Soitin exälleni tuossa ja kysyin voisiko hän osallistua pojan suksiin.Maksavat 120e ja kysyin jos ppuolet maksaisi.TYLY tuomio.Vastaus:Sitä vartenhan minä maksan eltuksia että saat lapselle ostettua kaiken mitä tarvii...
Just joo.No muuhunpa se raha ei sitten sillä kuussa riitä!!!
Onko tosiaan että isä/t ovat nuin itsekeskeisiä ettei yhtiä suksia voi pojalle ostaa...tai ees osallistua....Perhana.
Sitten se sanoo että en muka muutenkaan käytä elatuksia poikaan.Vaan itseeni.Mistä se senkään tietää mitä ostan niillä.Lapselle.
Hän maksaa 170e/kk.
Ja sekin on kiikun kaakun ettei saisi maksaa hiukan enempi kun osallistuminen nuin vaikeaa.Ei harrastuksiin ei mihinkää....
Pakko oli purkaa...tänne.
Just joo.No muuhunpa se raha ei sitten sillä kuussa riitä!!!
Onko tosiaan että isä/t ovat nuin itsekeskeisiä ettei yhtiä suksia voi pojalle ostaa...tai ees osallistua....Perhana.
Sitten se sanoo että en muka muutenkaan käytä elatuksia poikaan.Vaan itseeni.Mistä se senkään tietää mitä ostan niillä.Lapselle.
Hän maksaa 170e/kk.
Ja sekin on kiikun kaakun ettei saisi maksaa hiukan enempi kun osallistuminen nuin vaikeaa.Ei harrastuksiin ei mihinkää....
Pakko oli purkaa...tänne.
Vastaukset 78
Vanhimmat
elatussopimuksessa.
Se arvioidaan maksavan vanhemman tulojen mukaan sopivaksi niin, että hänelle jää rahaa hankkia myös omaan kotiinsa lapselleen tavaroita, vaatteita, huonekaluja jne.
Se mikä etävanhemmalle jää omien laskujensa jälkeen käteen, on tarkoitettu hänen käytettäväkseen omassa kotonaan, ei ex-puolison kotona. Hän saa käyttää sen lapseensa, tai johonkin muuhun.
Elatussopimuksessa voidaan erikseen määritellä harrastuksiin osallistuminen. Jos sitä ei ole määritelty, ei voi olettaa toisen osallistuvan. Etävanhemmalla voi olla omia yllättäviäkin menoja, autokorjauksia tms. joihin hän täysin oman vapaan harkintansa mukaan saa käyttää oman taloutensa rahoja. Erotessa syntyy kaksi taloutta, etän ja lähin.
Halutessaan on mahdollista neuvotella lapsen asumisjärjestelyt toisin päin. Tietysti siinä on sitten se, että silloin joutuu itse maksamaan elatuksen sinne toiseen talouteen. Eikä se tietenkään useimmille ongelma olekaan, vaan se, että sen lisäksi pyydetään koko ajan lisää. Etävanhemmalla on oma kotinsa kiinteine maksuineen, se on myös lapsen toinen koti, joten hän hankkii myös sinne lapselle vaatteita, leluja, huonekaluja, pyöriä, pulkkia, yksittäisiä maksavia harrastusmenoja. Ehkä jopa sukset. Ei hänkään niihin pyydä lähiä osallistumaan, vaikka ne ovat lasta varten.
Tämä vain siksi, että ymmärtäisit asenteesi olevan hiukan hakusessa. Kun erotaan, tehdään ositukset, jonka jälkeen kummallakaan ex-merkillä ei ole nokan koputtamista siihen, miten toinen oman taloutensa hoitaa. Elatussumma sovitaan elatuspaperissa.
Järkevät vanhemmat voivat toki keskustella mahdollisuuksista jakaa joitain yksittäisiä kuluja sellaisista asioista, joita ei joka tapauksessa hankita molempiin koteihin, ja jotka ovat lapselle välttämättömiä.
Kun etä ei hanki omaan kotiinsa, eli sinne lapsen kotiin MITÄÄN lapselleen. Siellä on lapsen vanha sänky, joka sinne erossa jäi. Vaatteet tulevat repussa kotoa,jotka minä täällä pesen. Ruokarahan (50 euroa) annan joka kerta, joka sitten maksetaan seuraavasta tilistä takaisin. Ja pojan taas sinne mennessä kinutaan uudelleen. Joten minä elätän myös exääni.
Elatusmaksuja tulee ulosottomiehen kautta 120 euroa ja mihinkään kuluihin (suksiin, luistimiin, vaatteisiin yms) ei osallistu.
En edes pyydä osallistumaan, ne ovat juuri nämä "yllättävät menot", mitä edellinen mainitsi. Meillä se tarkottaa niiden romujen korjaamista, kun edellinen on ryyppyrahojen takia täytynyt myydä ja joku halvempi paska ostaa tilalle. Tai maksaa kaverille ryyppyvelkoja.
Eli siis penniäkään ei lapseensa kuluta ylimääräistä!!!
omistaan silloin kun lapsi on siellä!
Ja jos on ryyppyporukoissa, elä laita lasta sinne!
"Hyvän" mallin saa poika juopporentuista! Luuserius nimittäin tarttuu!
Minusta sinun pitäisi ilmoittaa sos.toimeen, että jossakin on vika, jos sinun pitää antaa ruokaraha lapsen mukaan kun tämä menee isälleen. Ei sinun pidä. Sinun taloutesi on omasi, ja hänen tulisi hoitaa itse oma taloutensa.
Tuo mies kuulostaa siltä, että teitpä mitä tahansa, et tule saamaan hänestä minkäänlaista apua lapsesi kanssa. Sinun pitää nyt sitten vain asennoitua juuri noin, älä odota häneltä yhtään mitään. Se on varmasti suuri pettymys. Sinun on nyt löydettävä keino selviytyä ilman että lasket yhtään mitään hänen varaansa. Hänestä ei ole vastuuseen, joka hänelle kuuluu. Ainakaan nyt. Ehkä joskus vuosien päästä hän aikuistuu ja ymmärtää mitä on vanhemman vastuu.
Lastenvalvojan kanssa kannattaa neuvotella tilanteesta ja kysyä sieltä mitä apua (lastenhoidollista, taloudellista tms.) sinun on mahdollisuus saada. Ikävää että tilanteenne on tuollainen.
Sen sijaan että eronneet vanhemmat hankkivat omiin koteihinsa oman versionsa lapsen varustuksista joita lapsi ei saa siirtää kodista toiseen hankitaan yhdessä yksi setti varusteita jotka kulkevat lapsen mukana kodista toiseen. Näin kumpikin vanhempi säästää rahaa ja lapselle annetut tavarat ovat todella lapsen eikä vanhempien kiusantekovälineitä.
osa matkasta julkisella liikennevälineellä, on hiukan liikaa vaatia lapsilta, että pyörät, sukset ja pulkat yms. aina liikkuisivat mukana.
Miten se toista vanhempaa kiusaa, jos toinen on hankkinut lapselleen harrastevälineitä omaan kotiinsa?
Se on totta, että joitakin juttuja ei kannata ostaa kumpaankin kotiin, mutta ei se ihan niin helposti onnistu kaiken kuljettelu edestakaisin.
taidat olla ns.per..aukinen niinku poikani "lähivanhempi"! ite maksan elareita 150 maksan kaikki harrastukset matkat mitä tapaan poikaani(joka vk 2 iltaa joka toinen vkl)lähi ei tikkuakaan ristiin laita! kevääl oltiin laskees nää elarit uuden kaavan mukaan ja todettiin et se on p....aukinen joten minä maksan pojan elatuksen yksin kokonaan! kysyn näin et jos me edäy maksetaan koko lysti ni mitä v.... te lähit maksatte lapsenne elämästä!!???
Minähän sentäs ehdotin että maksan puolet.Niinkuin harrastuksistakin.Mutta nyt joudun kaiken yksin maksamaan.Etä vain maksaa elarit ja piste.Se on aika vähän kun toelliset kulut otetaan huomioon.Lapsi kuluttaa vettä, sähköä,ruokaa, ymv.Kaikki tuo maksaa.Ja ruoan hintakin noussut jo kovasti.Poikani on 5 vuotias ja tarvitsee harrastuksia jotta sosiaalinen kehitys karttuu ymv.
