Olen vuoden aikana käynyt noin kymmenessä työhaastattelussa ohjelmistoalan yrityksissä ohjelmistosuunnittelijan tehtäviin. Olen jo pitkään ihmetellyt, että ketä tämä kaavoihin kangistuneen performanssin läpi vieminen palvelee?
Ensin yrityksen edustaja pitää myyntipuheita 15 - 30 minuuttia riippuen siitä, kuinka paljon hän rakastaa omaa ääntään. Esityksessä hyvin harvoin tulee esiin mitään sellaista, jota hakija ei olisi voinut jo etukäteen lukea netistä. Kaikki työnantajat esittävät omaa hyvyyttään työantajana aivan samoilla argumenteilla. Kukaan ei kykene erottautumaan joukosta. Markkinointipuheista ei koskaan päästä sellaiseen konkreettiseen tietojen vaihtoon, joka hyödyttäisi työnhakijaa.
Sitten työnhakijan oletetaan avautuvan ja kertovan elämäntarinansa mitään säästämättä. Todellisuudessa hyvin valmistautunut hakija tässä vaiheessa vetää läpi oman roolinsa performanssissa ja latelee oman markkinointiliturgiansa. Työnantajalle ei saa kuin käsityksen siitä, onko hakijalla esiintymistaitoa vai ei. Käytännön ohjelmistokehitys on kuitenkin pääasiassa ihan muuta kuin esiintymistä ja smalltalkia.
IT-alan yrityksen markkinoivat itseään innovatiivisina ja edistyksellisinä. Rekrytoinnissa ei kuitenkaan kyetä muuhun kuin apinoimaan pahimpia rekrytoinnin kliseitä. Pahimmissa tapauksissa kysymykset haetaan netistä 20 kysytyimmän kysymyksen listalta 15 minuuttia ennen haastattelua.
Sitten valitetaan tiedotusvälineissä, kuinka on "osaajista" "pulaa". Jos ei rekrytoinnilla saada haluttuja työntekijöitä, niin tuleeko koskaan mieleen, että vika voisi olla itse rekrytointiprosessissa? Ei kokeneita ammattilaisia kiinnosta kovin montaa kertaa käydä amatöörien haastateltavana, jos on jo ennestään siedettävä työpaikka.
Osaajille pitäisi maksaa palkkaakin. Ei ole mitään järkeä vaihtaa työpaikkaa jonkun 100 euron palkankorotuksen takia, jos vaihtoehtona ihan samanlainen yritys, joka ei mitenkään erotu muista. Pääsääntöisesti ihmiset vaihtavat työpaikkaa kahdesta syystä, palkka on huono ja/tai yritys on paska. Huonoa ei kannata vaihtaa huonoon eikä paskaa paskaan. Rekrytoijienkin kannattaisi muistaa perusasiat.
Rekrytoinnissa rima vedetään usein niin korkealle, ettei edes olemassa olevasta henkilökunnastakaan kovin moni sitä ylitä. Rekrytointia leimaa aivan vainoharhaiset pelot ja hillitön epävarmuus. Työtodistuksia ei enää edes haluta nähdä. Hakijalla pitää nykyään olla ulkopuoliset takuumiehet ammattitaidon osoittamiseksi, jotta joku uskaltaisi palkata töihin, kun ei enää löydy rekrytoijilta kykyä ammattitaidon arviointiin. Kenen pitäisi luottaa työnantajaan, jonka pikkupäälliköt eivät kykene edes luottamaan itseensä?
Ensin yrityksen edustaja pitää myyntipuheita 15 - 30 minuuttia riippuen siitä, kuinka paljon hän rakastaa omaa ääntään. Esityksessä hyvin harvoin tulee esiin mitään sellaista, jota hakija ei olisi voinut jo etukäteen lukea netistä. Kaikki työnantajat esittävät omaa hyvyyttään työantajana aivan samoilla argumenteilla. Kukaan ei kykene erottautumaan joukosta. Markkinointipuheista ei koskaan päästä sellaiseen konkreettiseen tietojen vaihtoon, joka hyödyttäisi työnhakijaa.
Sitten työnhakijan oletetaan avautuvan ja kertovan elämäntarinansa mitään säästämättä. Todellisuudessa hyvin valmistautunut hakija tässä vaiheessa vetää läpi oman roolinsa performanssissa ja latelee oman markkinointiliturgiansa. Työnantajalle ei saa kuin käsityksen siitä, onko hakijalla esiintymistaitoa vai ei. Käytännön ohjelmistokehitys on kuitenkin pääasiassa ihan muuta kuin esiintymistä ja smalltalkia.
