Lakan EKO+

Päivän hinta tais olla 6,90€/harkko...Kai siitä vielä voi tinkiä???

Builderi kirjoitti:

Päivän hinta tais olla 6,90€/harkko...Kai siitä vielä voi tinkiä???

Selvä, ihan kiva tietää - me kun odotellaan vielä tarjouksia!

JiiÄffä kirjoitti:

Selvä, ihan kiva tietää - me kun odotellaan vielä tarjouksia!

tuplatyö, ensin muurataan ja sitten valetaan?.
hyvä u arvo mutta kallis toteuttaa kuun tuplasti työtä verrattuna tav tai valuharkkoon

työläs harkko kirjoitti:

tuplatyö, ensin muurataan ja sitten valetaan?.
hyvä u arvo mutta kallis toteuttaa kuun tuplasti työtä verrattuna tav tai valuharkkoon

On tämä se harkko, mutta et varmaan ihan matemaatikon paikkaa tuollaisella laskupäällä saisi. =D Valettavissakin harkot on joka tapauksessa ladottava, tässä ladonnan lisäksi laitetaan vähän kuraakin väliin (vähemmän kuitenkin kuin normaaliin muurattavaan ja siten laastinkantoa tulee vähemmän niihin verrattuna) ja valua ei tarvitse tehdä niin usein, kuin jos kyseessä olisi pelkkä ladottava (betoniauton ei tarvitse laskuttaa yhtä monesta kuljetuksesta?). Ja onhan tuo ehkä vähän työläs, mutta tuntuisi todella kiehtovalta, koska siinä on yhdistyneenä molempien harkkojen hyvät puolet. En nyt vielä ole tarkistanut, riittääkö meillä yksi valu (talo yhdessä kerroksessa) jolloin putkitukset saisi tehdä ihan muurauksen lopuksi ennen valua ilman roilotuksia. Mutta katsotaan nyt, ehkä emme edes päädy tähän, mutta hyvältä vaihtoehdolta tämä kuitenkin tuntuu!

JiiÄffä kirjoitti:

On tämä se harkko, mutta et varmaan ihan matemaatikon paikkaa tuollaisella laskupäällä saisi. =D Valettavissakin harkot on joka tapauksessa ladottava, tässä ladonnan lisäksi laitetaan vähän kuraakin väliin (vähemmän kuitenkin kuin normaaliin muurattavaan ja siten laastinkantoa tulee vähemmän niihin verrattuna) ja valua ei tarvitse tehdä niin usein, kuin jos kyseessä olisi pelkkä ladottava (betoniauton ei tarvitse laskuttaa yhtä monesta kuljetuksesta?). Ja onhan tuo ehkä vähän työläs, mutta tuntuisi todella kiehtovalta, koska siinä on yhdistyneenä molempien harkkojen hyvät puolet. En nyt vielä ole tarkistanut, riittääkö meillä yksi valu (talo yhdessä kerroksessa) jolloin putkitukset saisi tehdä ihan muurauksen lopuksi ennen valua ilman roilotuksia. Mutta katsotaan nyt, ehkä emme edes päädy tähän, mutta hyvältä vaihtoehdolta tämä kuitenkin tuntuu!

en vahvasti voi suositella 3-metrisiä valuja, vaan puoli kerroskorkeutta maksimissaan kerrallaan.

Mieluiten joku yksinkertaisempi harkko.

taidoilla kirjoitti:

en vahvasti voi suositella 3-metrisiä valuja, vaan puoli kerroskorkeutta maksimissaan kerrallaan.

Mieluiten joku yksinkertaisempi harkko.

Täytyy nyt asia varmistaa vielä sellaiselta, joka näistä enemmän tietää. Mutta kyllä sinne paikalle joka tapauksessa tulee kokeneempia tyyppejä, eli ei tämä mahdoton vaihtoehto ole.

taidoilla kirjoitti:

en vahvasti voi suositella 3-metrisiä valuja, vaan puoli kerroskorkeutta maksimissaan kerrallaan.

Mieluiten joku yksinkertaisempi harkko.

Meinaat että voi jäädä ilmataskuja vai miksei 3m valua?