Hyvä jos sinä maksat poikasi elämästä.Luulempa että lähikin mutta sinä et sitä vain näe...
Isä maksaa 170e niin eikö sinun osuus ole myös 170e ja päälle lapsilisä... eikö se ole 440e joka kuukausi lapsen elämiseen?
Ja et sinä voi sähköä maksattaa ex-miehellä etkä lapsella. Totta kai sinä olet vastuussa sähkönkukutuksesta ja sen maksamisesta. Eikä 5 vuotias juo niin paljon vettä, että se merkittävästi nostaisi sinun vesimaksua.
Ja 440e riittää kyllä 5 vuotiaan ruokaan ja harrastuksiin, kun äiti on reipas ja valmistaa tavallisia kotiruokia. Esim. jauhelihakeitto, makaronilaatikko, perunat ja makkarakastike jne.. eivät kyllä kaada kukkaroa.
Eihän ex-miehen kuulu sinun ruokia maksaa, vaan itse maksat omat ruokakulusi.
En ole tuo, jolle asiasta purnasit, mutta kyllä sinulta nyt jäi jotain vähän huomioimatta.
Ei se vesilasku tule tosiaankaan siitä vedestä, mitä lapsi juo, se nyt ei paljoa ole. Peseytyminen, vessassa käynnit (jotka muuten normaalitaloudessa kuluttaa suurimman osan vedestä) ja pyykit (joita lapselta tulee), kuluttaa vettä lapsen kohdalla yleensä jopa enemmän kuin aikuisen. Nuo pesukoneiden pyörittämiset vievät tietysti sitä sähköäkin, mutta jos nyt ei lasketa noille menoille niin kauheasti.
Lapsella on yleensä myös hoitokuluja, oisko 200 euroa kuussa (riippuu tuloista). Vaatteita se tarvitsee aika reippaasti. Ruokakulujakin tulee. Jos lapsi sattuu olemaan koko päivän kotona, niin viisi euroa päivässä on aika vähän henkeä kohden ruokiin. Siihen hintaan saa tehdä kaikki itse. Se on jo 150 euroa kuussa.
Lapsen takia myös asumiskulut nousevat yleensä. Lapsen kanssa ei voi asua siinä yksiössä, missä aikuinen yksin asuisi. Yksiön ja kaksion vuokran ero on siinä sadan euron tietämillä kuussä.
Kyllä sillä 440 eurolla sen lapsen elättää, mutta ei siihen kyllä mitään suurempia ylimääräisiä kuluja mahdu. Eli harrastuksista se sitten on pois, juuri niistä suksistä tai muusta.
Silti, kyllä sen elatusmaksun pitäisi riittää kaikkeen, eli ei exältä voi vaatia enempää rahaa milloin mihinkin. Mutta ei kukaan niillä elatusmaksuilla itse elä tai rikastu.
Etällä on samoja kustannuksia asumisen suhteen kuin lähilläkin, jos hän on sellainen etä, että hankkii lapselle oman huoneen tavaroineen, vaihtovaatteineen, leluineen päivineen. Kaikki eivät niin tee, mutta siihen pitäisi olla mahdollisuus. Pitäisi olla mahdollista että etä tarjoaa lapselleen myös asioita tämän tullessa hänen luokseen toiseen kotiinsa. Etän kuuluu voida tarjota omassa kotonaan lapselleen asioita. Ja sitäkin huonetta pitää lämmittää sähköllä ihan yhtä paljon kuin lähin luona, ei sitä kylmilleen voi päästää aina väliajoiksi. Vettä ei ihan yhtä paljon kulu. Jos asuu yksin.
Sos.toimi voi olla oikeampi osoite kysyä toimeentulotukea, jos määrätyllä elatusmaksulla ei oikeasti pärjää. Lisäksi joissakin sossuissa järjestetään neuvontaa talousasioissa, kun on tietty määrä rahaa kuukaudessa, jolla tulee elää, tietyt menot ja sitten niitä priorisoidaan siten että pärjää. Tämä ei nyt ole kettuilua, vaan luin tuolta ylempää mitä kerroit tilanteestasi, joten sinun täytyy alkaa hakemaan tukea muualta kuin tuon tyyppiseltä etältä joka sinulla on. Sinun on vain saatava asiat järjestymään. Sinulla on valitettavasti käynyt erittäin huono tuuri lapsesi isävalinnan suhteen.
tuntuu et on hyvillään, kun ei tarvi ostaa lapselle mitään. Elareilla ei kyllä lapsia elätetä vaikka äiti suuremman osan lapsen kuluista maksaakin, mies pääsee aina helpomalla.
Luuletko tosiaan että isät pääsee vähemmällä????Se on lähin vaikea rahassa mitata!!!Jos puolet kummatkin maksaa ja esim jos 150e isä ja äiti 150e on se jo 300e lapsen elämiseen...ja tietysti lapsilisä korotuksella...Ei voi kulua niin paljon rahaa.KÄSITTÄMÄTTÖMIÄ kiskureita kaikki yh äitit NÄKÖJÄÄN...
Mihin tää maailma on oikein menossa!!!!!!!!!!
Laittavatkohan 400-600 euroa joka ikinen kuukausi lapsiinsa? Laskevat että heidän "vuokseen" sähköä ja vettä kuluu niin ja niin paljon, ja tilaakin ne perhanat vievät, talosta, joka joskus perinnöksi jää, jahka sen OMISTAJA on siinä elänyt elämänsä. Tai myynyt ja saanut VOITTOA. Toootta kai, tietenkin omilta lapsilta tulisi periä vuokraa, heidänhän se syy on, että vievät tilaa ja kuluttavat vettä ja sähköä ja vaatteita ja muuta.
Kyllä ydinperheellinen laskee, että tämän verran jää käteen nyt kaikkien laskujen jälkeen, näillä pitää hankkiman kaikki muu tarpeellinen. Ruoka ja vaatteet. Ja sitten lasketaan, kuinka kallista on varaa ostaa, vai pitääkö peräti tyytyä Einari-serkun vanhoihin suksiin nyt alkuun ja ostaa sitten kun on saanut säästöön tarpeeksi, ne uudet. Vai pitääkö ostaa osa-maksulla. Näinhän sitä tavallisissakin perheissä pohditaan asioita, jollei nyt ole perinnöksi saatua rahaa niin paljoa, että ei tarvitse miettiä ikinä mitään.
Etävanhempi ei ole lähivanhemman säästötili, josta tarpeen mukaan voi nostaa kuukausittaisen elatusmaksun lisäksi rahaa aina mieleen tulleen tarpeen mukaan. Jos taloudellinen rankkuus oman lapsen kanssa eläessä käy ylivoimaiseksi, pitää alkaa järjestämään asiaa niin, että lapsi asuisikin etällään, eli huoltoroolit ja elatuksen maksaja vaihtuisivat.
Kyllä minä mieluummin valitsen oman lapseni lähelleni päivittäin ja pientä laskelmallisuutta ja järkeilyä vaativan taloudellisen tiukkuuden, kuin sen, että näen lastani vain joka toinen viikonloppu.
ymmärrä oikein, mikä on se pointti. Siis nähdäkseni ne etävanhemmat laskevat noita summia, joilla lapsi pitäisi saada elätettyä - ja laskevat pahasti alakanttiin. Lähivanhempi vain yrittää selvitä. Ehkä ajattelee, että lapsen etu on joissain tapauksessa sille etävanhemmallekin tärkeämpää kuin oma raha. (Kaiketi silti suurin osa kaikista vanhemmista ajatteleekin lapsensa parasta.)
Mutta mitä tulee tuohon ydinperheellisen kustannuksiin. Emme laske normaalisti, paljonko lapset kuluttavat, mutta lasketaan nyt sitten jotain tähän esimerkiksi suhteellisen normaalin ydinperheen kulutuksesta.
Kun asuimme kahdestaan, maksoimme vuokraa 300 euroa kuussa. Meiltä meni vesilaskua yhteensä 12 euroa kuussa (kulutuksen mukaan, eli ei ollut vakio). En muista sähkön kulutuksia ja hinnatkin ovat muuttuneet, joten jätetään ne nyt kokonaan huomioimatta.
