dexter

No ehkä se sopisi parhaiten tälläiseen suoranmyynti tilojen touhuihin, pienen eläimen teurastuksen järjestäminenkin olisi helpompaa.

Joo, olen samaa mieltä.

Suuren teuraspainon fanaattinen suosiminen johtaa nimenomaan siihen, että tarvitaan tehokasta rehuruokintaa täysviljalla, joka maksaa ja syö toiminnan katetta.

Toisaalta, pitäisi muistaa myös se, että nauta on luonnostaan ruohonsyöjä ja lihan olemus muuttuu kun siitä tehdään viljansyöjä, joka lähempänä sekasyöjää kuin märehtijää.

Lihasta ja sen kolesteroliarvoista tulee ihmisille haitallisia, sen muutkin ominaisuudet muuttuu, kuten omegahapot jne ...
Tästä on tehty tutkimuksiakin, mutta jostakin syystä ne jää markkinavoimien ja suurten jalostajien propagandan alle, on tärkeämpää tuottaa paljon ja nopeasti, kuin vähemmän ja terveellistä lihaa.

emotuotantoon. Emojen kokoa tulee pohdittua itsekin usein. Asialla on puolensa ja puolensa. Vaikka suuren emon ylläpitoruokinta on suurempi, josta en ole ihan varma, nimittäin pienen eläimen painonvaihtelu on suurempi ja se syö taas lihoakseen, kuntoutuakseen, enemmän, suuri emo näyttää olevan aina samanlainen. Toisaalta emon korkeus edesauttaa vasikoiden imemistä. En kannata ylisuuria emoja, tahdon vain sanoa ettei asiat ole ihan yksiselitteisiä. Ajatus- sellainen lapsi kuin äiti, on totta. Pieni eläin on taipuvaisempi rasvoittumaan kuin raamikkaampi. Jalostuksella kuitenkin tähtään sopivan kokoiseen emoainekseen ja hyvään maidontuotantoon, lihakkuutta unohtamatta, vaikea yhtälö. Herefordista minä pidän.

Mistä sitä tietää vaikka Dexter pelastaa lihantuotannon ja suomenkarja maidontuotannon :)

näkökulmia kirjoitti:

emotuotantoon. Emojen kokoa tulee pohdittua itsekin usein. Asialla on puolensa ja puolensa. Vaikka suuren emon ylläpitoruokinta on suurempi, josta en ole ihan varma, nimittäin pienen eläimen painonvaihtelu on suurempi ja se syö taas lihoakseen, kuntoutuakseen, enemmän, suuri emo näyttää olevan aina samanlainen. Toisaalta emon korkeus edesauttaa vasikoiden imemistä. En kannata ylisuuria emoja, tahdon vain sanoa ettei asiat ole ihan yksiselitteisiä. Ajatus- sellainen lapsi kuin äiti, on totta. Pieni eläin on taipuvaisempi rasvoittumaan kuin raamikkaampi. Jalostuksella kuitenkin tähtään sopivan kokoiseen emoainekseen ja hyvään maidontuotantoon, lihakkuutta unohtamatta, vaikea yhtälö. Herefordista minä pidän.

Mistä sitä tietää vaikka Dexter pelastaa lihantuotannon ja suomenkarja maidontuotannon :)

Lue lisää

Itsellä on sekä isoja että pieniä emoja. Kuntoutumiseen ainakin omassa karjassa vaikuttaa eniten maidontuotanto kyky. Pieneltäkin lehmältä voi saada todella suuren vasikan, jos emo vain lypsää hyvin. Suuret emot yleensä syrjivät pienempi kokoisempia emoja ja sen vuoksi tulee vaikutelma, että ylläpitoruokinnassa ei olisi niin suurta eroa. Suuren aikuuskoon ongelmana tulee myös hedelmällisyys ja sukukypsyyden saavuttaminen. Hiehoja pitää kasvattaa voimallisesti, jos halutaan saada eläin nopeasti oikeaan astutuskokoon. Hyvin usein karjan kierto katkeaa kun hiehot eivät saavuta sopivaa lisääntymiskokoa ajoissa ja eläimiä joudutaan ruokkimaan "tyhjinä" pidempään. Esimerkkinä chianina ja blondi. Simmentalin ja Herefordin rehun kulutuksessa on huima ero. Sen olen päässyt käytännössä toteamaan. Samoin kuin sen, vaikka emo olisi kuinka pieni ja vasikka iso, en ole imetyksen kanssa ainakaan vielä mitään ongelmia havainnut.