IT-alan yrityksen markkinoivat itseään innovatiivisina ja edistyksellisinä. Rekrytoinnissa ei kuitenkaan kyetä muuhun kuin apinoimaan pahimpia rekrytoinnin kliseitä. Pahimmissa tapauksissa kysymykset haetaan netistä 20 kysytyimmän kysymyksen listalta 15 minuuttia ennen haastattelua.
Sitten valitetaan tiedotusvälineissä, kuinka on "osaajista" "pulaa". Jos ei rekrytoinnilla saada haluttuja työntekijöitä, niin tuleeko koskaan mieleen, että vika voisi olla itse rekrytointiprosessissa? Ei kokeneita ammattilaisia kiinnosta kovin montaa kertaa käydä amatöörien haastateltavana, jos on jo ennestään siedettävä työpaikka.
Osaajille pitäisi maksaa palkkaakin. Ei ole mitään järkeä vaihtaa työpaikkaa jonkun 100 euron palkankorotuksen takia, jos vaihtoehtona ihan samanlainen yritys, joka ei mitenkään erotu muista. Pääsääntöisesti ihmiset vaihtavat työpaikkaa kahdesta syystä, palkka on huono ja/tai yritys on paska. Huonoa ei kannata vaihtaa huonoon eikä paskaa paskaan. Rekrytoijienkin kannattaisi muistaa perusasiat.
Rekrytoinnissa rima vedetään usein niin korkealle, ettei edes olemassa olevasta henkilökunnastakaan kovin moni sitä ylitä. Rekrytointia leimaa aivan vainoharhaiset pelot ja hillitön epävarmuus. Työtodistuksia ei enää edes haluta nähdä. Hakijalla pitää nykyään olla ulkopuoliset takuumiehet ammattitaidon osoittamiseksi, jotta joku uskaltaisi palkata töihin, kun ei enää löydy rekrytoijilta kykyä ammattitaidon arviointiin. Kenen pitäisi luottaa työnantajaan, jonka pikkupäälliköt eivät kykene edes luottamaan itseensä?
Vastaukset 6
Vanhimmat
Olisin jo siitä otettu.
Olen myös ihmetellyt jo suht pitkän urani aikana
tuota pakollista firman organisaatiokaavioiden ja muiden siinä vaiheessa turhien asioiden pitkää lörpöttelyä. Kaikki tämähän tapahtuu itse työtehtävästä käytetyn ajan kustannuksella.
Ainakin itse olen kiinnostunut ensisijaisesti työtehtävästä ja siitä kuinka sitä hoidetaan sekä mitä minulta ooikeasti odotetaan kuin jostain firman trendeistä, suuntaviivauksista ja muista visioista.
Toinen omituinen seikka on työhaastatteluissa juoksuttaminen. Käyt kertomassa samat asiat saman yrityksen usealle henkilölle. Pakko sanoa, että AC:lla meni hermot tuollaisessa touhussa ja kaikenlisäksi HR ei hoitanut edes rekryprosessia
loppuun asti.
Surkeaa mutta totta. Suomessa ainakin IT-alan työ on täysin p...:stä. En tiedä miten ulkomailla rekrytointiasiat sekä työntekijän työsuhdetta hoidetaan, mutta suomalainen slogan "henkilökunta on suurin voimavaramme" on niin silkaa ja suoraa vittuilua, että pahempaa en enää keksi.
Uusi aika vaatii uuden sloganin: yrityksen suurin voimavara onkin nyt sen suurin kuluerä.
Onneksi omalla kohdalla oli työnantaja, joka otti yhteyttä minuun :) Työhaastattelu oli ihan normaali keskustelu, suullisesti vaan sanoin sitä mitä osaan, ilman mitään saakelin liirum laarumeita :)
Aluksi ajattelin haastattelusta lähtiessä, että se siitä, kuten muidenkin tapausten kohdalla, mutta oli ihme ja kumma, kun työnantaja soittikin minulle ja halusi minut töihin :)
Olen ollut tässä työpaikassa töissä kesästä 2006 ja ei ole kertaakaan vituttanut aamuisin lähteä töihin, voisin tehdä jopa viikonloppuisin lisätöitä, jos siitä maksettais vaan extraa :)
Noh, tämä ei ole mikään iso firma. 8 työntekijää plus pomo, silloin kun aloitin oli vain 3 työntekijää, eli tämä yritys on kasvava yritys näillä näkymin ja töistä ei ole pulaa :)
Olen kyllä kiitollinen siitä pomolleni, että valitsi minut silloin joskus!!
Hyvä työpaikka!
Pitää kato olla hyvä tyyppi kato.
Kato niinku kato: ilmeisesti HR määrittelisi sinut
yksinkertaiseksi ja verbaalisesti köyhäksi työnhakijaksi.