Nyt meillä on (lapset kun sitä tilaa tarvitsevat) oma talo (ei luksusta, eikä yhtään liian iso). Oma talo siksi, että vuokrattua ei saa riittävän isoa sellaiseen hintaan, että tulisi halvemmaksi. Me maksetaan lainanlyhennystä ja korkoja kuukaudessa yhteensä 850 euroa ja remonttilainaa (kyse oli peruskorjauksesta, eli ei mistään ylellisyysremontista) 250 euroa. Lisäksi normaalit asumiskulut (jotka sisältyivät vuokraan silloin joskus), noin 200 euroa kuukaudessa. Vesilasku, edelleen kulutuksen mukaan, on noin 50 euroa kuussa. Tämä tekee jo yhteensä 1300 euroa rahaa pelkkään asumiseen ja se on noin 1000 euroa enemmän kuin mitä me maksoimme kahdestaan asuessa. Lapsia on kolme, joten noin 330 euroa lasta kohden on kulua nyt. Mainittakoon nyt vielä, että laina-aika on 25 vuotta, eli paljoa pitempää ei olisi saanut.
Kun asuimme kaksin, niin meidän ruokakustannukset tekivät kuukaudessa noin 200 euroa. Nyt menee noin 800 euroa kuussa ruokaan, vaikka nyt katsomme, mitä ostamme ja koitamme säästää ruuassa. Pelkästään siis asuminen ja ruoka maksavat lasta kohden jo 530 euroa kuukaudessa ja siihen päälle vielä vaatteet, harrastusvälineet ja muut kulut, joita yritämme hankkia käytettyinä ja yhalvalla, mutta aina ei onnistu.
Tähän päälle sitten vielä lastenhoitomaksut, jotka ovat yhteensä 380 euroa kuussa, kun isoin on jo koulussa, eikä tarvitse iltapäivähoitoa. Ja sitten satunnaiset lääke tms kulut.
Eli kyllä, ydinperheellinen käyttää hyvinkin sen 400-600 euroa kuussa joka ikiseen lapseen joka ikinen kuukausi. Ja niinä kuukausina kun ostetaan ne toppahaalarit, polkupyörät tai muuta isompaa, niin ei lähellekään riitäkään.
Myönnettäköön, että kun tämä meidän neljäs syntyy, niin asumiskustannukset eivät hänestä enää suuremmin kasva, sillä emme aio muuttaa isompaan ja jos päätämme laajentaa tai jotain, niin se voitanee laskea enemmän vanhempien kuin lasten tarpeeksi. Eli hieman laskee lasta kohden asumiskulut. Nyt on harkinnassa, että mahdammeko joutua vaihtamaan auton (nyt velaton) tila-autoon, mikä sitten maksaa taas ihan tolkuttomasti. Varaa ei enää olisi, joten voi olla, että emme vain enää samassa autossa kaikki kulje yhtä aikaa mihinkään.
Joo, jää tästä omasta talosta tietysti käteen sitten joskus toivottavasti jotain, mutta tällä hetkellä en kyllä näe kauheasti mahdollisuuksia halvemmalla elää tai säästää lapsissa.
Nyt en valita, mutta jos isäntä päättää lähteä, niin ihan ilmiselvää on, että lasten elintaso laskee huimasti (jollei isä sitten halua tätä rahallisesti ylläpitää maksamalla enemmän). Itse en millään pysty omalla palkalla ja elatusmaksuilla ja lapsilisillä maksamaan lähellekään tätä kaikkea, vaikka meillä onkin suunnilleen samanlaiset tulot miehen kanssa.
Ja näin sivumennen sanoen, omiin menoihin ei jää juuri mitään rahaa kummallakaan, vaan kyllä meidän kaikki rahat menee ihan lasten elättämiseen. Jos mies lähteen, niin eiköhän hänelle jää paljon enemmän rahaa itseensä käytettäväksi.
samantasoista lapsuutta useammalle lapselle, kuin sillon kun perhe olis koossa. Ei sillon laskettu ihan näin tarkkaan kuluja, ne vaan maksettiin, mutta nyt on pakko laskea eikä aina edes pystykkään ostamaan. On valittava, ostaako lapselle pakolliset toppahousut, vai ostaako sillä rahlla ruokaa!
Kokonaisena perheenä pystyi ostamaan molemmat, toppahousut että ruuat.
Tänä syksynä en pystynyt ostamaan kahdelle lapselle talvikenkiä, on pitänyt pärjätä kesälenkkareissa, ja kolmas lapsi on ilman toppatakkia. Että näin. Perheenä olisi kaikilla lapsilla talvivarusteet, tinkimättä ruuasta. Nyt piti valita ruoka lasten toppavaatteiden ja kenkien sijaan.
On muitakin laskuja kuin vuokra, vesi, sähkö, että ei se isänmaksama elari kyllä lasten menoja kata, vaikka siihen kuuluukin äidin osuus ym tuet, mutta ei onnistu vaikka kuin tinkii.
jo puuttuisi jos lapsi kulkee ilman toppatakkia ja KESÄKENGILLÄ talvella..Raakaa eikö??En voi uskoa että kenelläkään voi nuin heikosti mennä.Prismastakin saa aivan oivia talvikenkiä suht edullisesti...
Tässä taas korostu yh rahattomuus...jota en kyllä niele!
sossuun hakemaan perheellesi toimeentulontukea!
Ei lasten vaatteet niin kamalasti maksa etteikö niitä olisi varaa ostaa tarpeen mukaan. Ei tietenkään tarvitse kalleinta merkkivaatetta ostaa.
Olisitko itse valmis olemaan talven ilman talvitakkia tai talvikenkiä?!
mutta minulla ei ole kahteen vuoteen ollut talvitakkia tai -kenkiä, koska en pysty niihin panostamaan. Se on ruuasta pois ja omasta ruuasta en enää pysty tinkimään.
Miksi ei voi pyytää apua silloin kun sitä tarvitsee oikeasti?
ei oel siihen varaa, tai on oltava ilman ruokaa, jompikumpi, ei molempia pysty osataa.
Sossusta ei tule rahaa, ne katsoo ne tärkeimmät laskut, ja ruokarahan niin, että se riittää siihen kuun elämiseen. Mitään vaaterahaa sieltä et saa.
Kirpparilta olen käyny kattoos, muta ne on niin isoja ettei mulle käy, tai sitten ne on niin raihnaisia,risoja ja likaisia, ettei kelpaa kelleen. Sopivat koot menee heti, ettei niitä saa,kun harvoin sinne pääsee kun ei ole linja-autorahaa. Meidän kaupungis ei ole kirppareita.
elätettyä? Eikö todellakaan sossu auta lapsiperhettä?
Pidätkö tietokonetta ja nettiä tärkeämpänä menoeränä kuin lastesi talvivaatteet???????
sanotaan, että myykää talo. Omistaa kun ei saa mitään. Eikä me sen puoleen omistetakaan. Tuskin saataisiin talosta niin paljoa, että saataisiin edes siihen liittyvät lainat kunnolla maksettua. Ja jos saatais, niin ei kuitenkaan ehdittäis myymään sitä ennen kesää, jolloin en talvivaatteita tarvitse. Ja mieluummin minä siinä omassa talossa asun, tingitään sitten muista asioista. Käytännössä siis minun asioistani.
Niin menepä katsomaan www.catalog.fi tai elloksen löytönurkkaa, tai vaikka www.huutonet.fi (jos en muista oikein noita osoitteita niin googlen kautta varmaan löytyy.
Postimyynnistä voi ostaa jopa osaveloituksella eli maksaa pienemmissä erissä pakolliset vaatteet takaisin.
En suosittele sellaisille henkilöille, jotka ovat taipuvaisia tekemään niin paljon velkaa että menee ulosottoon. Mutta talvivaatteet ovat pakollisia, ja niitä saa oikeasti huokeallakin hintaa.
en edes tienny tollasta halpahallii. Taidanpa tehdä pian ostoksia sillä. Onko se varmasti luotettava juttu? Kumma ettei niitä mainosteta missää, vaan aina saa kuulla "puskan" kautta.
ole talvivaatteita.
