Miten tapahtuu oikeanlainen ero? Kokemuksia, ajatuksia.
E/RO
Lainaa vain
81026
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
eroni oli tosi syvältä,potuttaa vieläkin vaikka aikaa kulunut jo pari kuukautta,no minulla ei ollut enään loppupuolella hyvä olla hänen kanssaan koska tuntui että olimme vaan kavereita,seksi puuttui kokonaan ja kun en hallunnut pettää annoin kihlasormuksen pois,vähän sen jälkee alkoi tulla puhelimeeni toiselta naiselta viestejä jossa hän kertoi kihlattuni suhteesta häneen,et sillai P.....E!!!!
jos paska suhde, tulee lopustakin paska. Jos oli hyvä suhde mutta se Jokin uupui, tulee erosta hyvä jopa ja kasvattava matka itseensä ja suhde-elämän salaisuuksiin.
Jos on tulehtuneet välit, puhuminen jää vittuiluun yms ja ero siis jälleen paska. Jos välit on puhekunnossa, erosta jää muutakin käteen tulevaisuutta varten kuin armoton vitutus.
Jokaiseen eroon kuuluu tietty määrä ikävää, surua, itkua, kaipuuta jne. Mutta paskamaisen eron ja eron ero on siinä että paskamaisessa erossa mikään asia ei saa pistettä vaan kaiken ajattelu/päättely ns loppuyhteenvedon saa tehdä itse.
Asiat kannattaa puhua suoraan, rehellisesti, siten että kohtelee sitä toista ihan yhtä kunnioituksella kuin suhteen alkuvaiheessakin. Eroja tapahtuu, sitä oikeaa ei löydä ekalla eikä tokallaan yritämällä. Kun muistaa kunnioittaa toisen tunteita vaikka se yhteinen sävel on hukkunutkin, silloin on lähempänä totuutta joka asiassa.
eroon kuuluu aina draamaa, koska eroaminen - jos on ollut oikeasti tunteella mukana suhteessa - herättää aina tunnekuohuja. Ja eroprosessi ja sen eri vaiheet saavat niitä aina lisää aikaa. Sen tajuaminen, että toinen hyväksyikin eron - jota itse ehdotti, jos odotti toisen sitä vastustavan; on jo askel, josta ei ole paluuta. Vaikka olisikin itse ollut aloitteentekijä erossa, sen kohtaaminen, että toinenkaan ei halua jatkaa, voi myös olla järkytys.
Joskus tunnekuohujen vuoksi on hyvä pitää taukoa ja keskustella vasta myöhemmin.
Jos kykyä tai halua rehelliseen keskusteluun ei ole, taustalla saattaa olla "valheellinen" suhde, ettei toinen olekaan ollut siinä samalla tavalla tunteella mukana.
Moni ajautuu seurustelemaan ajanvietteestä, yksinäisyydestä, sellaisilla motiiveilla on vaikea ryhtyä käymään vakavaa keskustelua siitä, miksi suhde päättyi, koska suhteen aloittaminenkin on tapahtunut ihan eri motiiveista.
Joskus ero on mahdollista vain olemalla erossa. Tapaaminen sysäisi osapuolet vain samalla toivottomalle tunteiden vuoristoradalle, joka joskus voi olla tuhoisaa...
Keskustelu ei siis aina vaan ole mahdollista...
Latteinta mitä eron aikana voi tapahtua, on, että sen sijaan, että kysyisi toiselta, miten tämä voi, ryhtyy karhuamaan toiselta 10e:a velkaa edellisistä ruokaostoksista. Jos ei pysty muuhun, kannattaa olla ihan hiljaa vaan ja antaa toiselle tilaa käsitellä suruaan..
aikuisen oikeeta käytöstä.
Minä olen aina ollut mieltä että erosta ilmoitan naamatusten, sen verta munaa täytyy olla. Niin ja toi oli sanonta vaan.
niin, eron ottaminen puheeksi tavalla tai toisella on alku erolle.
jos eroaa yhdellä puhelinsoitolla tai ilmoitusasiana, ei minusta ole kyllä ollutkaan läsnä koko suhteessa. eroaminen suhteesta - jos on ollut oikeasti siinä tunteella mukana - on aina prosessi... ei siihen riitä sen "ilmoittaminen ilmoitusasiana" vaikka kasvotusten olisi "munaa" se tehdäkin.
ihmiset eivät ole tavaroita, jotka voi heittää menemään, laittaa hyllylle tai jättää taakseen - vaikkakin kasvotusten siitä ilmoittamalla. on hyvä prosessoida asioita, jotta voi myöhemmin kohdata ilman tunnekuohuja... nää piirit on niin pienet...
Mun yksi existäni jätti mut tekstiviestillä... Oltiin oltu yhdessä vähän yli vuosi. Olihan se silloin aika kolaus, mutta kaikesta ja kaikista toipuu.:)
erosta kuuluu ilmoittaa muutekuin täryttämällä päin näköä puhelimessa.
Ikävä kyllä olen huomiounut että ne ketkä näin toimivat joutuvat sitten myöhemmin tekemään sitä eroprosessia kuitenkin.
Näppärästi siihen saadaan sotkettua ex mukaan se kun onkin kuitenkin joka ymmärtää, ja uusi sitten kihisee omaa mustasukkaisuuttaan..
tavallaan onneksi piirit ovat pienet ja osa meikäläisistä tajuaa oikean ja väärän merkityksen.
Hyvä niin varoituksena muille että kaikki eivät ole rehellisiä edes itselleen.
on varmaan ihan luonnollista että eron osapuolet puhuvat asiasta ystävilleen, exilleen - jos ne ovat niitä, jotka parhaiten ymmärtävät.
tästä ei ole mitään syytä olla mustasukkainen... miksi ihmeessä enää, jos on kerran erottu jo...
sen sijaan jos hakee tukea toisen osapuolen ystäviltä ja eksiltä... osoittaa kyllä kyvyttömyyttä ymmärtää ja kunnioittaa toisen osapuolen läheissuhteiden rajoja, kuulostaa jotenkin manipuloinnilta ja jotenkin insestiseltäkin... ja toisen reviirin loukkaamiselta