Työttömyydestä tehty selvitys, kopio. Löytyypi suomussalmen www-sivulta koko Kainuun osalta.
SUOMUSSALMI
Suomussalmella asui vuoden 2006 lopussa 9 846 asukasta. Heistä rakennetyöttömiksi luokitelttiin 477 henkilöä. Kunnan työttömyysaste oli 20 %. Alueellisesti tasapainoisen työllisyyden edellytys ei Suomussalmella toteudu, vaan työttömiä oli 29.6.2007 tilaston mukaan 53 yli lain salliman rajan. Aluevelvoitteen mukaan tässä tilanteessa kunta on velvollinen järjestämään työttömille työnhakijoille työntekomahdollisuuksia (vuositasolla prosentille työvoimasta). Suomussalmen työvoima oli 4338 henkilöä 29.6.2007. Aluevelvoite edellyttäisi työmahdollisuuksien järjestämistä 43 henkilölle.
Suomussalmen kunnalla on pitkäaikainen kokemus tukityöllistämisestä. Viime vuosina kuntaorganisaatioon palkkatuella työllistettyjen määrä on vakiintunut. Tukityöllistettyjen määrä oli vuonna 2006 keskimäärin 24,7 henkilötyövuotta ja sen arvioidaan olevan 27,4 henkilötyövuotta vuonna 2007.
Vuonna 2007 sijoituspaikat ovat (suluissa henkilötyövuosien määrä): tekniset palvelut (6,5), nuorten työpaja (10,5), nuorisotalo (2), kylpylä (2), sivistyspalvelut (1), perusopetus (0,8), koulujen iltapäiväkerhotoiminta (2,5) sekä kausiluonteiset Oilolan käsityömyyntinäyttely (0,7) ja kotiseutumuseo (0,4). Paikkoihin on löytynyt hyvin työntekijöitä. Poikkeuksena on koulunkäyntiavustajan paikka, johon ei tahdo löytyä sopivaa henkilöä. Kunta tarjoaa työttömille 85 % työajan ja 85 % palkan. Työttömän on mahdollisuus työllistyä työttömyyden kestosta riippuen puolesta vuodesta kahteen vuoteen kunnan palvelukseen.
Tällä hetkellä tukityöpaikkojen määrä on kunnan kannalta sopiva. Aikaisempina vuosina tukityöllistäminen on ollut laajempaa. Työllistämisrahojen käyttöä on vaikea ennustaa, koska erilaisia muuttuvia kuluja, kuten tukien määrä ja palveluaikalisät, on paljon. Huonoa nykyisessä käytännössä on työllistetyn kannalta se, että paikkoja ei haluta määrärahojen puutteessa vakinaistaa. Toisaalta mahdollisuus työllistyä edes määräajaksi on hyvä, sillä silloin paineet muuttaa pois paikkakunnalta eivät kasva liian suuriksi.
Kunnassa pyritään järjestämään työntekomahdollisuus niille työmarkkinatukeen oikeutetuille työnhakijoille, joiden kohdalla vaje työssäoloehdon täyttymiseksi on enintään neljä viikkoa eikä sen täyttyminen muutoin näytä todennäköiseltä. Työllistettäessä hallintokuntien työllistämistukipaikoille 500 päivää työmarkkinatukea saaneita, pyritään työllistämään vähintään 1,5 vuoden ajaksi ja jopa kahden vuoden enimmäisajaksi ⊕, kun se työvoimapoliittisilla perusteilla nähdään tarkoituksenmukaiseksi.
Työllistettyjä myös koulutetaan esimerkiksi hygieniapassin hankkimiseksi. Koulutuksesta aiheutuvat kustannukset maksaa työyksikkö, jos yksikössä työntekijältä vaaditaan hankittavia taitoja tai tietoja. Muun koulutuksen kustannukset katetaan työllistämisvaroista. Mikäli työllistettäville järjestettäisiin suunnitelmallisesti koulutusta kunnassa, palkkatuen määrä voisi työvoimatoimiston ohjeiden mukaan olla hivenen suurempi.
Kunta on palkannut kaksi kuntouttavan työtoiminnan ohjaajaa 1.7.2007 – 31.8.2008 ⊕. Kainuun maakunta -kuntayhtymän mallia kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseksi odotetaan.