Ja kerrottakoot nyt samalla, että sen kesän jälkeen tulee syksy ja talvi - ihan joka vuosi!
Tuollaista sun josittelua voi harrastaa vaikka kuinka paljon ja samalla ruikuttaa, että ei rahat riitä. Jos ei ole varaa asua omistusasunnossa, niin silloin se pitää myydä.
suosittelen!
www.huuto.net se on luotettava ja hyvä kirpputorimaisempi/huutokauppamaisempi vaihtoehto postimyynnille. Sisäänkirjautuminen ja tunnistautuminen kannattaa, ja tietysti kannattaa myyjän nimimerkkiä klikkaamalla tarkistaa minkälaista palautetta hän on saanut ja tehdä sen perusteella omat ostopäätökset.
haku kohdan kautta voi suoraan etsiä esim. talvitakki AND 110 AND tyt* jolloin siis hakee 110cm:stä talvitakkia tytölle/tytön/tyttöjen. Usein törmää myös uusiin tuotteisiin huutonetissä, joten ennemmin sekin vaihtoehto kannattaa tarkistaa kuin laittaa talvipakkasella lapsonen kesävaatteissa ulkoilemaan.
Elatus on sitä varten että siitä ostellaan lapsen hankinnat.
Itsekin olen tässä silmälasiostoksille menossa lapseni kanssa. Ei enää näe vanhoilla laseilla vaikka niidenkin hankkimisesta on vain puoli vuotta. SIlmälasit tulevat aika kalliiksi, kun on vahvuutta ja taittovirhettä, mutta pakollinen meno.
Saan hiukka yli minimielatuksen, mutta mieleeni ei edes juolahtanut, että vaatisin isältä lisärahaa silmalaseihin! Elatusmaksu on sitä varten.
järkeväähän tottakai olis ostaa just yhet sukset joita voi käyttää molemmis paikois ja maksaa puoliks. mut jos isä ei suostu niin sit ei. ei siitä voi suuttua tai mitään. meil isä maksaa vanhan minimin mukaan (118,15 kuussa) vaik saanu palkankorotuksiakin sen jälkeen. mut sovittiin etten tarkistuta lastenvalvojalla vaan tyydyn tähän, hänel niin isot lainat ettei vois maksaa mulle enempää. sitten osallistuu välillä vaatteiden hankintaan yms. (tai lähinnä ne taitaa olla hänen vanhemmat, jotka ne maksaa). mut sama mulle. tärkeintä, et ollaan hyvissä väleissä. kyl mie oon lapsen kanssa rahallisesti aina pärjänny pienellä sumplimisella!
kirjoitus rulianssiin osallistujat, ihmettelen yhtä asiaa. laskette aina lasten raha menot kk kohden, millä rahalla te itse elätte kun tuntuu niin paljon lapsiin uppoovan rahaa? te myös kuulutte itse siihen kk kulutukseen. itse lähi- ja etävanhempi samaan aikaan.
Asuin exän kanssa tässä talossa kahden lapsen kanssa. Oli kahden tulot,, mutta laskuihin meni kaikki rahat eikä aina riittänytkään. Ylimääräistä ei ollut emmekä silti eläneet luksuselämää.. ostimme pakolliset.
Erosin ja nyt jäin yksin tähän kahden lapsen kanssa. Exä maksaa 300e kuussa. Nyt maksan laskut yksin,, eli exän palkka on kokonaan pois. Hän maksaa 300e/kk yhteensä.
Exän laskuopin mukaan olen nyt rikas ja elelen herroiksi ja minulla on nyt rahaa vaikka kuinka paljon ainakin enemmän kuin hänellä ja hänen nykyisellä, jotka molemmat käyvät työssä.
Exä on lähettänyt monta laskutoimitusta jossa hän todistelee rikkauttani.. en ymmärrä--
Tämä kuuluu samaan sarjaan juttuja kuin se, että työttömyyskorvauksilla elävät tulevat paremmin toimeen kuin työssäkäyvät normaalipalkkaa saavat.
kukaan kysynyt muiden menoista mitään, ainoastaan lasten.
Mutta jos nyt haluat tietää, niin mulla on palkka 2600 euroa kuussa. Saan lapsestani 130 euroa elatusmaksua ja 150 euroa lapsilisää (taitaa olla vähän alle, en ole niin tarkkaan katsonut). Palkasta tulee nettona tilille 1800 euroa. Yhteensä siis saan noin 2000 euroa rahaa.
Jos nyt sitten lasketaan lapsen elatuksen maksavan yhteensä vaikka sen 130 (isän osuus) 130 (minun osuus) 150 (lapsilisä) = 410 euroa, niin minulle jää omiin menoihini 1600 euroa kuussa. Kelpaako laskutoimitus?
Todellisuudessa lapsen menot ovat enemmän kuin tuo 410 euroa (200 euroa menee jo hoitomaksuihin). Ainakaan tuohon ei sisälly lapsen asuminen, vaikka tuskin asuisin kolmiossa yksin. Eli etä maksaa vähemmän kuin minä.
Mihin nuo minut menoni sitten liittyvät? Laskenko vielä lapsen isänkin käyttöön jäävät rahat? Hänellä oli palkka (on luullakseni vieläkin) noin 3600 euroa kuussa, josta hän maksaa verot, jäiskö 2600 käteen. Siitä hän maksaa elatuksen 130 euroa ja loput menee hänen omiin menoihinsa. Toisin sanoen hänelle jää rahaa noin 2470 euroa itseensä kuukaudessa. Tosin kyllä hän lapsellekin jotain ostaa ihan omasta halustaan aina tavatessaan.
Kysyn nyt edelleen, että mitä sinä teet noilla tiedoilla? Eihän tässä ole kyse kummankaan vanhemman elatuksesta, vaan lapsen. Kuvitteleeko joku, että 500 eurolla kuussa elää lapsi ja aikuinen, maksaa asumiset ja kaikki muut? Ei elä Suomessa, sorry.
normaalitaloudessa pääsee "halvemmalla" asumiskustannusten suhteen. Siihen se sitten jääkin.
Entäpä mikä olisi mielestäsi oikea summa etän elatusmaksuksi? Pitäisikö hänen panostaa sama rahamäärä kuin silloin kun asuitte yhdessä, vaikka hänen on asuttava jossain muualla ja maksettava myös siitä?
Matematiikkaa tai logiikkaa, kummallista on se, jos joku kuvittelee erotessaan hetkeäkään, että elämä muuttuisi TALOUDELLISESTI helpommaksi. Näin ei käy, vaan elämänlaadusta täytyy tinkiä sen mukaan, mitä lähivanhemmalla itsellään on talouteensa laittaa. Lähivanhemman status taloudellisesti on se, mitä hän itse tienaa. Elatusmaksu on ainoastaan apu lasten kuluihin. Ei sen muuhun kuulukaan riittää.
Jos lähi haluaa taloudellista tilannettaan helpottaa, voi hän ryhtyä etävanhemmaksi ja siirtyä maksamaan kiinteää asuntolainanlyhennystä/korkoja vastaavaa erää lapsilleen lähikotiin.
Lapsia hankkimalla ei kukaan rikastu. Päinvastoin. Ydinperheellinen köyhtyy sitä mukaa mitä enemmän lapsia hän hankkii, samoin köyhtyy lapsellinen, joka eroaa ja siirtyy yksin vastaamaan taloutensa menoista. Näin on asiat ja etuudet hyvinvointivaltiossamme. Kannattaa säästää sivuun ja paljon, ennen kuin alkaa hankkimaan lapsia. Tai sitten tyytyy siihen, että uusinta uutta ei hankita, ei eletä omakotitalossa, ei osteta uutta autoa, hankitaan osa vaatteista hiukan käytettynä ja loput alennuksista, tarjotaan harrastuksia, jotka eivät maksa maltaita.
Köyhin Suomen maassa on asuntovelallinen, jolla on lapsia. Jos on omaisuutta, sossu ei tue, vaan odotetaan että omaisuus myydään pois. Tiedä sitten miten asia voisi olla reilumpaa tai kohtuullisempaa, vai onko se sitä nyt, mutta taloudelliset vaikeudet jossain määrin, ovat ennemmin usean kodin ongelma kuin harvan.
