä käytännöllisesti katsoen pidettiin hengissä letkun avulla.
Siellä lääkäri totesi,että tyttäreni on ikätasoaan nuorempi kehitykseltään ja että siellä häntä ei enempää pystytä auttamaan,vaan hänestä tehtiin lähete Tampereen Pitkäniemen sairaalaan EVA-yksikköön(erityisvaativien alaikäisten nuorten psykiatrinen sairaala)Siellä hän oli n.puoli vuotta.Kunnes todettiin,ettei hän tarvitse EVA.n kaltaista paikkaa.Kotiin häntä ei vielä heikohkon syömisen vuoksi voitu ajatella päästää,vaan ehdottivat siellä,että jonkinlainen kuntoutus-paikka olisi kaikkein paras vaihtoehto hänelle.
Tässä vaiheessa kuvioihin astui sosiaali-ihminen,joka kutsuttiin suostumuksellani palaveriin ja hän alkoi kartoittaa lähialueemme kuntoutus-paikkoja...
Sellainen löytyikin ja Tampereen sairaalasta lähdettiin tutustumaan kyseiseen paikkaan,sekä tästä ns.kuntoutuspaikasta käytiin tampereella haastattelussa.
Kuntoutus-paikan ihmiset saivat tampereen lääkärin vakuuttuneeksi,että paikka on juuri tyttärelleni sopiva ja siellä hän saa asianmukaista tukea ja hoitoa syömishäiriöönsä.
Asia päätettiin jo ennen kuin itse olin edes ko.paikassa käynyt tutustumassa.
Hämmästyin kovasti asiasta ja vihdoin ja viimein minutkin päästettiin kuntoutus-paikkaa katsomaan....Ensivaikutelma ei ollut kovin hyvä.Paikka oli kuin mikäkin kommuuni-parakki sekoitus,mutta johtajaan miellyin heti ja se tietenkin vaikutti minuun positiivisesti.
Meille luvattiin sata kaunista ja tuhat hyvää,miten koko perhe voisimme edesauttaa tyttäreni paranemista...kuitenkin jo alkuun paikassa ilmeni kaikenlaista pientä epäkohtaa,mitkä vaivasivat...Ensinnäkin toiminta oli juuri paria viikkoa aiemmin alkanut ja kaikki oli mullin mallin,pihakin oli kuin kaatopaikka.Ruokaan meni kuulema liikaa rahaa,sukkia ei ostettu tytölleni monista pyynnöistäni huolimatta jne jne...
Tyttäreni kuitenkin löysi vastaavasta ohjaajasta ihmisen keneen luotti ja kenelle uskaltautui puhumaan asioista...Jo viikon päästä tämä kyseinen ohjaaja kertoi lopettavansa paikassa ja puhelimessa hän kertoi minulle,ettei pysty olemaan paikassa missä mikään asia ei pidä niinkuin on sovittu ja että hän voi henkisesti huonosti siellä.....
Ja kuukauden päästä lähti paikan johtaja...Kuulin muuta kautta,että tarkoitus olikin alunperin ollut,että hän vaan laittaa paikan pyörimään,sillä hän on niin miellyttävä persoona,että jo pelkästään sillä hän sai paikkaan uusia asiakkaita.
Sitten tuli uusi johtaja!!!!Hän alkoi puhumaan sosiaali-ihmiselle huostaan-otosta.
viime viikolla kävin sossussa allekirjoittamassa paperit,koska kuulemma muutakaan vaihtoehtoa minulla ei ole.
Eilen puhuin sossun kanssa hiihtolomasta ja siitä että haluaisin tyttäreni koko hiihtolomaksi kotiin ja hän sanoi,että ilman muuta se käy,sillä paino on nyt ihan ok.
Soitin tyttärelleni ja kerroin,että olemme yhdessä koko hiihtoloman,sillä itsellänikin on silloin lomaa,hän ilahtui todella paljon ja suunnitelimme lähtevämme Himokselle ja sukuloimaan.
Tänään hän sitten soitti ja kertoi,että olivat siellä päättäneet,että hän saa 2-3 päivän loman.
Soitin sinne kuntoutus-paikkaan ja olin todella ihmeissäni ja vaadin perustelua tähän.
Tyttäreni vastaava hoitaja ei suostunut tulemaan puhelimeen kiireisiinsä vedoten...joten puhuin toisen hoitajan kanssa.Sanoin,että nyt sitten alkaa iso-luuta pyörimään,jos noin mielivaltaisesti ohitetaan äiti kaikissa asioissa,nimittäin tämä ei ollut ensimmäinen kerta.
Perheessämme ei käytetä alkoholia yhtään,siis ei pisaraakaan,asumme isossa omistus omakotitalossa,olemme työssä käyviä ihmisiä jne jne....Mikä mättääää??????