Kunta tukee yhdistyksissä tapahtuvaa palkkaperusteista jatkotyöllistämistä kuuden kuukauden ajalle niiden henkilöiden kohdalla, jotka ovat työskennelleet enimmäisajan korkeimmalla korotetulla palkkatuella ja joille työntekomahdollisuus on voitu järjestää pääasiallisesti vain 4,5 tunnin päivittäisenä osa-aikatyönä ⊕. Mahdollisimman pitkäkestoisen työskentelyn arvioidaan edistävän 23
parhaiten heidän työmarkkinaedellytystensä parantumista ja valmiuksiaan pitkällä aikavälillä sijoittua työhön tai koulutukseen. Tuen avulla yhdistyksiin työllistyneillä henkilöillä on mahdollisuus siirtyä ansiosidonnaisen päivärahan piiriin. Lisäksi kunta osallistuu yhdistysten hallinnoimien projektien omarahoitusosuuteen ja lainaa yhdistyksille korottomasti työllistämiseen tarvittavan pääoman ⊕.
Sosiaali- ja terveystoimen ollessa vielä kunnan vastuulla alettiin työttömille työnhakijoille järjestää mahdollisuus käydä työterveyshuollossa terveydenhoitajan tekemässä maksuttomassa perustarkastuksessa ⊕. Kyse ei ole ollut järjestelmällisistä työttömien terveystarkastuksista, vaan asiakkaat on joko ohjattu niihin tukityöpaikoista tai he ovat hakeutuneet niihin oma-aloitteisesti. Terveydenhoitaja on tarvittaessa ohjannut asiakkaan jatkotutkimuksiin sekä hoitanut asiakkaan terveysseurantaa. Käytäntö on jatkunut Suomussalmella Kainuun maakunta -kuntayhtymän aikana. Terveystarkastukset tapahtuvat nykyään aikuisneuvolan puolella.
Suomussalmen kunta maksoi Kelalle työmarkkinatukimaksuja 641 777 € vuonna 2006. TE-keskus arvioi valtion kompensaatioksi tällöin 870 106 €. Kunnan nettohyöty olisi arvion mukaan ollut 228 329 €. Suomussalmi oli budjetoinut tähän tarkoitukseen 840 000 €, joten säästö budjetoituun summaan nähden oli 198 223 €.
Työpaja Hanslankarit
Suomussalmen kunta ylläpitää nuorten Työpaja Hanslankareita, joka on perustettu 20 vuotta sitten. Työpajalla toimii puu- ja tekstiiliosasto, kierrätys- ja metalliosasto sekä ATK-paja. Työpajalle sijoitetaan pääasiassa nuoria alle 29-vuotiaita, mutta myös varttuneempia yli 500-päivää työmarkkinatuella olleita henkilöitä. Tukityöllistettyjen ja HARA-rahalla sijoitettujen harjoittelijoiden lisäksi työpaja tarjoaa paikan siviilipalveluista suorittaville, TET-harjoittelijoille, työvoimapoliittisen koulutuksen työssä oppimisjaksolle, yhdyskuntapalveluun tuomituille ja peruskouluaan suorittaville mahdollisille keskeyttäjille. Nuorten työpaja voi tarjota kuntouttavan työtoiminnan paikan yhdelle nuorelle kerrallaan. Vuonna 2006 työpajalle sijoittui 43 henkilöä, joista 28 oli alle ja 15 yli 29-vuotiaita.
Työn johtamisen laatu (ammattitaito, yhteistyötaidot) koetaan ensiarvoisen tärkeäksi asiaksi. Tekstiiliosastolla on yksi ja kierrätys-metalliosastolla yksi työnjohtaja, jotka työllistyvät kahdeksi vuodeksi. Lisäksi on palkattu lääninhallitukselta saadun avustuksen turvin yksi vakituinen työnjohtaja puuosastolle. ATK-pajan ohjaajan työsuhde on puolivuotinen. Työnjohtajien vaihtuvuus koetaan hankalaksi. Heidän vakinaistamisensa olisi paras vaihtoehto.