Kaikki kallistuu, ja eurojen myötä on kallistunut huimasta. Ruuasta lähtien. Se on vain niin, jotenkin on selviydyttävä.
En väitä ettäetällä on heloopa hänelläkään mutta kun hän tuntuu nyt laskeskelevan kuinka minä elelen herroiksi ja hän ja nykyinen (kahden tulot) elävät tiukasti.
Ei ole normaali matematiikkaa etällä.. ei ainakaan laskuoppien mukaista..
Sinun etä näköjään ei taas ymmärrä sitä, että vaikka hän nyt kuinka perustaisi uuden perheen, hänen taloudellinen tilanteensa ei tule koskaan olemaan samasta kohdasta lähtöisin kuin aikoinaan sinun kanssa ollessaan. Elatusmaksu vie häneltä osan, ja hänen kuuluu se tietenkin hoitaa, koska on lapsia maailmaan tehnyt. Etäsi ilmeisesti on unohtanut, kuinka tiukkaa aikoinaan on ollut kahdenkin tilistä hoitaa se elämä, jota sinä nyt yhden tilistä pyörität. Hän ei ymmärrä, ettei hänkään pysty hoitamaan enää sen hintaista elämää, koska elatusmaksu on kuitenkin suurin piirtein lainanlyhennyksen/korkojen verran pois siitä mahdollisuudesta. Ja harva niin äveriästä ja hööveliä uutta puolisoa löytää, että tämä suostuu maksamaan toisen puolesta kaikkea asumiskustannetta.
Etäsi ei siis ymmärrä, että ei hänkään voi olettaa saavansa taloudellisesti samanlaista elämää kuin oli mahdollista ennen eroa ja elatusmaksua. Hän näkee vain että antaa sinulle rahaa, eikä sinun tarvitse antaa sitä eteenpäin (koska ajattelee lasten kulut kuten ydinperheellisetkin, erittelemättä miten ne kasvavat lasten vanhetessa jne.). Hän ei siis ymmärrä omaa taloudellista tilannettaan, eikä tajua, ettei hänelle kuulu yhtään sinun taloutesi, joten herroiksi elelemisten arvioita on turha antaa.
Sukulaismieheni maksaa elareita lastensa äidille lasten elämiseen. Ex- vaimo EI osta vaatteita, harrastusvälineitä, ei maksa harrastuksia ym. lapsille vaan aina isä(Ja isällä ei ole isommat tulot kuin äidillä. Isä ostaa/maksaa pakosta, koska äiti ei osta/maksa.)
Että voi se olla näinkin...Äiti vielä kehuskelee, että kannattaa tehdä monta lasta eri miehille, niin saa hyvät elarit...(Toteuttaa tätä mottoaan ihan käytännössäkin...)Voi niitä mies-raukkoja, jotka samaan .....kätensä pistävät...
en ole 2 lapsen etävanhemmilta elatusmaksun lisäksi mitään ylimääräistä pyytänyt. Toinen lapsista on jo lähes täysi-ikäinen ja muutaman kerran kyläillyt etävanhemmallaan. Toinen vierailee n. kerran vuodessa. Että paljon ylimääräisiä kuluja ei myöskään tapaamisista etävanhemmille koidu.
Usein näissä vedotaan "jo päivähoitomaksu on 200 /kk". Se on kyllä tulon hankkimiseen kohdistuva meno kuten matkakulukin, tosin hoitomaksuaj ei voi edes osittain veroissa vähentää. Kun käy työssä, on kuluja. Etävanhempi ei voi vaikuttaa exänsä työssä käymiseen, ei siihen missä ex käy työssä eikä siihen, missä lapsi on hoidossa. Siksi siitä kulusta vastaa lähihuoltaja. Vaikka itse aikanaan elin ydinperheessä, minulle oli selvää, että lapsen hoitomaksu täytyy laskea palkkanetostani ja maksaakin siitä. Erotus on käytössä olevaa rahaa.
Lapsi saa tuolla ~ 200 eurolla hoidon lisäksi aamupalan, lounaan ja välipalan sekä hoidon. Kotona tarjottavien aterioiden määrä ainakin meidän perheessä oli hoitoviikolla vähempi kuin viikonloppuina. Myös aikuiset söivät työpaikkalounaan, joka maksoi verotusarvon verran ja on nykyään n 100 euron verran/kk. Kotona syötiin usein vain iltapala.
Sitten asumisesta. Mikä on minimitila, jossa perhe voi asua? Huone/hlö min? Sitä ei ole missään määritelty. Asumisväljyys on elintasoa ja sen valitsee perhe oman maksukykynsä mukaan. Tuossa ylempänä joku kertoo asumiskulujen olevan 1300/kk ja siitä on lasten osuutta tonni, koska pariskunta asui kolmellasadalla. Hupsis, tulikos joku ajatusvirhe. Talo on omaisuutta, ja lainamenot ovat omaisuuden kartuttamista. Tosin asuakin tarvitsee jossain, mutta ei siihen tarvita yksiön verran tilaa jokaiselle. Tuhannet ihmiset elävät pienemmässä neliömäärässä. Tämän asumisväljyysvalinnan teki perheessä kuka? Lapset eivät sitä voi päättää eikä etähuoltaja, joten miksi eksän pitäisi se maksaa?
Korostat että on lähin ongelma että hoitomaksu on 200 /kk koska käy töissä ja hoitomaksu on laskettu tuloista ja siten hoitomaksu kuuluu hänelle.
Olisiko parempi sitten, että hoitomaksu olisi 0 /kk ja tulot vaiks tuplasti pienemmät ja elatusmaksukin siten tuplasti suurempi?
Onko järkee vai ei?
Jos lähi on niin pienituloinen ja hoitomaksu 0e, mitä se häntä pompottaa, paljonko etä maksaa elatusta, sen määrittelee sossu.
Pienituloiset (olivat sitten mitä huoltajia tai perhemuotoja tahansa) saavat sossusta tarvittaessa muitakin apuja ja lapsiperheet & opiskelijat KELAsta.
Onko järkee vai ei jos yrittää yhä elaa yhtä talutta silloin kun rahat ja omaisuudet on jaettu, elatus määrätty, ja pitää oppia elämään ihan sen oman taloutensa mukaan, johon eniten vaikuttavat omat tulot.
Jos lähillä on niin huonot tulot että hoitomaksu on 0e silloin elatusmaksu on etällä suuremmat.
Elatusmaksu suhteutetaan molempien vanhempien tuloihin ja paljon mahdollista on sekin että etä joutuu vastaamaan koko elatuksesta.
Mitä et ymmärrä tästä?
Mitä se lähiä pompottaa onko etän maksama raha isompi vai pienempi?
Lähillä on lähin rahat ja etällä etän rahat. Etä maksaa sen minkä sossu katsoo kohtuulliseksi, ei enempää eikä vähempää. Etän maksama raha riippuu siitä mitkä hänen tulonsa ovat.
Pienituloisen lähin lisätulomahdollisuudet eivät ole sen enempää etässä, vaan hän selviää kuten kuka tahansa muukin pienituloinen - sossun kautta.
Yh ei vastaa koko elatuksesta koskaan. Toinen vanhempi tai valtio tai molemmat vastaavat siitä aina osan. Etä ei vastaa koko elatuksesta koskaan. Etä vastaa siitä, mitä lukee elatussopimuksessa. Lähin taloustilanne ei vaikuta siihen, vaan ainoastaan maksajan oma taloustilanne.
Mitä sinä et siitä ymmärrä?
Ja mitä et ymmärrä siitä, että jos olet lähi, sinulle ei kuulu tippaakaan etän rahat, elatusmaksukin kuuluu lapselle. Jos taas olet etä, sinulle ei kuulu tippaakaan lähin rahat.
Tämä on OIKEASTI hyvin yksinkertaista. Yritä nyt hieman, niin ymmärrät.
Mutta tunnetusti enemmistö etistä se on liikaa pyydetty. He kun eivät kustantaisi lastensa menoista mitään mielellään. Elatusmaksutkin vain kun on pakko.
Kai sinulla on esittää jotain faktaa väitteellesi, että enemmistö etistä pakoilisi taloudellista vastuuta omista lapsistaan?