On selvää että suuremman kokoluokan eläimet voidaan kasvattaa korkeampiin teuraspainoihin ilman rasvoittumisen riskiä, mutta edelleen onko järkeä pyrkiä niihin suuriin teuraspainoihin.
Tutkimus:
to finish 50 head of continental cross steers to their recommended carcass weight of 380Kgs. Would require 550 tons of silage and 50 tons of concentrate. These same Teagasc figures also show that a similar amount of feed will finish 78 hereford cross steers to their recommended carcass weight of 290Kgs. Thirteen weeks sooner allowing a surplus of 11 tons of concentrate unused.

hmm.. kirjoitti:

Itsellä on sekä isoja että pieniä emoja. Kuntoutumiseen ainakin omassa karjassa vaikuttaa eniten maidontuotanto kyky. Pieneltäkin lehmältä voi saada todella suuren vasikan, jos emo vain lypsää hyvin. Suuret emot yleensä syrjivät pienempi kokoisempia emoja ja sen vuoksi tulee vaikutelma, että ylläpitoruokinnassa ei olisi niin suurta eroa. Suuren aikuuskoon ongelmana tulee myös hedelmällisyys ja sukukypsyyden saavuttaminen. Hiehoja pitää kasvattaa voimallisesti, jos halutaan saada eläin nopeasti oikeaan astutuskokoon. Hyvin usein karjan kierto katkeaa kun hiehot eivät saavuta sopivaa lisääntymiskokoa ajoissa ja eläimiä joudutaan ruokkimaan "tyhjinä" pidempään. Esimerkkinä chianina ja blondi. Simmentalin ja Herefordin rehun kulutuksessa on huima ero. Sen olen päässyt käytännössä toteamaan. Samoin kuin sen, vaikka emo olisi kuinka pieni ja vasikka iso, en ole imetyksen kanssa ainakaan vielä mitään ongelmia havainnut.

On selvää että suuremman kokoluokan eläimet voidaan kasvattaa korkeampiin teuraspainoihin ilman rasvoittumisen riskiä, mutta edelleen onko järkeä pyrkiä niihin suuriin teuraspainoihin.
Tutkimus:
to finish 50 head of continental cross steers to their recommended carcass weight of 380Kgs. Would require 550 tons of silage and 50 tons of concentrate. These same Teagasc figures also show that a similar amount of feed will finish 78 hereford cross steers to their recommended carcass weight of 290Kgs. Thirteen weeks sooner allowing a surplus of 11 tons of concentrate unused.

Lue lisää

Minua tämä tutkimus kiinnostaisi, itsellä on kanssa emoja.

Tuotanto missä mahdollisimman pitkälle pärjätään laidunruokinnalla, on mielestäni kannattavinta, mutta edellyttää tietenkin, että laitumia on.

Kysymys kuuluukin, että mikä on järkevä teuraspaino, eli tehokkain rehu/kasvu suhde.

hmm.. kirjoitti:

Itsellä on sekä isoja että pieniä emoja. Kuntoutumiseen ainakin omassa karjassa vaikuttaa eniten maidontuotanto kyky. Pieneltäkin lehmältä voi saada todella suuren vasikan, jos emo vain lypsää hyvin. Suuret emot yleensä syrjivät pienempi kokoisempia emoja ja sen vuoksi tulee vaikutelma, että ylläpitoruokinnassa ei olisi niin suurta eroa. Suuren aikuuskoon ongelmana tulee myös hedelmällisyys ja sukukypsyyden saavuttaminen. Hiehoja pitää kasvattaa voimallisesti, jos halutaan saada eläin nopeasti oikeaan astutuskokoon. Hyvin usein karjan kierto katkeaa kun hiehot eivät saavuta sopivaa lisääntymiskokoa ajoissa ja eläimiä joudutaan ruokkimaan "tyhjinä" pidempään. Esimerkkinä chianina ja blondi. Simmentalin ja Herefordin rehun kulutuksessa on huima ero. Sen olen päässyt käytännössä toteamaan. Samoin kuin sen, vaikka emo olisi kuinka pieni ja vasikka iso, en ole imetyksen kanssa ainakaan vielä mitään ongelmia havainnut.