Paikan perustelut olivat,että tyttäreni on pahan tuulinen tullessaan lomilta paikkaan takaisin!!!!!Ihmekkös tuo??
Suutuin niin paljon,että sanoin tulevani hakemaan hänet jokatapauksessa ja kerroin myös olevani ÄITI,mikä ilmeisesti on kuntoutus-paikan henkilökunnalta päässyt unohtumaan..
Nyt alankin taistelemaan oikeuksistani kynsin ja hampain,kävi miten kävi.
Tyttäreni täyttää kohta 17-vuotta ja koen,että nuoruus valuu häneltä kokonaan hukkaan ja hän on äärettömän väsynyt ja ahdistunut tässä paikassa.´
Kommentoikaa onko jollain samanlaisia kokemuksia?
Vastaukset 17
Vanhimmat
näistä epämäärisistä ja valvomattomista lastensuojelulaitoksista.
Tyttäresihän on siis terveydenhuollon asiakas eikä missään vaiheessa ilmeistikään ole alunperinkään ollut tarkoituksena
että terveydenhuolto lopetetaan ja tilalle astuisi lastensuoheluviranomainen "hoitamaan" sairasta ja toipuvaa lasta.
Jessus tätä suomalaista yhteiskuntaa.
Kuka lastensuojeluviranomainen vastaa nuoresi huostaanotosta ja sijoituksesta. Teet asiallisen ja kirjallisen yhteenvedon tyttäresi tilanteesta ja alat tämän kyseisen lastensuojelijan kanssa laatimaan nuorellesi muuta; joko huostan purkua kotiinpaluineen ja tarvittavine terapioineen kotoa käsin taikka joku muu asiallisempi paikka tai tarvittaessa hoitolaitos, jossa nuori saa, jos tarvitsee vielä hoitoa, hoitoa.
Uskomatonta, mutta totta tämän päivän Suomessa.
Uskoisivatkohan ulkomailla kuinka Suomessa sairaita ja sairaanhoitoa vaativia
lapsia ja nuoria hoidetaan
lastensuojelussa eikä terveydenhuollossa.
kirjoitusvirheitäkin täynnä...
Mutta kun asiaa tarkemmin ajattelee niin miksi ja kenen valtuuksilla kuntoutuva nuori on terveydenhuollosta siirretty huostaanotetuksi?
Millä perusteella tai tietävätkö nämä Tampereella jatkoon lähettäneet terveydenhuollon ammattilaiset edes, että nuoresi on nyt huostaanotettu?
Kuka ymmärtää, että kuinka tälläinen toiminta on yleensä mahdollista?
Tällä palstalla on nimimerkki "Yksi sossu" voisi aukaista sanaisen arkkunsa
miten tälläinen
""""lastensuojelun terveydenhuolto"""""
nuorelle ihmiselle on ylipäätään mahdollista.
Ja vielä jos lisää ajattelee tätä nuoresi kohtaloa
- onko siellä sijoituspaikassa esimerkiksi lääkäreitä, sairaanhoitajia tai muitakaan terveydenhuollon ammattilais?
- kuka nuoresi asioista kyseisessä "hoitolaitoksessa" vastaa ja seuraa hänen tilannettaan siis millainen koulutus hänellä on?
TEO ja EOA ja ministeri Riskkokin
voisivat olla myös joitain joille olisi hyvä laittaa "paperia" tilanteestanne menemään.
voidaan tehdä aivan hyvästä kodista, mutta huostan jälkeen vanhempia kohdellaan pahimmillaan kuin olisivat vuosia pahoinpidelleet lastaan.
Mutta mutta, tuo teidän tapauksenne.
Miten se kuntoutuspaikka äkkiä kesken hoidon voi rueta vaatimaan huostaanottoa?
Kuka on lapsen hoitava lääkäri?
Eikö lääkärin kanssa voisi jutella, jos lapsesi voisi kotiutua jo vähitellen, niin voisitte sanoa piu paut tuollaiselle paikalle.
hoidossa johtuvat yksinkertaisesti siitä, että Suomessa ei ole hoitopaikkoja syömishäiriöstä kärsiville nuorille. Tai ne muutamat paikat ovat kuin pisara meressä paikkojen tarpeeseen verrattuna.