Työpajalla on tarjolla erilaisia työpaikkoja. Sijoittuneiden työskentelyä arvioidaan samoin kuin sitä, minkälaiseen työhön henkilö sopii. Loppuhaastattelun anti kirjataan työnhakusuunnitelmaan. Harjoittelijoilla on mahdollisuus sijoittua myöhemmin palkkatuella pajalle. Kaikilla sijoitetuilla on mahdollisuus käydä työterveyshuollossa työpajan kustantamassa terveystarkastuksessa. Pajajakson aikana rakennetaan rohkeutta hakeutua eteenpäin ja luodaan aktiivisesti jatkosuunnitelmia. Työpajalta lähteneiden sijoittumista koulutukseen ja työmarkkinoille seurataan ⊕. He ovat sijoittuneet hyvin myös avoimille markkinoille. Nuoria ohjataan hakemaan kokemusta muualta Suomesta ja tulemaan sitten takaisin kotipaikkakunnalle, jos siihen avautuu tilaisuus. Avointen markkinoiden työpaikoilla luotetaan työpajan toimintaan ja yhteistyötä tehdään.
Viime vuosina on jonkin verran ongelmia esiintynyt verkostotyöskentelyssä. Sosiaalityöntekijöihin ja kasvatus- ja perheneuvolan työntekijöihin on vaikea saada yhteyttä äkillisissä ongelmatilanteissa. TYP:n kautta on tehty aikaisempaa vähemmän sopimuksia. Kaikkien yhteistyökumppaneiden osalta
24
tarvitaan sijoitettavista henkilöistä etukäteistietoa ja selkeät tavoitteet, joiden avulla voidaan asiakasta paremmin tukea pajajaksolla. Psykologin puute on toiminnan pullonkaulana. Usein tarvittaisiin nuorten työkyvyn tutkimista. Kuntouttavasta työtoiminnasta maksettava työhallinnon korvaus 10,09 € on ohjattava sijoituspaikkaan, jossa myös ohjauskustannus syntyy.
Suomussalmen yhdistyskenttä
Suomussalmella on lukuisia yhdistyksiä, joita on projektien avulla aktivoitu työllistämään pitkäaikaistyöttömiä aina yhdistelmätuen käyttöönoton alusta alkaen 1998. Toiminta on kunnan tuella vakinaistettu ”Suomussalmen yhdistystoimintamalliksi”, jonka keskeisenä toimijana on Suomut ry.
Suomut ry. on perustettu vuonna 1999 ”yhdistysten yhdistykseksi”. Se hoitaa työllistävien yhdistysten työnantajavelvollisuuksia. Vuonna 2006 yhdistyksen tukea käyttäneitä yhdistyksiä oli 22–25. Lisäksi avustetaan yksityisiä henkilöitä omahoitajien palkkaamisessa (20 kotitaloutta 2006). Alkaneita työsuhteita oli 233 vuonna 2006. Lisäksi Suomut ry. työllisti itse 67 henkilöä joko korkeammalla korotetulla palkkatuella noin 50 tai muilla työllistämistuilla. Osa työllistetyistä sijoittui yhdistyksen organisoimiin siivousrenkaisiin 6,5 tunnin työhön, muut toimintakeskuksiin sekä SE-romun kierrätyspisteeseen ja pienoismalleja rakentamaan.
Yhdistysten yhteistyön mahdollistaa Suomussalmen kunta maksamalla avustusta Suomut ry.:lle ja Ylä-Kainuun Työttömien yhdistykselle ja tarjoamalla tilat toiminnalle. Kunta tukee myös siivouspalvelujen järjestämistä.
Kokemukset yhdistystoimintamallista ⊕ ovat olleet myönteiset. Yhdistykset eivät työllistäisi tässä mitassa, jos ei olisi saatavilla apua työnantajavelvollisuuksien hoitoon. Kela ja työvoimatoimisto ovat tyytyväisiä siihen, että kaikki tilitykset tulevat yhdestä pisteestä ja ovat asianmukaisesti liitteineen valmisteltu. Lisäksi tiedotus Kelalta ja työvoimatoimistosta on helppoa Suomut ry.:n kautta yhdistyksiin. Suomut ry. pystyy ylläpitämään ajanmukaiset taloushallinnon ohjelmat, mikä vähentää kaikkien yhdistysten työtä ja säästää varoja. Kulujen osuus on vain 0,3 % kaikkien yhdistysten maksetuista palkoista laskettuna (paperit erikseen).
Joitakin ongelmia on esiintynyt. Sopivia siivoustyöntekijöitä ei aina löydy työvoimatoimistosta. Kaivattaisiin joustoa työvoimatoimiston käytäntöön, jonka mukaan työtöntä työnhakijaa ei voida työllistää uudelleen samoihin tehtäviin. Kaikilla haja-asutusalueen kylillä ei ole myöskään työikäistä työllistettävää väkeä. Välityömarkkinoilla pitäisi olla tarjolla työtä, jossa selviäisivät myös henkilöt, joilla on vaikeuksia tehdä raskasta työtä.