On selvää että suuremman kokoluokan eläimet voidaan kasvattaa korkeampiin teuraspainoihin ilman rasvoittumisen riskiä, mutta edelleen onko järkeä pyrkiä niihin suuriin teuraspainoihin.
Tutkimus:
to finish 50 head of continental cross steers to their recommended carcass weight of 380Kgs. Would require 550 tons of silage and 50 tons of concentrate. These same Teagasc figures also show that a similar amount of feed will finish 78 hereford cross steers to their recommended carcass weight of 290Kgs. Thirteen weeks sooner allowing a surplus of 11 tons of concentrate unused.

Lue lisää

Mistäs tämän tutkimuksen oikein löytää.

Vara Kaani kirjoitti:

Mistäs tämän tutkimuksen oikein löytää.

Jäi mieleen aikanaan kun kerran nettiä selasin. tutkimus on tehty Teagasc Grangella Irlannissa. Löysin pätkän Irish -herefordin sivuilta. Ps. monet jalostajat maailmalla käyttävät nykyään 70-luvun keinosiemennyssonneja, jotta saadaan takaisin jo menetetty ruokinnantehokkuus ja "easy fleshing" ominaisuus. Syynä maissin hurjan korkea hinta! Samalla lehmien koko tulee putoamaan.

Joskus kouluaikana laskeskelin funktioilla mikä olisi järkevä teuraspaino. Laskin lisääntyvän ylläpitoenergiantarpeen lisäkasvun ja sain funktioksi mielenkiintoisesti pystyyn nousevan funktion ja se leikkasi ruokinta kustannukset-funktion siinä 290kg kohdalla. Näillä rehun hinnoilla funktiot tuskin kohtaavat tai kannattaa teurastaa hyvinkin nuorena ja yrittää hyödyntää vieroituksen(n.400-500kg) jälkeinen nopean kasvun vaihe. Vuosikkaina teuraiks. Ai niin se raskaiden sonnien tuki..riittääkö??

hmm.. kirjoitti:

Jäi mieleen aikanaan kun kerran nettiä selasin. tutkimus on tehty Teagasc Grangella Irlannissa. Löysin pätkän Irish -herefordin sivuilta. Ps. monet jalostajat maailmalla käyttävät nykyään 70-luvun keinosiemennyssonneja, jotta saadaan takaisin jo menetetty ruokinnantehokkuus ja "easy fleshing" ominaisuus. Syynä maissin hurjan korkea hinta! Samalla lehmien koko tulee putoamaan.

Joskus kouluaikana laskeskelin funktioilla mikä olisi järkevä teuraspaino. Laskin lisääntyvän ylläpitoenergiantarpeen lisäkasvun ja sain funktioksi mielenkiintoisesti pystyyn nousevan funktion ja se leikkasi ruokinta kustannukset-funktion siinä 290kg kohdalla. Näillä rehun hinnoilla funktiot tuskin kohtaavat tai kannattaa teurastaa hyvinkin nuorena ja yrittää hyödyntää vieroituksen(n.400-500kg) jälkeinen nopean kasvun vaihe. Vuosikkaina teuraiks. Ai niin se raskaiden sonnien tuki..riittääkö??

Lue lisää

Joo,tässä vaiheessa riittää hyvin ...

hmm.. kirjoitti:

