Muistatko

on hyvin muistissa,tulihan tuolla joskus pyorittyy kun aika lähellä asusteltiin,tiukat oli ne vessat vissiin parikymmyntäreikäset ulkohuussit eipä ollut kaukana että ois taju lähteny kun niistä ohi käveltiin oli meinaan semmoset kapukat,välillä kuulu pärinä isolletielle asti kun spuket istu pöntöillä rivissä kiljukekkereitten jälkeen,pentuina ihmeteltiin aina miten ovien paikoilla oli vaan muovit usein niissä taloissa,eipä siellä sit vissiin paljoa ovikelloja soiteltu kun kylään tultiin,käveltiin vaan karmit kaulassa sisään,kyllä välillä tehtiin ihan hyviä tilejäkin kun putsailtiin puliukkojen/akkojen sopanlouvot niitä riittikin siellä kun porukka makas kanttuvei ympäri tannerta,oli hurjan pojan kylä ei semmoista enää ole missään eikä tule,mites kiinnostuit moisesta kirjoittelemaan vai oletko ihan kylän miehii?

Legendaarinen Laila Kinnunenkin oli bailuissa mukana kun pikkasen kupiteltiin:)

Mitään hyvää siinä kylässä ei ollut.

hyviä kokemuksia kylästä, kun joskus "uutena" seurustelin siellä asuvan tytön kanssa, ja se tarkoitti silloin, että käytiin elokuvissa ja vietettiin aikaa yhdessä. Tytön vanhemmat olivat erittäin mukavia ns. tavallisia ihmisiä, jotka joutuivat aikoinaan siirtymään silloisesta Ensosta Imatralle, kun raja siirtyi tunnetusta syystä, nopeasti piti saada asuntoja, kauppala rakensi ns.pika-asuntoja, jotka oli tarkoitettu aluksi tilapäisasunnoiksi, kunnes rakensivat, joko uuden asunnon tai vuokrasivat paremmin varustellun asunnon muualta. Asunnot olivat pieniä ja lapsia oli paljon, yhteihenki näytti olevan hyvä. Mitä tulee niihin ulkohuusseihin,voin kyllä sanoa, ettei se niinkään harvinainen "systeemi" ollut Imatralla siihen aikaaan. Tästä olis juttuu vaikka kuinka paljon, mutta eihän sitä jaksa kukaan lukea, joten lopetan tällä kertaa tähän. Kiitos.

minulla oli tuttu kaveri tuolla 50-60 luvun taitteessa, kävin siellä usein, kun harrastimme shakin peluuta molemmat, joten tuli pentuna käytyä melko useasti. Näin jälkeenpäin ajatellen, kai he olivat köyhempää porukkaa, kuin keskimäärin Imatralla. Talot olivat sen aikaisia nopeasti rakennettuja, tilapäisiksi asunnoiksi tarkoitettuja asuntoja. Yleensä keittiö makuuhuone ja makuualkovi. Pönttöuuni kammarin nurkassa ja puuhella keittiössä, yhteinen vesiposti oli muistaakseni pihalla, sauna, pesutupa, ja huoltorakennus oli yhteiskäytössä tien toisella puolella. Sen tyyppinen asuminen oli sen aikaista sosiaaliturvaa, kun työttömyyskorvauksia eikä sossutukia ollut, niinkuin nykyään. Kauppala oli velvoitettu järjestämään ns.hätäaputöitä, tietöitä, lvi. verkoston rakentaminen yms. Minä en tiedä siellä asumisesta mitään, kun en itse asunut siellä, mutta tuttavani vanhemmat olivat ystävällisiä, asunto oli siisti ja kodikas. Tuoreen pullan tuoksu muistuu viläkin elävästi mieleen.

telmineet huupposet ja kutterit, hinttipaavot sun muut huppujoket,ai lailakin oli pojilla vierailevana tähtenä,oli varmaan sama reissu kun oli laulaa hoilottanut "bermudankolmiossa" ja sieltä hilppassu kuusenkorvaan esiintymään kaljapalkalla joskus kuuskytluvun lopussa

Näitä on mielenkiintoista lukea.