Tässähän on ne harkot *muurattu* yhteen kutistumaraudoitteiden kera, joten EKO lienee helpoin ja turvallisin mahdollinen valettava harkko, näin maalaisjärjellä ajatellen... Kokemusta ei ole, joten mielelläni kyllä kuulen, että miksi ei ole.

Ja ohutsaumamuuraus ainakin ohjeen mukaan vaikuttaa kyllä paljon helpommalta kuin tavallisten harkkojen muuraus paksulla saumalla.

Eli näin äkkiä katsoen ei vaikuta monimutkaisemmalta. Kaikki harkot pitää kantaa seinälle ja laittaa paikalleen. Muurattaviin harkkoihin pitää muurata kaksi saumaa paksulla valulla, valettaviin harkkoihin pitää valaa sekä sisä-että ulkokuori. En nyt näe että miten on monimutkaisempaa muurata vain puoli harkkoa, ja sitten valaa vain puoli harkkoa.

Lisäksi mukavalta detaljilta vaikuttaa, että laastia tai betoniletkua ei tarvi ikinä nostella eristeosan yli, joten periaatteessa se pysyy automaattisesti puhtaampana roiskeista. Toki hyvin pieni detalji, mutta kumminkin.

nm hm kirjoitti:

Meinaat että voi jäädä ilmataskuja vai miksei 3m valua?

Tässähän on ne harkot *muurattu* yhteen kutistumaraudoitteiden kera, joten EKO lienee helpoin ja turvallisin mahdollinen valettava harkko, näin maalaisjärjellä ajatellen... Kokemusta ei ole, joten mielelläni kyllä kuulen, että miksi ei ole.

Ja ohutsaumamuuraus ainakin ohjeen mukaan vaikuttaa kyllä paljon helpommalta kuin tavallisten harkkojen muuraus paksulla saumalla.

Eli näin äkkiä katsoen ei vaikuta monimutkaisemmalta. Kaikki harkot pitää kantaa seinälle ja laittaa paikalleen. Muurattaviin harkkoihin pitää muurata kaksi saumaa paksulla valulla, valettaviin harkkoihin pitää valaa sekä sisä-että ulkokuori. En nyt näe että miten on monimutkaisempaa muurata vain puoli harkkoa, ja sitten valaa vain puoli harkkoa.

Lisäksi mukavalta detaljilta vaikuttaa, että laastia tai betoniletkua ei tarvi ikinä nostella eristeosan yli, joten periaatteessa se pysyy automaattisesti puhtaampana roiskeista. Toki hyvin pieni detalji, mutta kumminkin.

muurailla ja valella ja välttää roiskeita ja putket täynnä kuraa ja rasiapohjat miten sattuu, kun ei ole vielä niiden aika. Sähkötöihin ja LVI-putkituksiin kandee keskittyä vasta rungon pystytyksen jälkeen, kunhan muutaman asennusaukon muistaa jättää strategisiin paikkoihin.

Akrobaatti saa olla, että raudat saisi paikoilleen, jollei ole sitten hälläväliä-tyyppinen. Aiemmin ainakin neuvottiin, että raudat pitää valussa limittää 80-100cm. Hauska työskennellä törröttävien rautojen keskellä vibralla ja valuputkella ja muurata harkkoja.

Epäily on kohtuullisen kova, että ensikertalaiselta 3-6m korkeat valut ovat kuralla ja raudat siellä välissä makkaralla.

Ja hyöty on mikä?

turaamiselta kirjoitti:

muurailla ja valella ja välttää roiskeita ja putket täynnä kuraa ja rasiapohjat miten sattuu, kun ei ole vielä niiden aika. Sähkötöihin ja LVI-putkituksiin kandee keskittyä vasta rungon pystytyksen jälkeen, kunhan muutaman asennusaukon muistaa jättää strategisiin paikkoihin.

Akrobaatti saa olla, että raudat saisi paikoilleen, jollei ole sitten hälläväliä-tyyppinen. Aiemmin ainakin neuvottiin, että raudat pitää valussa limittää 80-100cm. Hauska työskennellä törröttävien rautojen keskellä vibralla ja valuputkella ja muurata harkkoja.

Epäily on kohtuullisen kova, että ensikertalaiselta 3-6m korkeat valut ovat kuralla ja raudat siellä välissä makkaralla.

Ja hyöty on mikä?

