Hei,
Klubimme kokoontuu kerran kuussa, tänä keväänä ovat
kokouspäivät 14.2. , 19.3. ja 23.4., kunakin päivänä klo 18 -20.
Kokouspaikkana on Rikhardinkadun kirjasto Helsingissä. Kevään päättää kokous
14.5. Villa Kivessä klo 17.00.
Olen kirjoittanut japanilaisista runoista ja klubin toiminnasta seuraavan
yleisesittelyn:
Japanilainen runoklubi
1.. Runoklubin toiminta
Japania ry:n Runoklubi kokoontuu kuukausittain lukuunottamatta kesä -
elokuuta. Klubi-illan istunto kestää yleensä 2 tuntia. Siellä tutustutaan
japanilaisiin runoilijoihin ja heidän tuotantoonsa, samoin suomalaisiin
runoteoksiin, joissa japanilaisrunoja on julkaistu. Kerrotaan erilaisista
runomuodoista, niiden tyypillisistä piirteistä ja 'säännöistä'. Jäsenet
esittävät omia runojaan, joita on tehty joskus annetusta aiheesta etukäteen
taikka aihe annetaan vasta tilaisuuden aikana. Jäsenet voivat toki esittää
runojaan myös oman valintansa ja halunsa mukaan esim. alustukseksi
keskustelulle tai neuvoja ja arvioita saadakseen.
Runoklubi on avoin myös ei-jäsenille, istunnoista ilmoitetaan lehdissä
etukäteen. Klubin jäsenet ja Japania ry:n toimisto ilmoittavat mielellään
ajan ja paikan, missä kokoontuminen milloinkin on. Vuonna 2008 paikkana on
Richardinkadun kirjasto. Japania ry:n kotisivulla www.japania.org on
kalenteri, josta tiedot myös löytyvät.
2.. Runouden historia ja merkitys Japanissa
Runoudella on Japanissa hyvin pitkät perinteet. Vanhimmat säilyneet runot on
tehty jo 600 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Runojen osuus Japanin
kirjallisuuden ensimmäisissä teoksissa 700-luvulla oli huomattava ja
keisarien toimeksiannosta kerättiin lukuisia runokokoelmia. Runoteokset
muodostavat Japanin kirjallisuuden historian selkärangan. Keisarit ovat aina
runoilleet ahkerasti itsekin ja vielä nykyäänkin keisarillinen perhe
osallistuu uuden vuoden runo- kilpailutapahtumaan. Keisarin alaisena toimii
Suurten Laulujen Virasto (Outadokoro, uta = laulu = runo). Runoilu on
Japanissa koko kansan harrastus ja kouluissa pakollinen oppiaine.
Kattava tietolähde: "Japanin kulttuuri / Japanin kieli ja kirjallisuus", Kai
Nieminen, Otava 1994, sivut 285-422.
3.. Runomittoja
Waka = tanka, 5 -rivinen, tavuja per rivi 5,7,5,7 ja 7
Renga = ketjuruno, tavuja 575 77 575 77 575 jne
Hokku = haiku, 3 -rivinen ketjurunon alkuosa, tavuja 575, myöhemmin
itsenäinen
Kyoka = hullutteleva, sanaleikkejä ja huumoria sisältävä tanka
Senryu = satiirinen haiku (ihmisistä, ei ilkeä)
Haiga = kuva ja siihen liittyvä haiku (nykyisin myös foto-haiku)
4.. Runoilun, erityisesti japanilaisen lyhytrunoharrastuksen piirteitä /
hyviä puolia
a.. runoilua voivat harrastaa kaikki ikään ja kuntoon katsomatta, myös
liikuntarajoitteiset ja aistivammaiset.
a.. runoilua voi harrastaa missä ja milloin hyvänsä, vuoden ja vuorokauden
ajasta riippumatta. Ainoa vaatimus on olla hereillä. Aamulla ennen silmien
avaamista voi jo kehitellä ensimmäisiä haikuja, jotka alitajunnassa ovat
muhineet. Illalla voi mielessään kerrata päivän tapahtumia ennen unen tuloa
ja järjestellä ajatuksia runon mittaisiksi. Hyviä hetkiä ovat kävelyretket,
odotusajat, matkat ilman seuraa, virikkeelliset tapahtumat jne. Myös
sairasvuoteella voi keskittää ajatuksiaan runoihin. Iloisena tai surullisena
tai aina silloin kun siltä tuntuu.