Vai onko nyt vain kyse siitä, että hyvin monelle lähille mikään ei riitä, eli vaikka tilille kerran kuukaudessa kilahtaa se sovittu summa, silti tehdään arvioita siitä, mihin muuhun pitäisi rahaa laittaa ja lisäksi tiedetään paremmin kuin etä itse, onko hänelle millaisia velkoja ja menoja muuten, tai panostaako hän mitenkään omassa kotonaan omiin lapsiinsa jne. Elatus on se mikä kuuluu, muu on muuta, ja siitä on turha nokkaansa koputtaa, jos lähivanhempi haluaa olla.
Kaikki olisi loistavasti, jos jokainen eronnut ymmärtäisi, että toisen rahat ja asiat eivät kuulu millään tavoin enää itselle eron jälkeen. Jos etä hoitaa elatuksensa ja silti pystyy ostamaan tehdasvalmiin auton, miljoonakämpän ja lomailemaan etelässä (jota harva varmasti pystyy), se on etän asia eikä kuulu lähille pätkääkään. Samalla tavoin lähi saa tehdä niin paljon velkaa kuin itse pystyy hoitamaan, eikä se kuulu etälle yhtään.
Lasten asiat ainoastaan kuuluvat, ja taloudellisen puolen määrittelee siitä elatussopimus.
Mitenköhän sen sanoisi. Maksaa sinulle ja kuittaa oman osuutensa menoista sillä. Muu on vapaaehtoista.
Toisaalta, puolet 120 eurosta suksiin ei ole kyse kun halusta. Haluaako maksaa vai ei.
http://www.huuto.net/fi/showlist.php3?status=N&sellstyle=K&stype=A&tits=lasten+sukset&order=R&cat=%&start=0&num=50
Kannattaa joskus aina kurkata miten huokeammallakin voi selvitä. Matkahuollon kautta postikulut 10-20e.
Kopioi tuosta ylhäältä jos ei suoraan pysty klikkaamaan, ja laita osoitepalkkiin ja käy kurkkaamassa. En sitten tiedä, mutta itse kyllä käytin pienenä serkun vanhoja suksia, eikä minulle siitä mitään traumoja jäänyt.
huuto.net on ihan toimiva paikka, ja kauppakumppaninsa voi valita itse, kun klikkaa myyjän nimeä ja näkee paljonko hän on saanut positiivista palautetta ja paljonko negatiivista. Monta kivaa juttua ja uusiakin joukossa olen löytänyt tuolta kautta. Rekisteröitymään vaan ja tunnistautuminenkin on hyvä juttu vaikkei välttämätön. Reilut sata ostosta tehneenä en ole tullut huijatuksi tai pettynyt pahasti, joten luotettavana vaihtoehtona pidän tuota.
Haku kohdan kautta voi etsiä mitä tahansa. Lisäksi jos omistaa digikameran, voi joskus napsaista kuvan jostain itselle tarpeettomasta ja laittaa sinne myyntiin.
Kannattaa tutustua.
Maapallo hukkuu muutenkin jo kulutushysterian alle, hyväkuntoista käytettyä kannattaa kierrättää.
Jos mies ei ole halukas osallistumaan suksien hankintaan, se on siinä. Saat hyvän elatusmaksun ja nyt on aleaika, en ymmärrä mikä sinun ongelmasi on.
Peltonen Sonic (alle 120cm) on lasten oma suksipaketti, joka sisältää sukset, siteet ja sauvat. Sekä pituus- että leveyssuunnassa säädettävät siteet sopivat kaikenlaisiin jalkineisiin, joten erityistä hiihtokenkää ei tarvita. Step-pitopohja antaa tasaisen varman hiihtotuntuman kelillä kuin kelillä ilman voitelua.
HobbyHall-verkkosivut
Kun myyt vähänkäytetyt sukset päiväkodin ilmoitustaululla saat niistä 10-15euroa takaisin.
Tosiasia kuitenkin on se, että elatuksen ja lapsilisän jälkeen sinun omat tienestisi ovat ne, joilla voit vaikuttaa siihen, mitä hankit ja millä hintaa.
Sen kun aina muistaa niin ei tule katkeraksi, vaan alkaa elämään niiden ehtojen mukaisesti, jotka omalla elämällä ovat.
Kyllähän sinä tämän tiedätkin, eikö niin?
Kuitenkin on hänenkin lapsi ja en ymmärrä miten voi olla niin vaikea osallistua suksiin.Kun eihän sen 170e jälkeen jää kuukaueksi kuin 50e....Ja minun osuus joka ei yllä ihan 170e.Ja ylipäätään kun ei osallistu kuin vain maksamalla ton.Olisi kiva jos nytkin voisi aloittaa jalkapalloa tai pesäpalloa mutta ei ole vara..Ja en halua hyväksyä että mies pääsee nuin vähällä ja minä lasken pennosia ja hän vain kuittaa rahan joka kk.
Olen kai itsekäs, tiedän.Mutta lapsi on vain kerran lapsi ja olisi harmi jos hiihdot ja muut jäisivät kokematta...
Nooh, jospa eksäni huomaisi joskus et lapsi jää jostain paitsi
jäädä jostain paitsi! Ei lapselle voi opettaa, että kaiken saa!
Ja niistä suksista. Lapsen isä osallistuu elatusmaksun muodossa lapsen kuluihin, onko se niin vaikea ymmärtää?
Jalkapallon hinta tai pesäpallomailan ja pesisräpylän hinta eivät ole huimia. Laita lapsi pihalle leikkimään niiden kanssa. Vai ajattelitko heti laittaa johonkin seuraan ja lisenssimaksut ym ulkomaan pelimatkatko pitäis heti saada? Ja nekin isukin tilipussista?
Mä ostin lapselleni syksyllä silmälasit ja nytten on jo tarvetta uusille. Isän maksama elatus on minimi enkä siltikään ruikuta, että kun ei rahat riitä. En ole mikään suurituloinen, mutta mielestäni aikuisen pitää osata mitoittaa menonsa tulojensa mukaan.
Voi että kun kaikki ymmärtäisivät tuon. Elintaso ja se mitä tarjotaan, tapahtuu sen mukaan, mihin on varaa.
Toinen ei voi tietää erillisen talouden tilannetta, ja jos on niin varma, että siellä pirruuttaan ei haluta antaa enemmän kuin sossu on kohtuulliseksi laskenut, herää kysymys, mikä ap:n mielestä riittää?
Etällä on omat kulunsa, eikä hän voi laittaa joka kuukausi samaa summaa lähin talouteen, kuin silloin kun vielä talous oli yhteinen. Kun erotaan, näin käy, kummankin on jatkettava elämäänsä niillä varoin mitä itse tienaa. Lähillä siihen tienooseen kuuluvat elatusmaksu ja lapsilisä. Lähi voi anoa siirtoa etäksi ja katsoa sitten, paljonko hän on valmis laittamaan lisää kohtuulliseksi katsotun elatusmaksun päälle, toisen ihmisen talouteen.
Lain mukaan elatusmaksu on se mikä kuuluu etän maksaa. Muu on takertumista siihen, ettei ymmärrä, että omat rahat on omat ja toisen omat on toisen omat. Kumpikin käyttää kuten hyväksi näkee, pakollisiin laskuihin ja lapseen.
Totta kai se on hänenkin lapsi. Mutta kun perheenne hajosi ja sinä ryhdyit lähihuoltajaksi, sinulle myös lankesi suurempi vastuu. Vaihtakaa rooleja, jos et halua sitä vastuuta kantaa.
Sinun tehtäväsi lähihuoltajana on laittaa taloutesi sille mallille, että selviät. Aiempana on useita esimerkkejä mm. siitä, miten ne sukset voisi hankkia edullisemmallakin tavalla. Niin asian laskee joka talous, se hankitaan, mihin on varaa. Siitä tingitään, mihin ei ole. Lapsen ei heti tarvitse olla huippumerkkeihin päästä kantapäähän varustettu "professional" kun jonkun harrastuksensa aloittaa. Omassa ydinperheessäni lapsena sain aloittamani harrastuksen välineet käytettynä sisarukseni deittikaverilta ja sillä pärjäsin hienosti. Olin vain onnellinen, kun sain niin hienoja kamoja, hyväkuntoisia, yhden harrastajan käytössä aiemmin olleita. Mikä ihmeen vimma tänä päivänä on siihen, että kaiken pitäisi aina olla uusinta uutta? Siinä juuri on syy taloudellisiin ongelmiin. Sinäkin mieluummin epäät lapseltasi jonkun harrastuksen kokonaan, kuin opetat häntä hyväksymään elämän realiteetteja ja hankit hyväkuntoista käytettynä tai ei niin huippumerkkistä edullisempana. Ajattelitko vielä hänen ollessaan aikuinenkin kustantaa hänelle sen elintason? Millä hän sen itse kustantaa silloin?