En ymmärrä mitä tarkoitat rautojen törröttämisellä muurauksen aikana. Eihän vaakaraudat mitään törrötä, ja eikö ne vähät pystyraudat voi laittaa vasta sitten kun muuraukset on muurattu ja valu seuraavana. Eli mikä on se tilanne jossa raudat törröttävät? Ainoat tilanteet missä harvat pystyraudat voi törröttää on, kun valun jälkeen lähdetään seuraavia harkkoja muuraamaan, joten eikö nimenomaan tältä kannalta ole sitä *parempi*, mitä korkeammat valut, mieluiten aina kerroskorkeus kerrallaan niin lopputulos on paras?

Sähköputkien kanssa pitänee tosiaan olla varovainen, eli ylimääräinen teippauskierros seinien ympäri maalarinteippirullan kanssa lienee tarpeen, ennen kuin alkaa ensimmäistäkään harkkokerrosta muurata. Siis ainakin vartti pitää varata tähän, kun tekee projektin aikataulua...

Mikähän EKO :lla on ohjeena rasiareikien kanssa, tehdäänkö ne ennen harkkojen muuraamista vai muuramisen jälkeen ennen valua...? Kuitenkin, kun harkot on muurattu yhteen, niin näin äkkipäätä luulisi, että sähkötyötkin on mukavampia, kun seinä kuitenkin on jo yhtenäinen rakenne, jossa harkot eivät siirry yrittämälläkään (toisin kuin vain ladotussa tavallisessa valuharkkoseinässä).

Ja itse olen kyllä ehdottomasti sitä mieltä, että sähkösuunnitelmat pitää olla valmiina ja putket lattiassa ennen kuin yhtään harkkoa muurataan. Jos rasioiden laitto runkovaiheessa on ongelma, niin vika on kyllä suunnittelijoissa tai aikatauluissa.

Ja kerro nyt ihmeessä että *miksi* korkea valu olisi "kuralla" (muuten kuin että betonia kutsutaan kuraksi)? Ja miten ihmeessä raudat menee "makkaralle", mitä sillä yleensä tarkoitat ja mikä saa niin tapahtumaan?


Hyödyt on minusta aika ilmeiset, koska valubetoniharkko on sisäkuoreen parempi (varaa enemmän lämpöä, on kantavampi, seinä on lujempi alusta kiinnityksille, sähköputkituksia ei tartte urittaa), kevytsoraharkko taas ulkokuoreen parempi (eristää hiukan, voi olla ohuempi jättäen eristeelle enemmän tilaa, läpäisee höyryä paremmin eli kosteusturvallisempi).


(* FUD = fear, uncertainity, doubt)

nm hm kirjoitti:

En ymmärrä mitä tarkoitat rautojen törröttämisellä muurauksen aikana. Eihän vaakaraudat mitään törrötä, ja eikö ne vähät pystyraudat voi laittaa vasta sitten kun muuraukset on muurattu ja valu seuraavana. Eli mikä on se tilanne jossa raudat törröttävät? Ainoat tilanteet missä harvat pystyraudat voi törröttää on, kun valun jälkeen lähdetään seuraavia harkkoja muuraamaan, joten eikö nimenomaan tältä kannalta ole sitä *parempi*, mitä korkeammat valut, mieluiten aina kerroskorkeus kerrallaan niin lopputulos on paras?

Sähköputkien kanssa pitänee tosiaan olla varovainen, eli ylimääräinen teippauskierros seinien ympäri maalarinteippirullan kanssa lienee tarpeen, ennen kuin alkaa ensimmäistäkään harkkokerrosta muurata. Siis ainakin vartti pitää varata tähän, kun tekee projektin aikataulua...

Mikähän EKO :lla on ohjeena rasiareikien kanssa, tehdäänkö ne ennen harkkojen muuraamista vai muuramisen jälkeen ennen valua...? Kuitenkin, kun harkot on muurattu yhteen, niin näin äkkipäätä luulisi, että sähkötyötkin on mukavampia, kun seinä kuitenkin on jo yhtenäinen rakenne, jossa harkot eivät siirry yrittämälläkään (toisin kuin vain ladotussa tavallisessa valuharkkoseinässä).