Ylä-Kainuun Työttömien yhdistys ry. järjestää työttömille ateriapalveluita, retkiä ja viriketoimintaa. Yhdistyksellä on avoin toimintapiste Luppotupa. Lisäksi yhdistys organisoi kierrätyskeskustoimintaa.
Projektit
Vaihtoehtona työ on Suomussalmen kunnan hallinnoima hanke. Sen kohderyhmänä ovat erityisen vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevat pitkäaikaistyöttömät, joiden elämänhallintaa tuetaan projektin aikana. Projektissa on työllistettynä Suomut ry.:en keskimäärin 30 henkilöä ja se tarjoaa myös työharjoittelupaikkoja. Työtehtäviä ovat pienoismallien valmistaminen, pienoismallimateriaalien valmistaminen, pienimuotoiset korjaustyöt sekä SE-romun lajittelu ja jatkokäsittely. Lisäksi työntekijöitä sijoitetaan edelleen kunnan ja kotitalouksien palvelukseen. 25
Työllistettyjä ja harjoittelijoita tuetaan ja rohkaistaan hakeutumaan kursseille, koulutukseen ja muuhun työhön. Monet ovat työllistyneet ympäristönhoitotöihin.
Projektin toiminta on luonteeltaan ennalta ehkäisevää. Sen on todettu vähentävän ongelmakäyttäytymistä ja lisäävän työllistettyjen elämänlaatua pidemmällä aikavälillä. Projektina toiminta tulee taloudellisesti edulliseksi, mutta projekti ei voi korvata pysyvää työpajatyyppistä rakennetta, jonka tarve on ilmeinen.
JOUSI – joutilaisuuden sijaan -projekti on Esittävän taiteen yhdistys Voima ry.:n hallinnoima hanke, jonka tavoitteena on nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Se työllistää vuositasolla on 20 työtöntä ja sijoittaa henkilöitä myös harjoitteluun ja työelämävalmennukseen. Työllistyjien ikähaitari on ollut 17 – 30 vuotta. Enenevässä määrin projekti on työllistänyt myös maahanmuuttajia ja pienten lasten äitejä.
Työtehtäviä on kulttuurin, kuten teatterin maailmasta. Lisäksi on järjestetty valokuva- ja kuvataidenäyttelyitä, erilaisia räätälöityjä tapahtumia ja juhlia. Kehitysvammaisille lapsille on vedetty kerhoa ja tehty yhteistyötä kansalaisopiston piirien kanssa. Työtehtävät pyritään muokkaamaan henkilön omien taitojen ja mieltymysten pohjalta siten, että ne avaavat kehittymisen mahdollisuuksia. Projektissa pahimmiksi työllistymisen esteiksi on havaittu päihdeongelmat, työpaikkojen puute, nykyajan kysyntää vastaamaton koulutus ja itseluottamuksen puute.
Jalkautuminen kylille on Ylä-Kainuun Työttömien yhdistys ry.:n hallinnoima pääasiassa haja-asutusalueella pitkäaikaistyöttömiä työllistävä hanke. Työntekijöitä on 12 kylällä, alkaneita työsuhteita 40 vuodessa. Hanke avustaa yhdistyksiä sekä neuvoo kotitalouksia niiden aloittaessa työllistämistoiminnan.
Projektissa on koettu hyväksi, että työttömillä on mahdollisuus työllistyä jopa kahdeksi vuodeksi. Parityöskentelystä on myös hyviä kokemuksia. Työ antaa uskoa omiin kykyihin ja pontta hakeutua avoimille työmarkkinoille. Projektista on aktiivisesti ohjattu työntekijöitä koulutukseen. Jopa yrittäjiksi ovat muutamat uskaltautuneet.
Kylätyöntekijäpalvelun tarve lisääntyy väestön vanhetessa. Ongelmaksi nousee sopivien työttömien löytyminen tehtäviin. Paras vaihtoehto olisi yrittäjäpohjainen palvelutuotanto, mutta sen epäillään olevan mahdotonta asiakaskunnan heikon maksukyvyn vuoksi. Myös työllistettyjen työajan pidentämistä kokoaikaiseksi olisi pohdittava. Työntekijän toimeentulon kannalta se olisi kannustavaa.