Sitten tuo, että et hyväksy että mies pääsee noin vähällä. Ajatteletko todella että hän pääsee vähemmällä, koska ei saa olla enää lastensa elämässä läsnä lähellekään niin paljoa kuin ennen eroa? Jos koet noin kovaksi taakaksi lapsesi, palaan alkuperäiseen ajatukseen - vaihtakaa huoltorooleja.
Voit olla vihainen ja kiukuta maailman tappiin elämän epäreiluutta kun et voi hankkia kaikkea mitä aiemmin, tai sitten voit todeta, että tämä on elämän realiteetti, minulla on varaa tähän ja tähän, eikä se siitä muuksi muutu, vaikka kuinka kiukkuaisin. Kiukku potkii tietysti tietyissä asioissa eteenkin päin, mutta loppu viimeksi se kuluttaa myös paljon.
Lapsen ei tarvitse jäädä paitsi rakkaudesta, ystävistä, kodin lämmöstä ja onnellisuudesta, vaikka et pystyisikään hankkimaan hänelle tuon hintaisia suksia. Se ei tarkoita, ettetkö pystyisi hankkimaan hänelle huokeampia suksia. Sillä rahalla mitä tilillesi kuukausittain tulee, sinä teet valinnat mihin sen käytät. Osta vaikka osamaksulla, jos on pakko saada juuri ne sukset. Sama koskee kaikkien seuraavienkin kuukausien hankintoja.
Ei kenellekään mistään taivaasta rahaa tipu sen mukaan mitä haluaisi ostaa.
Minun mielestä on kohtuullista että isä ostaa ne sukset lapselleen. Tämä on minun mielipide. Minusta se olisi kohtuullista ja oikeudenmukaista.
antaisikin isän ostaa ne sukset? Isä saisi etsiä kohtuuhintaiset sukset ja äiti maksaisi siitä sitten puolet isälle. Eihän se noin voi mennä että äiti vaan ilmoittaa, että summa on se ja se ja vaatii isää osallistumaan. Isähän osallistuu jo elatusavun muodossa.
Samaa mieltä kuin tuossa vastauksessa jonka jo saitkin. Eiköhän isä saa sitten etsiä sukset sillä hintaa kuin haluaa, jos niitä häneltä pyydetään. Tai sanoa mielipiteensä ja kertoa paljollako on valmis osallistumaan. Jos siis on ITSE valmis osallistumaan ohi elatusmaksun. Ajatus sinällään on ok, että ostetaan jotkin harrastusvälineet yhdessä tms. mutta periaatteena väärä, koska harrastuksiin osallistuminen määritellään elatussopimusta tehtäessä, ja jos siitä ei ole mitään mainintaa, toinen ei voi olettaa automaattisesti toisen osallistuvan, siihen ei ole mitään velvoitetta.
Harrastuksista yleensäkin, ei se niin mene, että esim. äiti lähihuoltajana päättää ja päätyy itsekseen että tuo ja tuo harrastus on kiva ja isä sitten vaan maksamaan osaa siitä. Jos haluaa isän osallistuvan, kannattaisi istua kaikkien saman pöydän ääreen, isän, äidin ja harrastukseen menijän, pohtia mikä on lapsesta mielenkiintoinen ja selvittää mihin kumpikin vanhempi on valmis laittamaan rahaa ja kuinka paljon.
Jos poikalapsen harrastuksista on kyse (miksei tytönkin), mikä estää että esim. kerran viikosta tapahtuvaan harrastukseen viemisen ja tuomisen hoitaisikin isä, joka siten saisi olla mukanakin jotenkin lapsensa harrastuselämässä, eikä vain se, jolle ilmoitetaan että näin täällä ollaan päätetty, maksa sinä tämä ja tämä. Mikä olisi hienompaa ja etävanhemman ja lapsen suhdetta vahvistavampaa kuin vaikkapa jokin yhteiseksikin löydetty harrastus isän ja lapsen välillä. Vaikka keilaamaan veisi aina tiettynä iltana tunniksi tms. Lapselle se voisi olla aika hieno juttu.
Kohtuullista ja oikeudenmukaista on, että etävanhempi maksaa elatusmaksun ja vanhemmat kykenevät neuvottelemaan siitä, millä hintaa jotain tiettyjä välttämättömiä ei joka kuukauden hankintoja voitaisiin joskus tehdä. Mutta siinäkin on kyse siitä, onko vanhempien välit sellaiset eron jälkeen, että lapsen tilanteesta ja asioista on mahdollista puhua. Kohtuutonta ja epäoikeudenmukaista on vain vaatia rahaa ja väittää sen olevan oikein jo kohtuulliseksi katsotun elatusmaksun LISÄKSI. Elatusmaksun jälkeen kun kumpikin päättää omasta rahan käytöstään ihan itse. Huom. OMAN RAHANSA käytöstä. Etä voi haluta käyttää OMAA RAHAANSA OMASSAKIN KOTONAAN, jopa myös LAPSEN hankintoihin sinne OMAAN kotiinsa. Vai ajattelitko että yhtä reilua olisi, kun etä hankkii lapselle jotain omaan kotiinsa, vaikkapa sukset tai pyörän, lähin kuuluisi maksaa siitä puolet? Et taida ajatella niin, ja se ero on lähissä ja etissä usein huomattavissa, etä kyllä ymmärtää, että se mitä hän lapselle hankkii omaan kotiinsa on hänen omista rahoistaan maksettava, hän ei voi vähentää sitä elatuksesta tai pyytää lähiä maksamaan siitä puolta. Hän siis hankkii sen, mihin hänellä on varaa.
Eron jälkeen syntyy kaksi taloutta, kaksi erillistä kukkaroa, josta toisen kukkarolle ei lähdetä mitään vaatimaan ohi sen mikä sopimuksessa seisoo. Ehdottaa ja kysyä voi, tiedän kyllä ihmisiä, jotka sellaiseen vuorovaikutukseen kyetessään vaatimusten sijaan saavatkin sen yllättävän vastauksen - hyvä on. Se miksi etä kieltäytyy, on etän asia, hän ei ole velvollinen selittämään exälleen, millaisia menoja hänen taloudessaan nyt juuri on tai mihin on ajatellut sen sijaan käyttää OMAN rahansa. Jos lähit voivat alkaa vaatimaan selostuksia tuosta, voivat etätkin alkaa vaatimaan selostuksia lähin taloustilanteesta ja arvioida sitä sitten, elääkö hän yli varojensa vai elääkö hän OMAN taloutensa rahatilanteen mukaan. Toisen talouteen sekaantuminen eron jälkeen ei kumminkaan päin kuullosta kovin oikeudenmukaiselta ja kohtuulliselta.
Mutta lapselleen on tilivelvollinen ja asiallisesti selittämään miksi ei halua lapselle suksia ostaa. Jokainen isä kohtelee lapsiaan just niin kuin omatunto neuvoo.
tehtävä on kertoa lapselle asiallisesti, että miksi äiti ei osta suksia. Isää siihen keskustelun kulkuun on turha sotkea. Isähän hoitaa oman osuutensa jo elatusmaksuissa.
Jokaisen äidinkin pitäisi kohdella lapsiaan just niin kuin omatunto neuvoo.
jos äidillä ei ole vara ostaa suksia ja pyytää isää apuun niin silloin isä kertoo lapselle miksi ei halua lapselle suksia ostaa. Jos syynä on että isä maksaa reilun satasen lapsen hoidosta ja kaikista kuluista äidille(mikä ei ole kuin pieru saharassa verrattuna lapsen menoihin)niin sitten isä kertoo asian lapselle. vai onko kaikki ilkeät hommat äidin tehtäviä ja isä pääsee kuin koira veräjästä??
melkein kaksi sataa (170 euroa!) elatusta.