Ja itse olen kyllä ehdottomasti sitä mieltä, että sähkösuunnitelmat pitää olla valmiina ja putket lattiassa ennen kuin yhtään harkkoa muurataan. Jos rasioiden laitto runkovaiheessa on ongelma, niin vika on kyllä suunnittelijoissa tai aikatauluissa.

Ja kerro nyt ihmeessä että *miksi* korkea valu olisi "kuralla" (muuten kuin että betonia kutsutaan kuraksi)? Ja miten ihmeessä raudat menee "makkaralle", mitä sillä yleensä tarkoitat ja mikä saa niin tapahtumaan?


Hyödyt on minusta aika ilmeiset, koska valubetoniharkko on sisäkuoreen parempi (varaa enemmän lämpöä, on kantavampi, seinä on lujempi alusta kiinnityksille, sähköputkituksia ei tartte urittaa), kevytsoraharkko taas ulkokuoreen parempi (eristää hiukan, voi olla ohuempi jättäen eristeelle enemmän tilaa, läpäisee höyryä paremmin eli kosteusturvallisempi).


(* FUD = fear, uncertainity, doubt)

niitä 3-6m korkeita seiniä ja pystyraudat ovat kohdallaan, niin sittenpähän tiedät.

arvelin sitä, että valut tehdään puoli kerrosta kerrallaan, jolloin sähköputket ja pystyrautojen limitys on esim 80senttiä eli neljä seuraavaa varvia on notkeiltava ja varottava, etteivät hienon harkon lohenpyrstöliitokset petä.

kunhan teet, niin tiedät oliko helppo vai vielä helpompi. ja ne teipit ja sisusmuovit kyllä jättäisin muovikauppiaalle. ei semmoisia kivitalon runkoon tarvita.

valellut kirjoitti:

niitä 3-6m korkeita seiniä ja pystyraudat ovat kohdallaan, niin sittenpähän tiedät.

arvelin sitä, että valut tehdään puoli kerrosta kerrallaan, jolloin sähköputket ja pystyrautojen limitys on esim 80senttiä eli neljä seuraavaa varvia on notkeiltava ja varottava, etteivät hienon harkon lohenpyrstöliitokset petä.

kunhan teet, niin tiedät oliko helppo vai vielä helpompi. ja ne teipit ja sisusmuovit kyllä jättäisin muovikauppiaalle. ei semmoisia kivitalon runkoon tarvita.

Jos sinä todellakin tiedät jo nyt etkä vaan perusteetta vihjaile, niin voit varmaan kuitenkin kertoa? Ettei ehkä tartte itse oppia kantapään kautta.

Pystyraudathan ei ainakaan EKO :ssa kai voi mennä kerroksesta toiseen, siinähän on ontelolaatta tiellä sen betonisen sisäkuoren päällä (ja ohutsaumamuurattavaan ulkokuoreenhan ei pystyrautoja edes voi laittaa).

Ja mistä ihmeestä tuon 6m korkean seinän repäisit? Entä mistä sisusmuoveista ja muovikauppiaista puhut? Tarkoitin teippauskierroksella sähköputkien päiden teippaamista umpeen maalarinteipillä, joka fiksua joka tapauksessa muutenkin, että putkiin ei mene sadevettä ja kaikenlaista paskaa.

nm hm kirjoitti:

Jos sinä todellakin tiedät jo nyt etkä vaan perusteetta vihjaile, niin voit varmaan kuitenkin kertoa? Ettei ehkä tartte itse oppia kantapään kautta.

Pystyraudathan ei ainakaan EKO :ssa kai voi mennä kerroksesta toiseen, siinähän on ontelolaatta tiellä sen betonisen sisäkuoren päällä (ja ohutsaumamuurattavaan ulkokuoreenhan ei pystyrautoja edes voi laittaa).

Ja mistä ihmeestä tuon 6m korkean seinän repäisit? Entä mistä sisusmuoveista ja muovikauppiaista puhut? Tarkoitin teippauskierroksella sähköputkien päiden teippaamista umpeen maalarinteipillä, joka fiksua joka tapauksessa muutenkin, että putkiin ei mene sadevettä ja kaikenlaista paskaa.

siten onnistuu, rakennesuunnittelija ne raudoitukset piirtää ja toteutus on aivan asia erikseen. talon päädyssä on helposti 6m seinät. toivon onnea yrityksellesi.

nm hm kirjoitti:

Jos sinä todellakin tiedät jo nyt etkä vaan perusteetta vihjaile, niin voit varmaan kuitenkin kertoa? Ettei ehkä tartte itse oppia kantapään kautta.