SUOMUSSALMI
Suomussalmella asui vuoden 2006 lopussa 9 846 asukasta. Heistä rakennetyöttömiksi luokitelttiin 477 henkilöä. Kunnan työttömyysaste oli 20 %. Alueellisesti tasapainoisen työllisyyden edellytys ei Suomussalmella toteudu, vaan työttömiä oli 29.6.2007 tilaston mukaan 53 yli lain salliman rajan. Aluevelvoitteen mukaan tässä tilanteessa kunta on velvollinen järjestämään työttömille työnhakijoille työntekomahdollisuuksia (vuositasolla prosentille työvoimasta). Suomussalmen työvoima oli 4338 henkilöä 29.6.2007. Aluevelvoite edellyttäisi työmahdollisuuksien järjestämistä 43 henkilölle.
Suomussalmen kunnalla on pitkäaikainen kokemus tukityöllistämisestä. Viime vuosina kuntaorganisaatioon palkkatuella työllistettyjen määrä on vakiintunut. Tukityöllistettyjen määrä oli vuonna 2006 keskimäärin 24,7 henkilötyövuotta ja sen arvioidaan olevan 27,4 henkilötyövuotta vuonna 2007.
Vuonna 2007 sijoituspaikat ovat (suluissa henkilötyövuosien määrä): tekniset palvelut (6,5), nuorten työpaja (10,5), nuorisotalo (2), kylpylä (2), sivistyspalvelut (1), perusopetus (0,8), koulujen iltapäiväkerhotoiminta (2,5) sekä kausiluonteiset Oilolan käsityömyyntinäyttely (0,7) ja kotiseutumuseo (0,4). Paikkoihin on löytynyt hyvin työntekijöitä. Poikkeuksena on koulunkäyntiavustajan paikka, johon ei tahdo löytyä sopivaa henkilöä. Kunta tarjoaa työttömille 85 % työajan ja 85 % palkan. Työttömän on mahdollisuus työllistyä työttömyyden kestosta riippuen puolesta vuodesta kahteen vuoteen kunnan palvelukseen.
Tällä hetkellä tukityöpaikkojen määrä on kunnan kannalta sopiva. Aikaisempina vuosina tukityöllistäminen on ollut laajempaa. Työllistämisrahojen käyttöä on vaikea ennustaa, koska erilaisia muuttuvia kuluja, kuten tukien määrä ja palveluaikalisät, on paljon. Huonoa nykyisessä käytännössä on työllistetyn kannalta se, että paikkoja ei haluta määrärahojen puutteessa vakinaistaa. Toisaalta mahdollisuus työllistyä edes määräajaksi on hyvä, sillä silloin paineet muuttaa pois paikkakunnalta eivät kasva liian suuriksi.
Kunnassa pyritään järjestämään työntekomahdollisuus niille työmarkkinatukeen oikeutetuille työnhakijoille, joiden kohdalla vaje työssäoloehdon täyttymiseksi on enintään neljä viikkoa eikä sen täyttyminen muutoin näytä todennäköiseltä. Työllistettäessä hallintokuntien työllistämistukipaikoille 500 päivää työmarkkinatukea saaneita, pyritään työllistämään vähintään 1,5 vuoden ajaksi ja jopa kahden vuoden enimmäisajaksi ⊕, kun se työvoimapoliittisilla perusteilla nähdään tarkoituksenmukaiseksi.
Työllistettyjä myös koulutetaan esimerkiksi hygieniapassin hankkimiseksi. Koulutuksesta aiheutuvat kustannukset maksaa työyksikkö, jos yksikössä työntekijältä vaaditaan hankittavia taitoja tai tietoja. Muun koulutuksen kustannukset katetaan työllistämisvaroista. Mikäli työllistettäville järjestettäisiin suunnitelmallisesti koulutusta kunnassa, palkkatuen määrä voisi työvoimatoimiston ohjeiden mukaan olla hivenen suurempi.
Kunta on palkannut kaksi kuntouttavan työtoiminnan ohjaajaa 1.7.2007 – 31.8.2008 ⊕. Kainuun maakunta -kuntayhtymän mallia kuntouttavan työtoiminnan järjestämiseksi odotetaan.