Itsellä on sekä isoja että pieniä emoja. Kuntoutumiseen ainakin omassa karjassa vaikuttaa eniten maidontuotanto kyky. Pieneltäkin lehmältä voi saada todella suuren vasikan, jos emo vain lypsää hyvin. Suuret emot yleensä syrjivät pienempi kokoisempia emoja ja sen vuoksi tulee vaikutelma, että ylläpitoruokinnassa ei olisi niin suurta eroa. Suuren aikuuskoon ongelmana tulee myös hedelmällisyys ja sukukypsyyden saavuttaminen. Hiehoja pitää kasvattaa voimallisesti, jos halutaan saada eläin nopeasti oikeaan astutuskokoon. Hyvin usein karjan kierto katkeaa kun hiehot eivät saavuta sopivaa lisääntymiskokoa ajoissa ja eläimiä joudutaan ruokkimaan "tyhjinä" pidempään. Esimerkkinä chianina ja blondi. Simmentalin ja Herefordin rehun kulutuksessa on huima ero. Sen olen päässyt käytännössä toteamaan. Samoin kuin sen, vaikka emo olisi kuinka pieni ja vasikka iso, en ole imetyksen kanssa ainakaan vielä mitään ongelmia havainnut.

On selvää että suuremman kokoluokan eläimet voidaan kasvattaa korkeampiin teuraspainoihin ilman rasvoittumisen riskiä, mutta edelleen onko järkeä pyrkiä niihin suuriin teuraspainoihin.
Tutkimus:
to finish 50 head of continental cross steers to their recommended carcass weight of 380Kgs. Would require 550 tons of silage and 50 tons of concentrate. These same Teagasc figures also show that a similar amount of feed will finish 78 hereford cross steers to their recommended carcass weight of 290Kgs. Thirteen weeks sooner allowing a surplus of 11 tons of concentrate unused.

Lue lisää

minkähänlaisia todellisia eroja on kahden suurikokoisen emon välillä, kun kyseesä on eri rotu esim. simmetal ja hereford, siis rehunkulutuksessa ja rehustuksessa muutenkin, hereford on hyvä karkearehun hyväksikäyttäjä. Sitä vaan olen pähkäillyt, että kookaskin hf on edullinen pitää. Riittävä ruokintatila takaa kaikille, isoille ja pienille tarpeeksi evästä, en ole huomannut mitään ongelmia ruokinnassa. Kun tähdätään helppouteen, olen huomannut, että eri kokoiset ja kuntoiset emot(meillä kaikki samassa ryhmässä) talvenaikana tasoittuvat, lihavat eivät liho enempää ja pienet hoikemmat emot kuntoutuvat, johtuu siitä ruokintatilasta kun syömisaika on sama isolle ja pienelle. Siis samassa ajassa syöty rehu riitää kuntouttamaan pientä ja laihaa emoa kun lihavalle se ei just riitäkkään.

Lisää kommenntteja, mielenkiintoista...

näkökulmia kirjoitti:

minkähänlaisia todellisia eroja on kahden suurikokoisen emon välillä, kun kyseesä on eri rotu esim. simmetal ja hereford, siis rehunkulutuksessa ja rehustuksessa muutenkin, hereford on hyvä karkearehun hyväksikäyttäjä. Sitä vaan olen pähkäillyt, että kookaskin hf on edullinen pitää. Riittävä ruokintatila takaa kaikille, isoille ja pienille tarpeeksi evästä, en ole huomannut mitään ongelmia ruokinnassa. Kun tähdätään helppouteen, olen huomannut, että eri kokoiset ja kuntoiset emot(meillä kaikki samassa ryhmässä) talvenaikana tasoittuvat, lihavat eivät liho enempää ja pienet hoikemmat emot kuntoutuvat, johtuu siitä ruokintatilasta kun syömisaika on sama isolle ja pienelle. Siis samassa ajassa syöty rehu riitää kuntouttamaan pientä ja laihaa emoa kun lihavalle se ei just riitäkkään.

Lisää kommenntteja, mielenkiintoista...

Lue lisää

Tässä karkearehussa ja jopa ylivuotisessa huonompilaatuisessa rehussa, jonka D arvo oli matala, ei Herfordilla ole ongelmaa kasvun kanssa, mikäli sitä vain oli saatavilla riittävästi.

Luin jostakin tutkimuksesta, jossa rehuja oli vertailtu, että huonompikin rehu takaa saman kasvun, mikäli sitä on vastavasti enempi saatavissa.

Tosin, en tiedä onko Simmentalin kanssa sama juttu, vai vaatiiko se parempaa ruokintaa kauttaaltaan, eli rehun määrällä ei laatua voi korvata sen rodun kanssa.

Kokeile, googlesta dexter tai dexter cattle hakusanoilla.