Pystyraudathan ei ainakaan EKO :ssa kai voi mennä kerroksesta toiseen, siinähän on ontelolaatta tiellä sen betonisen sisäkuoren päällä (ja ohutsaumamuurattavaan ulkokuoreenhan ei pystyrautoja edes voi laittaa).

Ja mistä ihmeestä tuon 6m korkean seinän repäisit? Entä mistä sisusmuoveista ja muovikauppiaista puhut? Tarkoitin teippauskierroksella sähköputkien päiden teippaamista umpeen maalarinteipillä, joka fiksua joka tapauksessa muutenkin, että putkiin ei mene sadevettä ja kaikenlaista paskaa.

kyllä kantapää opettaa.... en ole EKO tekoa edes nähnyt, mutta voin hyvin kuvitella tilanteen jossa teräkset raapii rintakarvoja.
Meinaan sisäkuoren pystyteräkset.

JiiÄffä kirjoitti:

On tämä se harkko, mutta et varmaan ihan matemaatikon paikkaa tuollaisella laskupäällä saisi. =D Valettavissakin harkot on joka tapauksessa ladottava, tässä ladonnan lisäksi laitetaan vähän kuraakin väliin (vähemmän kuitenkin kuin normaaliin muurattavaan ja siten laastinkantoa tulee vähemmän niihin verrattuna) ja valua ei tarvitse tehdä niin usein, kuin jos kyseessä olisi pelkkä ladottava (betoniauton ei tarvitse laskuttaa yhtä monesta kuljetuksesta?). Ja onhan tuo ehkä vähän työläs, mutta tuntuisi todella kiehtovalta, koska siinä on yhdistyneenä molempien harkkojen hyvät puolet. En nyt vielä ole tarkistanut, riittääkö meillä yksi valu (talo yhdessä kerroksessa) jolloin putkitukset saisi tehdä ihan muurauksen lopuksi ennen valua ilman roilotuksia. Mutta katsotaan nyt, ehkä emme edes päädy tähän, mutta hyvältä vaihtoehdolta tämä kuitenkin tuntuu!

Sää varmaan selität meille amatööreille kun olet luultavasti Lakka myyjäkin..

Mitä ideaa siinä muuraamisessa on? Jos sinne tulee vielä vaakarautojakin, niin eipä taida betoni mennä aivan joka paikkaan..

Miksei vain ladota niin kuin Lamminkin harkkoja ja taitaa nykyisin tosin niitä olla muitakin reikäharkkojen toimittajia kun tuo vain "varakkaille kaupunkilaisille" myyvä toimittaja..??

Vai onko harkkojen toleranssit samaa Lakka tasoa kuin niissä tavallisissa styroxi-papu-harkoissa? Siis yli sentin heittoja paksuudessa joten on pakko turata vielä sen muurauskurankin kanssa?

Entä pysyykö se papuharkko kiinni siinä styroxissa noissa uusissa harkoissa? Entä onko harkkojen lujuus sitä mikä on ilmoitettu, kun saattaa vituttaa jos se betonin paine murtaakin valussa jonkin sellaisen harkon jossa lujuus on jotain muuta? Esimerkiksi sellaista että 5 vuotias pojannaskali rikkoo sitä helposti PALJAIN KÄSIN..

Olishan noita kyssäreitä, onneksi asia ei enää itseä paina.. Olkaa varauksellisia "uusia" systeemejä kohtaan, käykää ainakin katsomassa jotain raksaa jossa sitä on käytetty.

Kokonaiskuluilleen. Työ, betoni,valut,pinnoitukset jne. edullisin ja itselleni merkkasi eniten tutteen hyvät ominaisuudet.

nm hm kirjoitti:

Meinaat että voi jäädä ilmataskuja vai miksei 3m valua?

Tässähän on ne harkot *muurattu* yhteen kutistumaraudoitteiden kera, joten EKO lienee helpoin ja turvallisin mahdollinen valettava harkko, näin maalaisjärjellä ajatellen... Kokemusta ei ole, joten mielelläni kyllä kuulen, että miksi ei ole.