Kunta tukee yhdistyksissä tapahtuvaa palkkaperusteista jatkotyöllistämistä kuuden kuukauden ajalle niiden henkilöiden kohdalla, jotka ovat työskennelleet enimmäisajan korkeimmalla korotetulla palkkatuella ja joille työntekomahdollisuus on voitu järjestää pääasiallisesti vain 4,5 tunnin päivittäisenä osa-aikatyönä ⊕. Mahdollisimman pitkäkestoisen työskentelyn arvioidaan edistävän 23
parhaiten heidän työmarkkinaedellytystensä parantumista ja valmiuksiaan pitkällä aikavälillä sijoittua työhön tai koulutukseen. Tuen avulla yhdistyksiin työllistyneillä henkilöillä on mahdollisuus siirtyä ansiosidonnaisen päivärahan piiriin. Lisäksi kunta osallistuu yhdistysten hallinnoimien projektien omarahoitusosuuteen ja lainaa yhdistyksille korottomasti työllistämiseen tarvittavan pääoman ⊕.
Sosiaali- ja terveystoimen ollessa vielä kunnan vastuulla alettiin työttömille työnhakijoille järjestää mahdollisuus käydä työterveyshuollossa terveydenhoitajan tekemässä maksuttomassa perustarkastuksessa ⊕. Kyse ei ole ollut järjestelmällisistä työttömien terveystarkastuksista, vaan asiakkaat on joko ohjattu niihin tukityöpaikoista tai he ovat hakeutuneet niihin oma-aloitteisesti. Terveydenhoitaja on tarvittaessa ohjannut asiakkaan jatkotutkimuksiin sekä hoitanut asiakkaan terveysseurantaa. Käytäntö on jatkunut Suomussalmella Kainuun maakunta -kuntayhtymän aikana. Terveystarkastukset tapahtuvat nykyään aikuisneuvolan puolella.
Suomussalmen kunta maksoi Kelalle työmarkkinatukimaksuja 641 777 € vuonna 2006. TE-keskus arvioi valtion kompensaatioksi tällöin 870 106 €. Kunnan nettohyöty olisi arvion mukaan ollut 228 329 €. Suomussalmi oli budjetoinut tähän tarkoitukseen 840 000 €, joten säästö budjetoituun summaan nähden oli 198 223 €.
Työpaja Hanslankarit
Suomussalmen kunta ylläpitää nuorten Työpaja Hanslankareita, joka on perustettu 20 vuotta sitten. Työpajalla toimii puu- ja tekstiiliosasto, kierrätys- ja metalliosasto sekä ATK-paja. Työpajalle sijoitetaan pääasiassa nuoria alle 29-vuotiaita, mutta myös varttuneempia yli 500-päivää työmarkkinatuella olleita henkilöitä. Tukityöllistettyjen ja HARA-rahalla sijoitettujen harjoittelijoiden lisäksi työpaja tarjoaa paikan siviilipalveluista suorittaville, TET-harjoittelijoille, työvoimapoliittisen koulutuksen työssä oppimisjaksolle, yhdyskuntapalveluun tuomituille ja peruskouluaan suorittaville mahdollisille keskeyttäjille. Nuorten työpaja voi tarjota kuntouttavan työtoiminnan paikan yhdelle nuorelle kerrallaan. Vuonna 2006 työpajalle sijoittui 43 henkilöä, joista 28 oli alle ja 15 yli 29-vuotiaita.
Työn johtamisen laatu (ammattitaito, yhteistyötaidot) koetaan ensiarvoisen tärkeäksi asiaksi. Tekstiiliosastolla on yksi ja kierrätys-metalliosastolla yksi työnjohtaja, jotka työllistyvät kahdeksi vuodeksi. Lisäksi on palkattu lääninhallitukselta saadun avustuksen turvin yksi vakituinen työnjohtaja puuosastolle. ATK-pajan ohjaajan työsuhde on puolivuotinen. Työnjohtajien vaihtuvuus koetaan hankalaksi. Heidän vakinaistamisensa olisi paras vaihtoehto.
Työpajalla on tarjolla erilaisia työpaikkoja. Sijoittuneiden työskentelyä arvioidaan samoin kuin sitä, minkälaiseen työhön henkilö sopii. Loppuhaastattelun anti kirjataan työnhakusuunnitelmaan. Harjoittelijoilla on mahdollisuus sijoittua myöhemmin palkkatuella pajalle. Kaikilla sijoitetuilla on mahdollisuus käydä työterveyshuollossa työpajan kustantamassa terveystarkastuksessa. Pajajakson aikana rakennetaan rohkeutta hakeutua eteenpäin ja luodaan aktiivisesti jatkosuunnitelmia. Työpajalta lähteneiden sijoittumista koulutukseen ja työmarkkinoille seurataan ⊕. He ovat sijoittuneet hyvin myös avoimille markkinoille. Nuoria ohjataan hakemaan kokemusta muualta Suomesta ja tulemaan sitten takaisin kotipaikkakunnalle, jos siihen avautuu tilaisuus. Avointen markkinoiden työpaikoilla luotetaan työpajan toimintaan ja yhteistyötä tehdään.