Kuka omistaa kyseisen hoitokodin, jonne pestattiin miellyttävä persoona houkutuslinnuksi. Onko kyseessä kenties konsepti, jolla avataan vastaavia paikkoja lisää jonkin konsernin busineksenä vai kunnostautuuko itse Tampereen kaupunki näin komiasti lastensuojelun saralla. Koska ilmiselvästi lastensuojelun sijasta tuossa on motiivina raha, niin lähtisin ihan muuta kautta ajamaan asiaa kuin virkatietä. Eli kun paikan omistajataho tajuaa menettävänsä huonon maineen myötä busineksensä, hän hankkiutuu businesstä vaarantavasta "asiakkaasta" eli teistä ja teidän tyttärestä kiireen vilkkaa eroon. Ota yhteys paikan omistajaan. Hän on vastuussa, ja vahingonkorvausvastuussa kanssa, jos sössii ja aiheuttaa ruumiillista tai henkistä vahinkoa potilaalle. (Lapsihan on potilas, jonka lääkäri ohjasi tuonne jatkohoitoon). Myös lääkärin harkintakyky joutuu arveluttavaan valoon, ehkä hänelle voisi varata uuden ajan, jotta hän näkis, vieläkö potilas tarvitsee ylipäätään mitään hoitoa vai onko hän jo parantunut.
Sosiaaliviranomaiset ja muut pikkuvirkamiehet ovat pelkkiä pelinappuloita lastensuojelubusineksessä, eikä he saa mitään muutoksia aikaiseksi (kotiuttamisprosenteista päätellen).
aika karseeta luettavaa tämä ketju. Miten suomessa voi tapahtua tälläistä???
Kyllä kaikkin nuo lasten kustannuksella ratsastelleet tahot pitäisi tuoda julki.
ja saunan taakse.
kylmäntyylikkäästi tuoda kaikki julki niin, uskoisin että, alkais tuo sossujen pelleily loppumaan hyvinkin pian!
että pitäisi kirjoitella asiallisempia,
mikäs niitä olisi kirjoitellessa jos viranomaisetkin toimisi muistaen inhimillisyyden.
Eli usko itseesi ja tuntemukseesi. Lasta on kuunneltava ja äitiä. Teistä on tehty suunnitelma ilman teidän läsnäoloa. Se on Ylikävelyä. Törkeää ylikävelyä. Kyseessä on puhdas bisnes.
Älä väsytä itseäsi yhtään myöntymällä "asiantuntijoiden" päätöksiin (loman yhtäkkinen lyhentäminen), vaan käytä suuttumuksesi hyödyllisesti heti alkuunsa (minä sairastuin burn outtiin Diakonissalaitoksen intensiivihoidon puoskaritoimintaa seuratessa).
Sinua on johdettu harhaan, huosta on ollut tarpeeton. Hanki heti lakimies! On hoitovirhe laittaa lapsi tai kuka tahansa paikkaan, jossa tuotetaan masennusta tai kärsimystä.
sanoo oikein olevan, eli taistele lapsestasi viimeiseen asti.
Meillä käytiin taistelu hieman eri syistä. Lapseni joutui seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi ja siten huostaanotetuksi, että saatiin tuo sairas hyväksikäyttösuhde katkaistua. Niin ikään kartoitettiin etukäteen yhdessä sos.toimen kanssa lapselle hyvää sijoituspaikkaa. Kotioloissamme ei niin ikään ollut huostaanotolle aihetta, ainoa syy oli se, että saadaan hyväksikäyttö loppumaan, mutta muuta vaihtoehtoa ei nähty olevan. Lapsi itsekin toivoi irtipääsyä sekä tuosta hyväksikäytöstä että muista ongelmista (koulukiusaaminen, yksinäisyys).
Samoin kuin teidän tapauksessa, kaikkea hyvää luvattiin sijoituspaikan (ammatillinen perhekoti)puolesta... on lasta eheyttävää toimintaa, hellää ja hyvää huolenpitoa, kannustusta normaaliin elämään jne.. Pisteenä Ii:n päällä oli todella hulppea laatukäsikirja. En edes muista, mitä kaikkea hyvää heidän toimintaansa kuuluikaan... oksettaa kuin tietää totuuden!
Valitettavasti kaikki puheet osoittautuivat valheeksi. Paikka oli aivan järkyttävä, lapseni sai kokea erityisesti paikan "äidiltä" mitä kauheinta henkistä väkivaltaa. Näyttivät todellisen luonteensa heti kun oli nimet sijaishuoltosopimuksessa. Välittömästi alkoi minun yhteydenpidon rajoittamisen yrittäminen ym. Loppuviimein syyllistyivät sen luokan laiminlyönteihin ja suoranaisiin rikoksiin, että paikasta on kanne vetämässä. Lapseni olisi menettänyt mielenterveytensä ellei häntä olisi sieltä pois saatu.