Just nää kaikki inkkarikylät, ruposet ja muut pitäis tallentaa kirjoihin ja kansiin.
Kartanoista ja hoveista on "höpisty" riittämiin.

muistan joskus 80luvulla käyneeni kanssa inkkarikylässä retkellä,(sillon siellä asu yks mötkö millä oli ihan mielettömät lollot nimikin taisi olla isokeuhko)niin kuitenkin juostiin sitä aina työstämässä,seksuaalisesti aika viriiliä porukkaahan tuolla tuntu asuvan koska lähitienoilla liikkuessa sai aina oikein urakalla potkia käytettyjä mustiajaskoja että mahtu kulkemaan kylän raitilla.

heh heh,nyt se selvis,, arkistojen penkoja. Viimoinen inkkarikylän eläkki? Entinen asukki hah hah hahhhaaaa

ns. Inkkarikylä oli paljon viihtyisämpi ja parempi asuinympäristö, kuin noi nykyiset hirvittävät betonilaatikot !!!
- se puu kylä vaan tuhoutui ylläpidon puuteeseen ja ilmeisesti tarkoituksella annetiin romuttua huonoon kuntoon. Lopulta olikin huonossa kunnossa, kun huolto jätettiin väliin ja asutettiin köyhät sinne kompostoitumaan piiloon..

Mutta se oli alunperin erittäin viihtyisä rivi-talo-alue, jollaisai olisi pitänyt rakentaa paljon lisää,
ja ei noita hvetillisiä betonilähiö slummeja, jotka on tosi hirveitä imatrallakin...

asuin aikoinaan sielläkuuskytluvulla nyt olen maailmanmatkaaja

Kävin kylässä 80 luvulla siellä
ja ihmettelin ja ihmettelen vieläkin että miksi se nimi
oli " intiaanikylä "? Ihan oli kodikas paikka missä minä kävin
ja kodikasta oli myöskin puulämmitys ja puupinot ulkona.
Ja normaaleja ihmisiä siellä
asui. Ulkohuussit muuten oli
ihan yleisiä joskus 50 - 60 luvulla. Muuallakin kuin Imatralla.Silloin ihmiset kävi työssä Ovakolla ja Gutsetilla ja
kuka missäkin ja asuivat niissä
puutaloissa. Esim. 40 neliööhän
riittäisi ihan hyvin nykyäänkin
vaikka kahdelle . Ihmiset asuvatkin mielestäni liian leveästi nykyään.

aina ko panetti nii eiku INKKARI-kylään kylään,,,, silloin ei v iety kukkia vaikk likat huus ikkunasta ett tääl asuu ylioppilas-tyttöi ja N toivoit,, jot tuokaa meill on ÄLLIÄ ja KUKKIA

todellakin olisi pitänyt tehdä suojelukohde asuin siinä kylässä 7 vuotta siinä kylässä oli oma hohtonsa ihmiset auttoivat toisiaa´´´´´´ kylässä oli hyvä yhteishenki maailma on pieni laivalla matkustaessani tapasin kylän asukkaan hän on samalla laivalla töissä missä minä matkustin´´ toisen tapasin helsningin tavaratalossa hän töissä siellä matkan varrella heitä väillä kohtaa satunnaisia tapamisia lämmöllä muistaen kylän elämää

Jäähallihan vois olla intiaaniareena.

tiedän mistä nimi intiaanikylä sai nimensä lähti erästä sanonnasta tämä saa olla arvailtavana sinä joka mustamaalaat kylän elämää tietämättä elämästä mitään , siellä asumisesta , vääristelet asioita töitä tehtiin naapuria autettiin pikku hiljaa kylä tyhjeni entisistä asukkaista. kuka muutti kunminnekkin päin maailmaa kai ne sinne niitä alkoholisteja laittoivat asumaan kun tyhjeni asukkaista oli se vaan hieno kylä kirjoitelkaa ihmiset mitä mieltä olitte asuessanne kylässä on tämäkin tämä on ¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨............. hyvää kesän jatkoa .

miu tyttöystävän äiti a su inkkarilassa,,,mie sitä tyttöön rakastin keskuskentän katsomossa ja huoltorakemmuksen lipan alla. Ihana muisto vuodelta 1972.