b.. runoiluun ei tarvita välttämättä mitään välineitä, mutta on yleensä
hyvä merkitä runot muistiin, kirjoittamalla, sanelemalla tai muulla
sopivalla tavalla. Kannattaa siis pitää aina mukanaan vähintään pieni
vihkonen ja kynä, kun muisti kuitenkin on useimmilla vajavainen. Aika ja
ajatustyö ovat ainoat merkittävät kustannuserät.
c.. runon teko on ympäristöystävällistä, se ei käytä luonnonvaroja, ei
saastuta eikä häiritse.
d.. runoja voi tehdä yksin, esim. erakkona mökillään tai yhdessä, ystävien
kanssa sosiaalisena tapahtumana.
e.. runojen yleisimmät aihealueet ovat luonto ilmiöineen ja ihmisen elämä
tuntemuksineen.
f.. runo on kiteytetty ajatus, ilmiön tai hetken tunnelman kuvaus,
oivaltava aforismi, ehkä uusi näkökulma tuttuun asiaan, sattuva sanailu,
ehkäpä sanaleikkikin.
g.. runoja voi käyttää viesteinä, tervehdyksinä, onnitteluina, tunnelman
tallentamiseen, ystävän ihastuttamiseen, ilon ja surun hetkellä,
muistiinpanoina, muistutuksina, terapiana, viihteenä ym. ym.
h.. runot säilyvät alkuperäisessä muodossaan pitkään, jopa tuhansia
vuosia, hyvin halvalla.
i.. runoja on helppo monistaa ja lähettää maapallon kaikkiin kolkkiin
esim. kirjeessä, kortilla, puhelimella, tekstiviestinä, sähköpostilla,
internetin kotisivulla, jne. Vaikeampaa on saada ne julkaistuiksi lehdissä,
kirjoina, radiossa tai TV:ssä.
j.. hyvä runo tuottaa tekijälleen suurta tyydytystä ja lukijalle /
kuulijalle toivottavasti nautintoa ja positiivisen elämyksen.
Japanilaisista runoista on hyvin runsaasti tietoa tarjolla internetissä,
hakusana haiku tai tanka esim. Googlessa johtaa tuhansille
mielenkiintoisille sivuille, joihin tutustumista voin suositella.
Terveisin
Wili Leikola
Klubimestari
Klubimme kokoontuu kerran kuussa, tänä keväänä ovat
kokouspäivät 14.2. , 19.3. ja 23.4., kunakin päivänä klo 18 -20.
Kokouspaikkana on Rikhardinkadun kirjasto Helsingissä. Kevään päättää kokous
14.5. Villa Kivessä klo 17.00.
Olen kirjoittanut japanilaisista runoista ja klubin toiminnasta seuraavan
yleisesittelyn:
Japanilainen runoklubi
1.. Runoklubin toiminta
Japania ry:n Runoklubi kokoontuu kuukausittain lukuunottamatta kesä -
elokuuta. Klubi-illan istunto kestää yleensä 2 tuntia. Siellä tutustutaan
japanilaisiin runoilijoihin ja heidän tuotantoonsa, samoin suomalaisiin
runoteoksiin, joissa japanilaisrunoja on julkaistu. Kerrotaan erilaisista
runomuodoista, niiden tyypillisistä piirteistä ja 'säännöistä'. Jäsenet
esittävät omia runojaan, joita on tehty joskus annetusta aiheesta etukäteen
taikka aihe annetaan vasta tilaisuuden aikana. Jäsenet voivat toki esittää
runojaan myös oman valintansa ja halunsa mukaan esim. alustukseksi
keskustelulle tai neuvoja ja arvioita saadakseen.
Runoklubi on avoin myös ei-jäsenille, istunnoista ilmoitetaan lehdissä
etukäteen. Klubin jäsenet ja Japania ry:n toimisto ilmoittavat mielellään
ajan ja paikan, missä kokoontuminen milloinkin on. Vuonna 2008 paikkana on
Richardinkadun kirjasto. Japania ry:n kotisivulla www.japania.org on
kalenteri, josta tiedot myös löytyvät.
2.. Runouden historia ja merkitys Japanissa
Runoudella on Japanissa hyvin pitkät perinteet. Vanhimmat säilyneet runot on
tehty jo 600 vuotta ennen ajanlaskumme alkua. Runojen osuus Japanin
kirjallisuuden ensimmäisissä teoksissa 700-luvulla oli huomattava ja
keisarien toimeksiannosta kerättiin lukuisia runokokoelmia. Runoteokset
muodostavat Japanin kirjallisuuden historian selkärangan. Keisarit ovat aina
runoilleet ahkerasti itsekin ja vielä nykyäänkin keisarillinen perhe
osallistuu uuden vuoden runo- kilpailutapahtumaan. Keisarin alaisena toimii
Suurten Laulujen Virasto (Outadokoro, uta = laulu = runo). Runoilu on
Japanissa koko kansan harrastus ja kouluissa pakollinen oppiaine.