Ja ohutsaumamuuraus ainakin ohjeen mukaan vaikuttaa kyllä paljon helpommalta kuin tavallisten harkkojen muuraus paksulla saumalla.

Eli näin äkkiä katsoen ei vaikuta monimutkaisemmalta. Kaikki harkot pitää kantaa seinälle ja laittaa paikalleen. Muurattaviin harkkoihin pitää muurata kaksi saumaa paksulla valulla, valettaviin harkkoihin pitää valaa sekä sisä-että ulkokuori. En nyt näe että miten on monimutkaisempaa muurata vain puoli harkkoa, ja sitten valaa vain puoli harkkoa.

Lisäksi mukavalta detaljilta vaikuttaa, että laastia tai betoniletkua ei tarvi ikinä nostella eristeosan yli, joten periaatteessa se pysyy automaattisesti puhtaampana roiskeista. Toki hyvin pieni detalji, mutta kumminkin.

Kokemuksesta voin sanoa. Ei noita EKO harkkoja tarvii muurata, latoo ohtsaumalaastin kans. Laasti on helpoin lorauttaa pitkin harkon uraa puutarhakannulla ja siihen ohuempaan reunaan vetäsee nopsaan leveällä tasoitelasta. Sika nopee, melkein kuin ei pistäis mitää väliin ja valussa ei oo huolta nurjahtelusta , vibratessa laastin kanssa ladottu sauma ei vuoda.
Kaikki työstäminen on ollu helpompaa ja nopeempaa.
Ja tuon betonin kanssa muutenkii ei oo semmosta jumalatonta hämmennystä mitä alakaa vuotaa ku noilla betonivaluharkoilla joita on kiilailtu on ollu taipumusta valua pitkin seniä. Jos laatupysyy samana eivätkä ala hinnalla ahnetii on kerrankii kunnon harkko.

Amatööriharkkomuurari kirjoitti:

Sää varmaan selität meille amatööreille kun olet luultavasti Lakka myyjäkin..

Mitä ideaa siinä muuraamisessa on? Jos sinne tulee vielä vaakarautojakin, niin eipä taida betoni mennä aivan joka paikkaan..

Miksei vain ladota niin kuin Lamminkin harkkoja ja taitaa nykyisin tosin niitä olla muitakin reikäharkkojen toimittajia kun tuo vain "varakkaille kaupunkilaisille" myyvä toimittaja..??

Vai onko harkkojen toleranssit samaa Lakka tasoa kuin niissä tavallisissa styroxi-papu-harkoissa? Siis yli sentin heittoja paksuudessa joten on pakko turata vielä sen muurauskurankin kanssa?

Entä pysyykö se papuharkko kiinni siinä styroxissa noissa uusissa harkoissa? Entä onko harkkojen lujuus sitä mikä on ilmoitettu, kun saattaa vituttaa jos se betonin paine murtaakin valussa jonkin sellaisen harkon jossa lujuus on jotain muuta? Esimerkiksi sellaista että 5 vuotias pojannaskali rikkoo sitä helposti PALJAIN KÄSIN..

Olishan noita kyssäreitä, onneksi asia ei enää itseä paina.. Olkaa varauksellisia "uusia" systeemejä kohtaan, käykää ainakin katsomassa jotain raksaa jossa sitä on käytetty.

Ladotkos lammin harkot ilman rautoja?
Empäs ole yli sentin heittoja nähnyt vielä kenenkään harkoissa. Näitä näyttää riittävä, jotka puhuu ja vielä kirjoittelee ilman tolkkua.
Muuten en muurannut EKO harkkoja eikä urakkaporukkakaan vaan latoivat ne ohutsaumalaastilla ja eteni nopsaan. Valuunmeni vähemmän aikaa ja massaa kuin betoniharkoissa. leikkaamisetkin sujui ilman konstailua.
harkko ja koko sen tekniikka on vain valovuoden edellä betoniharkoista EIKÄ OLE EDES PAPUHARKKO! Oletkohan nähnyt koko harkkoa. Olkaa varauksellisia. Jos uusia tuoteita ei tulisi, ei olisi ollut edes niitä betoniharkkoja. Onneksi kehitys kulkee eteen päin.