Viime vuosina on jonkin verran ongelmia esiintynyt verkostotyöskentelyssä. Sosiaalityöntekijöihin ja kasvatus- ja perheneuvolan työntekijöihin on vaikea saada yhteyttä äkillisissä ongelmatilanteissa. TYP:n kautta on tehty aikaisempaa vähemmän sopimuksia. Kaikkien yhteistyökumppaneiden osalta
24
tarvitaan sijoitettavista henkilöistä etukäteistietoa ja selkeät tavoitteet, joiden avulla voidaan asiakasta paremmin tukea pajajaksolla. Psykologin puute on toiminnan pullonkaulana. Usein tarvittaisiin nuorten työkyvyn tutkimista. Kuntouttavasta työtoiminnasta maksettava työhallinnon korvaus 10,09 € on ohjattava sijoituspaikkaan, jossa myös ohjauskustannus syntyy.
Suomussalmen yhdistyskenttä
Suomussalmella on lukuisia yhdistyksiä, joita on projektien avulla aktivoitu työllistämään pitkäaikaistyöttömiä aina yhdistelmätuen käyttöönoton alusta alkaen 1998. Toiminta on kunnan tuella vakinaistettu ”Suomussalmen yhdistystoimintamalliksi”, jonka keskeisenä toimijana on Suomut ry.
Suomut ry. on perustettu vuonna 1999 ”yhdistysten yhdistykseksi”. Se hoitaa työllistävien yhdistysten työnantajavelvollisuuksia. Vuonna 2006 yhdistyksen tukea käyttäneitä yhdistyksiä oli 22–25. Lisäksi avustetaan yksityisiä henkilöitä omahoitajien palkkaamisessa (20 kotitaloutta 2006). Alkaneita työsuhteita oli 233 vuonna 2006. Lisäksi Suomut ry. työllisti itse 67 henkilöä joko korkeammalla korotetulla palkkatuella noin 50 tai muilla työllistämistuilla. Osa työllistetyistä sijoittui yhdistyksen organisoimiin siivousrenkaisiin 6,5 tunnin työhön, muut toimintakeskuksiin sekä SE-romun kierrätyspisteeseen ja pienoismalleja rakentamaan.
Yhdistysten yhteistyön mahdollistaa Suomussalmen kunta maksamalla avustusta Suomut ry.:lle ja Ylä-Kainuun Työttömien yhdistykselle ja tarjoamalla tilat toiminnalle. Kunta tukee myös siivouspalvelujen järjestämistä.
Kokemukset yhdistystoimintamallista ⊕ ovat olleet myönteiset. Yhdistykset eivät työllistäisi tässä mitassa, jos ei olisi saatavilla apua työnantajavelvollisuuksien hoitoon. Kela ja työvoimatoimisto ovat tyytyväisiä siihen, että kaikki tilitykset tulevat yhdestä pisteestä ja ovat asianmukaisesti liitteineen valmisteltu. Lisäksi tiedotus Kelalta ja työvoimatoimistosta on helppoa Suomut ry.:n kautta yhdistyksiin. Suomut ry. pystyy ylläpitämään ajanmukaiset taloushallinnon ohjelmat, mikä vähentää kaikkien yhdistysten työtä ja säästää varoja. Kulujen osuus on vain 0,3 % kaikkien yhdistysten maksetuista palkoista laskettuna (paperit erikseen).
Joitakin ongelmia on esiintynyt. Sopivia siivoustyöntekijöitä ei aina löydy työvoimatoimistosta. Kaivattaisiin joustoa työvoimatoimiston käytäntöön, jonka mukaan työtöntä työnhakijaa ei voida työllistää uudelleen samoihin tehtäviin. Kaikilla haja-asutusalueen kylillä ei ole myöskään työikäistä työllistettävää väkeä. Välityömarkkinoilla pitäisi olla tarjolla työtä, jossa selviäisivät myös henkilöt, joilla on vaikeuksia tehdä raskasta työtä.