Kattava tietolähde: "Japanin kulttuuri / Japanin kieli ja kirjallisuus", Kai
Nieminen, Otava 1994, sivut 285-422.
3.. Runomittoja
Waka = tanka, 5 -rivinen, tavuja per rivi 5,7,5,7 ja 7
Renga = ketjuruno, tavuja 575 77 575 77 575 jne
Hokku = haiku, 3 -rivinen ketjurunon alkuosa, tavuja 575, myöhemmin
itsenäinen
Kyoka = hullutteleva, sanaleikkejä ja huumoria sisältävä tanka
Senryu = satiirinen haiku (ihmisistä, ei ilkeä)
Haiga = kuva ja siihen liittyvä haiku (nykyisin myös foto-haiku)
4.. Runoilun, erityisesti japanilaisen lyhytrunoharrastuksen piirteitä /
hyviä puolia
a.. runoilua voivat harrastaa kaikki ikään ja kuntoon katsomatta, myös
liikuntarajoitteiset ja aistivammaiset.
a.. runoilua voi harrastaa missä ja milloin hyvänsä, vuoden ja vuorokauden
ajasta riippumatta. Ainoa vaatimus on olla hereillä. Aamulla ennen silmien
avaamista voi jo kehitellä ensimmäisiä haikuja, jotka alitajunnassa ovat
muhineet. Illalla voi mielessään kerrata päivän tapahtumia ennen unen tuloa
ja järjestellä ajatuksia runon mittaisiksi. Hyviä hetkiä ovat kävelyretket,
odotusajat, matkat ilman seuraa, virikkeelliset tapahtumat jne. Myös
sairasvuoteella voi keskittää ajatuksiaan runoihin. Iloisena tai surullisena
tai aina silloin kun siltä tuntuu.
b.. runoiluun ei tarvita välttämättä mitään välineitä, mutta on yleensä
hyvä merkitä runot muistiin, kirjoittamalla, sanelemalla tai muulla
sopivalla tavalla. Kannattaa siis pitää aina mukanaan vähintään pieni
vihkonen ja kynä, kun muisti kuitenkin on useimmilla vajavainen. Aika ja
ajatustyö ovat ainoat merkittävät kustannuserät.
c.. runon teko on ympäristöystävällistä, se ei käytä luonnonvaroja, ei
saastuta eikä häiritse.
d.. runoja voi tehdä yksin, esim. erakkona mökillään tai yhdessä, ystävien
kanssa sosiaalisena tapahtumana.
e.. runojen yleisimmät aihealueet ovat luonto ilmiöineen ja ihmisen elämä
tuntemuksineen.
f.. runo on kiteytetty ajatus, ilmiön tai hetken tunnelman kuvaus,
oivaltava aforismi, ehkä uusi näkökulma tuttuun asiaan, sattuva sanailu,
ehkäpä sanaleikkikin.
g.. runoja voi käyttää viesteinä, tervehdyksinä, onnitteluina, tunnelman
tallentamiseen, ystävän ihastuttamiseen, ilon ja surun hetkellä,
muistiinpanoina, muistutuksina, terapiana, viihteenä ym. ym.
h.. runot säilyvät alkuperäisessä muodossaan pitkään, jopa tuhansia
vuosia, hyvin halvalla.
i.. runoja on helppo monistaa ja lähettää maapallon kaikkiin kolkkiin
esim. kirjeessä, kortilla, puhelimella, tekstiviestinä, sähköpostilla,
internetin kotisivulla, jne. Vaikeampaa on saada ne julkaistuiksi lehdissä,
kirjoina, radiossa tai TV:ssä.
j.. hyvä runo tuottaa tekijälleen suurta tyydytystä ja lukijalle /
kuulijalle toivottavasti nautintoa ja positiivisen elämyksen.
Japanilaisista runoista on hyvin runsaasti tietoa tarjolla internetissä,
hakusana haiku tai tanka esim. Googlessa johtaa tuhansille
mielenkiintoisille sivuille, joihin tutustumista voin suositella.
Terveisin
Wili Leikola
Klubimestari
Vastaukset 1
Vanhimmat
Todella harmi