Kävin katsomassa kalevalanmittaa ja innostuin tekaisemaan samanpoljentoisen pätkän auringosta.
Idässä punainen pallo
ahkeroitsi aamullansa
hiljaa nousi radallansa
värin muutti keltaiseksi
valkoiseksi vihdoin viimein.
Ei ollut aluksi kuuma
hiljallensa vain lämmitti
sitten oikein innostuvi
kuumottamaan kovistuvi.
Hien nostaa otsapuoleen
ruskettavi rintapuolen
perspuoltakin punaistaa
ahterille osan antaa
Päätteheksi päivän kaarron
lännen saapuu reunamalle
taivaanrantaa tavoittaa
ruskan heittää reunamalle.
Sitten painuu reunan taakse
taustalle taivaanrannan
levon viettoon ajan öisen
nukkujaksi kylmän kauden
Idässä punainen pallo
ahkeroitsi aamullansa
hiljaa nousi radallansa
värin muutti keltaiseksi
valkoiseksi vihdoin viimein.
Ei ollut aluksi kuuma
hiljallensa vain lämmitti
sitten oikein innostuvi
kuumottamaan kovistuvi.
Hien nostaa otsapuoleen
ruskettavi rintapuolen
perspuoltakin punaistaa
ahterille osan antaa
Päätteheksi päivän kaarron
lännen saapuu reunamalle
taivaanrantaa tavoittaa
ruskan heittää reunamalle.
Sitten painuu reunan taakse
taustalle taivaanrannan
levon viettoon ajan öisen
nukkujaksi kylmän kauden
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kuuluisin oikeasti tuonne 24 osastolle, mutta täytyipä tulla kommentoimaan, että kyllä sulta runosuonta löytyy! Ala nyt hyvä mies kerään näitä kirjoihin ja kansiin, hienoa luettavaa ovat! Taidanpa lähettää tämän runosi aamun piristykseksi muutamalle frendille! :)
Kiitos mielenkiinnosta ja kohteliaisuudesta. Mieltä lämmittää jos nuoremmatkin löytää niistä jotakin. Kirjoitan runoja hetkien mielijohteista, kanssaihmisille ja - roskakoriin.
Laitoin sitten runosi eteenpäin piristämään muidenkin aamuja.
Taidat osata viihdyttää kanssaihmisiäsi... Näitä runoja lukee mielellään kuka tahansa! Ei ole mitään tabermannimaisia "korkeelta ja kovaa"-tyyliin, joista on ensimmäisen lauseen jälkeen jo ihan ulalla, että mitä se yrittää sanoa. Sulta löytyy huumoria ja asiaa!
Eläkä hyvä mies vaan roskakoriin niitä kirjoita!
Sä lähdetkö kanssani kulkemaan
mentäisiin maailman ääriin
Kuljettais maitten ja vetten taa
ja hukutettais surumme meriin.
Tulisitko luokseni,ystäväin
ja hellisit hellästi hetken.
kulkisit kanssani vierelläin
tämän elämän karun retken.
Olisitko aamuisin,iltaisin
minun luonani seurassani.
Olisit lohtuna elämässäin
ja viihtyisit sylissäni.
Jos tulet sä mukaani kulkemaan
tälle elämän taipaleelle,
niin silloin kuin tuulet ja tuiskut vaan
me riennettäis maailmalle.
Mä lähden kanssasi kulkemaan
tätä matkaa pitkää elämän,
sitä yhdessä aina kuljetaan
käsi kädessä - tiedäthän.
On elon tiellä niin vaikeaa
tie kuoppainen, myrsky pauhaa
mutta rinnallain Sinut jos tuntea saa
on rinnassa tyyntä, rauhaa.
Koska lähdemme matkalle elämän
Sinun kanssasi rakkaan, tiedäthän
sitä kysyn ja jään odottamaan
hellään huomaasi uinumaan.
Laulaisitko mulle laulun rakkauden,
soittaisitko soinnun ihmemaan
Avaisitko portin onnehen
ja kietoisitko uuteen unelmaan.
Osaisitko auttaa sielun särkyneen
taas uuden päivän nousuun uskomaan.
Sitoisitko elonlangan säikeet uudelleen
solmuun vahvaan,aukeamattomaan.
Säteet katkenneet
solmut auenneet
korjaan, yhteen
tiukasti liitän,
yksin kun elossa harhailen
viestisi luen ja kiitän.
Unelmat ,haaveet ja kaipaukset
jotka loin minä itselleni,
ne ovat vuosien saatossa kaikonneet
ja häipyneet viereltäni.
Ja elämän kaipuun kukkaset
jotka lakkasivat kukkimasta
ovat kaikki,myös pienetkin nuppuset
kaikki nääntyneet kuivuudesta.
Kaipuut, haaveet ja unelmat
ovat vieläkin lähelläsi
ja ennekuin ollenkaan tajuat
takaisin sydämessäsi.
Anna kauniiden unelmain kukkasten
hellyyden mettä juoda,
joka päivä, hetki, antaen
niiden onnea itselles suoda.
tääl on nyt niin kaunista herkkää kirjotusta.et ei passais minun tulla vällii rikkomaa.
mutta sanon noppeesti et hyvä runo,mie pidän paljon tuolviisii kalevalan mallii kirjotetusta.
täytyy vissii ottaa kalevala essii ja lukea,saattasin pitää siitä,tuol se näkkyy vintillä olevan.
mukavaa pyhän seutuu.