Äidin pitää mitoittaa ne menot tuloihinsa.
Ja toisaalta, voihan olla niinkin, että ei isälläkään ole oikeasti varaa!
Molempien vanhempien tehtävänä on opettaa elämän realiteetteja, että jos ei ole varaa johonkin, niin siitä hankitaan sitten halvempi versio tai sitten ollaan ilman.
Mikä ihmeen rahastussampo isän pitäisi olla?
Voihan tuossa alkuperäisessä olla taustalla jatkuvaa harraste-extra menoja joita on pyydetty isältä ja nytten isän mitta vaan tuli täyteen, että elatuksen pitäisi riittää.
On tosi harvinaista että isä maksaa yhdestä lapsesta 170- jos lapsia olisi kaksi summa olisi tällöin 340 mikä on todella harvinaista. Yleensä jäädään vähän yli satkuun mikä on naurettava summa ja ei kata lähellekään lapsen kuluja. Ja jos isä ei halua maksaa suksia niin isä kertoo lapselle asian.
ei halua ostaa suksia niin äiti kertoo lapselle sen asian.
Nyt on isän vuoro.. odotamme että soitat ja perustelet lapselle, jos ei soittoo kuulu niin me soitame ja maksamme siis puhelun.
viisi vuotiaasta naperosta, josta maksetaan 170eur elatusmaksua kuukaudessa?
lapsesi isän soittavan lapselle ja perustelevan miksi isä ei osta suksia?!
Mitäs jos kasvaisit jo aikuiseksi? Osaat varmaan kertoa, että "ei äidillä ole halua ostaa suksia eikä isälläkään". Vai kerroitko "Äidillä ei ole millään varaa ostaa suksia, mutta isällä olisi varaa jos vaan haluaisi. Isä on tahalteen ilkeä eikä halua ostaa suksia"
Tuo soittotoive kannattaisi kertoa suoraan isälle. Tosin, jos joudut soittamaan, niin eiköhän se ole aika lyhyt puhelu eikä maksa sunkaan kukkarolle paljoa.
Minun mielestä jos isä ei osta niin vähintä mitä voi tehdä eikä maksa nutään on että kertoo sen lapselle eikä piiloudu omaan kämppäänsä ja oleta että äiti joutuu kuuntelemaan lapsen surun kun ei saa suksia vaikka kaikki kaverit saa. Ole mies ja soita tai ota lapsi sinne ja sano että et aio ostaa,.
vääntää?
Elatuksen muodossahan isä kustantaa sen osuuden mikä lapsen menoista hämelle kuuluu.
Olen muuten itse lähihuoltaja ja äiti myös, enkä ymmärrä tuota sinun asennoitumistasi ollenkaan.
Ja nuo suorat kehoitukset soittamisesta ym. kannattaisi osoittaa sille lapsen isälle suoraan.
Nyt jankkaat ihan turhaan asiasta. Jos isä ei osallistu suksien hankintaan, kerro lapselle mikä witun paska isä sillä on ja varota ettei lapsesta vaan tule samanlaista luuseri-idioottia aikuisena kuin isänsä. Sitten menet ostamaan ne fucking sukset ennen kuin lumet sulaa ja muistat muistuttaa joka kerta kun lapsi niille hyppää, kuka sukset osti ja kuka ei.
Silloin sä saat sen, mitä olet toivonutkin.
...äiteelle rahaa, ja jos äitee ei halua ostaa, ei isä sille mittään mahda.
Very simple. Äitee voi sitten taas jatkaa perustelua, että miten kallis lapsi onkaan joka kuukausi, kun äiteen täytyy häntä ruokkia ja maksaa omistusasuntonsa lyhennyksiä (lue omaa omaisuuttaan)joka kk ja lapsi vielä käyttää niinpaljon vettäkin, että ei äitee niin kalliille lapselle enää haluu suksiakin ostaa. Ja lapsi voi sitten taas soittaa isälle ja kertoa että äitee sano että... jne.
Niinhän tietenkin. Lapsella kiva olo. Ja isä voi sitten sanoa, että tuu mulle asumaan kun täytät 12, niin kyllä mä sulle katon pään päälle maksan ja syöt siinä missä minäkin ja saat vettäkin käyttää, ja kyllä minä sulle silloin sukset ostat, ihan ilman äiteetä.
herätä niitä suksia vinkumaan jo loka-marraskuussa? Silloin oli se talvikin vielä edessäpäin!
"Sinäkin mieluummin epäät lapseltasi jonkun harrastuksen kokonaan, kuin opetat häntä hyväksymään elämän realiteetteja ja hankit hyväkuntoista käytettynä tai ei niin huippumerkkistä edullisempana. Ajattelitko vielä hänen ollessaan aikuinenkin kustantaa hänelle sen elintason? Millä hän sen itse kustantaa silloin?"
Sanooko lähi sitten lapselle, että se hirveä tyyppi jonka vanhemmaksesi valitsin, ei suostu maksamaan enempää kuin lainmukaisen määrän, ja sinä olet lapseni niin kallis, niin et saa sitä uutta harrastusta, koska minä en todellakaan suostu elämään sen rahan mukaan mitä minulla on käyttää ja ostamaan sinulle sitä mihin meillä olisi varaa?
Ei kai kukaan ole niin idiootti...
kuulutat kaikille kuinka sinä ostit silmälasit viisi kertaa vuodessa lapselle, sinä ostit vaatteet, sinä maksoit sukset, sinä maksoit luistimet jne. eikä surkeaakin surkeampi isä halunnut koskaan osallistua menoihin. Toimintasi on typerää ja aliarvioit isää lapsen huoltajana kun et halua että isä osallistuu lapsen ylimääräisiin menoihin
Kiiltääkö kruunu kirkkaimmin?
Saan lapsilisän ja elatuksen ja maksan lasten kulut. Isä osallisuuu jo elatuksen muodossa lapsen kuluihin, onko se niin vaikea käsittää? Kun isän maksukyky on määritelty jollekin tasolle, niin miksi sitä on joidenkin ahneiden lähivanhempien vaikea käsittää?
Tämä "surkeaakin surkeampi isä" tulee hyvin lasten kanssa toimeen ja tapaamiset onnistuu hyvin. En mitenkään aliarvioi isää vaikka en kiikutakaan laskua laskun perään isälle maksettavaksi.
Osuiko noin pahasti, kun hoidan vaan velvollisuuteni ja vastuuni, että pitää väittää toimintaani typeräksi?
Ei siinä kruunuista ole kysymys, ei lapsen isä ja äiti ole paremmuuskilpailun osanottajia, vaan toinen heistä on lähivanhempi ja hänellä on suurempi vastuu, toinen etävanhempi, ja vastuunsa sen mukainen. Jos vastuu on liian raskas lähivanhemmalle, ehkä hänen olisi aika luovuttaa ja pyytää etävanhempaa ryhtymään lähivanhemmaksi.
"ONKO liikaa PYYDETTY" kirjoitti: sukset 8.2.200871
15.2.2008 klo 10:05 lukijoita 2489
Olen tottunut siihen ettei isä osallistu mitenkään rahallisesti saati kantamalla vastuuta lapsesta. Osti muutaman vaatteen kerran ja vaati minulta niistä puolet maksettavaksi.
Kunta maksaa elatuksen 129e. Yksinhuoltajuutta haen juuri parhaillaan. Ex vaatii tapaamiskulut puoliksi ja minun viemään lasta toiseen suuntaan.
Eli ei minkäänlaista kuvaa siitä kuinka vastuu tehdystä lapsesta kannetaan. Valittaa vaan kuinka paljon menee puhelinlaskuihin kun joutuu lapsilleen (joita useampi) soittelemaan.
Olen nykyisin työtön ja paljolti kärsinyt exän häiriköinnistä, vallankäytöstä jne...
Katsotaan osaako sossuntädit lukea häiriköinnin rivien välistä....uskovatko miehen harjoittamaan väkivaltaan ja onko päihteitten käyttö edelleen heidän mielestään uhkana....
terveisin minä yh, joka ei juo, ei polta, ei juokse ravintoloissa...