Pidin koko ajan sos.toimea ajantasalla epäkohdista, lähetin ne heille kirjallisina. Niin kannattaa teidänkin tehdä, aivan kaikki epäkohdat paperille ja tieto sos.toimeen. Samoin vaadin, että soittavat suoraan lapselle ja kyselevät ilman "suodattimia" kuulumisia... tällä halusin saada sos.toimen kuulemaan lapsen pahoinvoinnin myös suoraan häneltä itseltään, ettei kaikki vaan ole minun kertomaa. Meidän pahaksi onneksi pahin episodi sattui aikaan, jolloin vakituiset sos.työntekijät olivat lomalla ja sijaiset "kehissä". Meinasi ensialkuun käydä niin, että perhekoti pääsee luikertelemaan valehtelemalla kaiken olevan hyvin, mutta onneksi emme antaneet periksi. Siitä kuuluu suuri kiitos tämän palstan asiallisille kirjoittajille, heiltä sain todella hyviä neuvoja hädän keskellä.
Toivon todella, että jaksat hellittämättä taistella lapsesi hyvinvoinnin puolesta. Hän on jo niin kovia kokenut, että ei tarvitsisi enää lastensuojelun ammatilaisten hänen elämäänsä pilata. Se vaatii sinulta/teiltä vanhemmilta jaksamista ja peräänantamattomuutta, mutta myös sitä että vaikka kuinka ottaa päähän ja tekisi mieli kirkua epäkohtia maailmalle, niin maltti pitää säilyttää. Perhekoti, samoin kuin varmasti lapsesikin sijotuspaikka iskevät heti kiinni jos he vähääkään saavat aihetta. Heti saavat vettä myllyynsä ja yrittävät leimata epätasapainoiseksi kasvattajaksi ja kenties jopa vaaralliseksi, jos vaikka epätoivon hetkellä heille jotain sopimatonta sanoo. Purista vaikka kyntesi kämmeniin ja pure kielesi, mutta älä anna heille aihetta saada yliotetta siksi että hermostuisit.
Toivon tosiaan, että te saatte apua ja vinkkejä tämän palstan asiallisilta kirjoittajilta. Monet heistä ovat käyneet todella rankkaa taistelua byrokratiaa vastaan rakkaidensa puolesta. Niin minäkin, voitimme, ja lapsi on kotona... toivon samaa teidän perheelle. Hyvää viikonloppua kaikesta huolimatta!
Ajatelkaa mitä kaikkea hyvää sillä energialla voisi tehdä lapsensa eteen, mikä menee sossuja vastaan taistellessa. eikö ihmiset sitten tee lastensa eteen mitään?
Kuten huomaatte sosiaalitoimi ei ole lasta varten vaan lapsi sosiaalitoimea varten.
Siltä ainakin vaikuttaa.
niin, että se on taisteltava sitä sostoimea vastaan ensin saadakseen lapsensa pois heidän kynsistään. Älä vaan kommentoi, että pitäisi tehdä jotain ettei lapsi sinne joudukaan. Totuus on tarua ihmeellisempi, eli mistä tahansa tavallisesta kodista voidaan nyky-Suomessa huostaanottaa lapsi mitä ihmeellisimmillä perusteilla ja aiheettomilla ilmoituksilla. Huostaanottoja tehdään myös terveydenhuollon resurssipulan vuoksi. Jokainen vastuuntuntoinen vanhmepi kyllä taistelee henkeen ja vereen saadakseen lapsensa pois huostahelvetistä.
Nyt on saumaa kilpailuttamiselle. Porvarit Jippii!
Lapsi tai tavara, ei bisnesmaailma välitä: Yksityistäminen on trendikästä, lastensuojelulaitos on voittoa tuottava loota. -Ehkä kannattais fundeerata vakuutusta? Voisi olla jo tilausta...KAIK on mahollista. Mutta: Oikeus voittaa!!!
hänen syntymäänsä, jos joudut vaikka vaatimaan hänelle
- neuvolapalveluita
- päivähoitoa
- opetusta
- sairaanhoitoa
- ?
Ota siis vakuutus lapsellesi..... ajoissa."
ja kuuntelijaksi. Suoraan sanot tyttärelle, että teille on tehty vääryyttä, ettet ikinä halunnut, että tytär kokee tulevansa hylätyksi kuten nyt on käynyt.
Jos on joitain hyviä kokemuksia aikuisista ko paikassa, niin ihanaa; ei kannata antaa ihan mustavalkoista kuvaa hoitavista ihmisistä, jotta joskus, kun lapsesi apua tarvitsee, uskaltaa pyytää apua. -Mut faktat on tärkeä sanoa ja että et voinut aavistaa millainen yhteiskunta nykyään on! Esim olit yksin huostapäätöksen kanssa.
Kun saisit nyt voimia nopeaan muutokseen. Eli järjestä aika asianajajalle. Leeni Ikonen on ollut monien turva.
Rauhaa teille! Lapsesi tarttee nyt sinua ja teiltä ei saa evätä yhteydenpitoa!!!