Ylä-Kainuun Työttömien yhdistys ry. järjestää työttömille ateriapalveluita, retkiä ja viriketoimintaa. Yhdistyksellä on avoin toimintapiste Luppotupa. Lisäksi yhdistys organisoi kierrätyskeskustoimintaa.
Projektit
Vaihtoehtona työ on Suomussalmen kunnan hallinnoima hanke. Sen kohderyhmänä ovat erityisen vaikeassa työmarkkinatilanteessa olevat pitkäaikaistyöttömät, joiden elämänhallintaa tuetaan projektin aikana. Projektissa on työllistettynä Suomut ry.:en keskimäärin 30 henkilöä ja se tarjoaa myös työharjoittelupaikkoja. Työtehtäviä ovat pienoismallien valmistaminen, pienoismallimateriaalien valmistaminen, pienimuotoiset korjaustyöt sekä SE-romun lajittelu ja jatkokäsittely. Lisäksi työntekijöitä sijoitetaan edelleen kunnan ja kotitalouksien palvelukseen. 25
Työllistettyjä ja harjoittelijoita tuetaan ja rohkaistaan hakeutumaan kursseille, koulutukseen ja muuhun työhön. Monet ovat työllistyneet ympäristönhoitotöihin.
Projektin toiminta on luonteeltaan ennalta ehkäisevää. Sen on todettu vähentävän ongelmakäyttäytymistä ja lisäävän työllistettyjen elämänlaatua pidemmällä aikavälillä. Projektina toiminta tulee taloudellisesti edulliseksi, mutta projekti ei voi korvata pysyvää työpajatyyppistä rakennetta, jonka tarve on ilmeinen.
JOUSI – joutilaisuuden sijaan -projekti on Esittävän taiteen yhdistys Voima ry.:n hallinnoima hanke, jonka tavoitteena on nuorten syrjäytymisen ehkäisy. Se työllistää vuositasolla on 20 työtöntä ja sijoittaa henkilöitä myös harjoitteluun ja työelämävalmennukseen. Työllistyjien ikähaitari on ollut 17 – 30 vuotta. Enenevässä määrin projekti on työllistänyt myös maahanmuuttajia ja pienten lasten äitejä.
Työtehtäviä on kulttuurin, kuten teatterin maailmasta. Lisäksi on järjestetty valokuva- ja kuvataidenäyttelyitä, erilaisia räätälöityjä tapahtumia ja juhlia. Kehitysvammaisille lapsille on vedetty kerhoa ja tehty yhteistyötä kansalaisopiston piirien kanssa. Työtehtävät pyritään muokkaamaan henkilön omien taitojen ja mieltymysten pohjalta siten, että ne avaavat kehittymisen mahdollisuuksia. Projektissa pahimmiksi työllistymisen esteiksi on havaittu päihdeongelmat, työpaikkojen puute, nykyajan kysyntää vastaamaton koulutus ja itseluottamuksen puute.
Jalkautuminen kylille on Ylä-Kainuun Työttömien yhdistys ry.:n hallinnoima pääasiassa haja-asutusalueella pitkäaikaistyöttömiä työllistävä hanke. Työntekijöitä on 12 kylällä, alkaneita työsuhteita 40 vuodessa. Hanke avustaa yhdistyksiä sekä neuvoo kotitalouksia niiden aloittaessa työllistämistoiminnan.
Projektissa on koettu hyväksi, että työttömillä on mahdollisuus työllistyä jopa kahdeksi vuodeksi. Parityöskentelystä on myös hyviä kokemuksia. Työ antaa uskoa omiin kykyihin ja pontta hakeutua avoimille työmarkkinoille. Projektista on aktiivisesti ohjattu työntekijöitä koulutukseen. Jopa yrittäjiksi ovat muutamat uskaltautuneet.
Kylätyöntekijäpalvelun tarve lisääntyy väestön vanhetessa. Ongelmaksi nousee sopivien työttömien löytyminen tehtäviin. Paras vaihtoehto olisi yrittäjäpohjainen palvelutuotanto, mutta sen epäillään olevan mahdotonta asiakaskunnan heikon maksukyvyn vuoksi. Myös työllistettyjen työajan pidentämistä kokoaikaiseksi olisi pohdittava. Työntekijän toimeentulon kannalta se olisi kannustavaa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
tuli todistettua.
asiat?
Sodan jälkeen...