Kun avovaimo ja äiti juo

Minä olen nähnyt vastaavaa mutta yleensä se alkoholiongelmainen on se mies! Naisen ja äidin ollen kyseessä nousee karvat vain pahemmin pystyyn, miten voi ihminen olla joskus ajattelematon (lue tyhmä).

Minusta sinun tulee tarkkaan miettiä mitä sanot äläkä pehmoile! Pysy sanojesi takana äläkä jousta asioista joista olette sopineet selvät säännöt!

Ellei hän ole kiinnostunut lopettamaan ja hakeutumaan hoitoon esim. perheneuvontaan suosittelen miettimään omaa elämääsi! Jatkatko nykyisen mallin mukaan vai hankitko elämän? Älä usko lauseeseen "emmä enää juo"! Se kun tuppaa tulemaan jokaisen krapulaisenkin suusta ja unohtuu jo viikolla!

Tsemppiä!

ei muuta kun ulos pakkasee.Eihän tuomosta kannate katsella!Hän on jo aika pahasti alkoholistunnut.Onnea matkalle!

... paremmin kuin hyvin.

Olen kokenut alkoholistisen elämän miehen kautta.

Ole itsekkäämpi, ei pahalla tapaa vaan itseäsi kunnioittaen. Anna hänen olla. Totea asiat. Älä selittele. Älä myöskään kuuntele selityksiä vaan selvää faktaa. Sano suoraan mitä ajattelet, tunnet, mitä lapset ajattelevat ja kokevat. Anna tosiasioiden tulla esiin. Ei peittelyä. Alkoholisti lupaa helposti "en juo enää". Harvoin se onnistuu ilman ammattiapua. Hoitoon ohjausta.

Jos antaisit hänen olla omilla teillään, etkä hae pois. Niin väärältä kuin se tuntuukin. Mikään paapominen ei auta alkoholistin kanssa. Kaikki tuen antaminen pitää loppua. Anna sekin aika lapsille, he tarvitsee Sinua enemmän.

Ota oma elämäsi hallintaan. Suorista selkäsi. Hänen sairautensa ei ole sinun syysi. Sinun ei tarvitse nöyristellä hänelle eikä hyssytellä. Hae harrastuksia, ystäviä. Sillä ne tuppaa unohtumaan kun ns. suojelee omaa reviiriään alkoholismista. Kerro heille missä mennään, ei ne sinua torju. Saat rohkeutta ajatella tilannettasi lasten kanssa.

Sulje avopuolisosi terveesti syrjään. Mahdollista hänen vastuu tekemisistään ja asioiden hoitamisesta mitkä hänelle kuuluu. Älä edesauta hänen juomahimoaan. Hän tekee sen kuitenkin jos niin katsoo.

Tie ei ole helppo, mutta Sinun on pakko nousta sieltä ylös siten, että saat omanarvontunteen nousemaan ja näet selvemmin. Sattuu se kun näkee toisen juovan ja tuhoavan paljon hyvää elämästään ja muiden.

Tässä lyhyesti ja voin vastata vielä jos kirjoittelet. Teit oikein kun kirjoitit. Jostain se on aloitettava, kun alkaa keinot olemaan vähissä.

Hyvää jatkoa!

Henkilön joka juo pitää saada itse tajuamaan että on alkoholisti, parantuminen voi alkaa vasta kun tiedostaa että on holisti, sitten pitää mennä hoitoon ja tätä sairautta vastaan on taisteltava loppuelämä, siis pisaraakaan alkoholia ei alkoholiti voi enään elämänsä aikana ottaa, koska retkahtaminen käy niin helposti pienestäkin määrästä. googleta alanon niminen yhteisö jossa juttua alkoholistien omaisille ja lapsill.itseäni äidin ja isän alkoholismissa on auttanut tuo alAnonin tuki. Ja muista että koko perhe sairastuu yhden kännäilyjen vuoksi, ymmärrät kun käyt tuolla sivuilla lukemassa.

itelläki melkeen on lähteny käsistä tuo juominen.ollaan vaimon kanssa oltu naimisissa 4,5vuotta kohta.alkaa jo vaimoki hermostua kun melkeen joka viikon loppu olen ostanu viski pullon.nyt kerranki otin itteä niskasta kiinni ja kuuntelin omaa sisintä.et hei ehkä en tee nyt oikein toista kohtaan.jaa olen kävelly pitkiä kävely lenkkejä mikä tuo ihan parempaa oloa.ottakaa hyvät ihmiset niskastanne kii jos alkoholinkanssa lähtee mopo käsistä. otsikon kirjottaneelle .yritä saada hänet meneen hoitoon ensin ja katsot sen jälkeen miten se lähtee menemään.no se viimenen vaihto ehto ei ole se paras vaihto ehto kuitenkaan...

Miten tilanne on päässyt näin hankalaksi, eihän koko suhde ole ollut näin masentava.
Selvinpäin puhuttava asiat halki, mikään muu ei auta. Selvät rajat on oltava ja alkoholisti tarvitsee tukea ja ohjausta onnistuakseen, ei ole helppoa.

Ratkaisua ja "palaveria" ei kannata siirtää eteenpäin, heti ensimmäisenä selvänä päivänä tehtävä selväksi miten tapahtuu jos juominen jatkuu - ja myös elettevä itse sen mukaisesti.

kirjoitan sinulle varoituksena, mitä itse olen kokenut ja mistä vieläkin kärsin. Masennun aika ajoin , ja osasyynä on äitini alkoholismi. Olen jo aikuinen ja äiti itsekin, mutta en koskaan unohda mitä henkistä kärsimystä hän aiheutti kun olin lapsi! Ikävä kyllä traumat seuraavat mukanani ikuisesti.
Lapselle on tärkeintä turvallinen ja välittävä ympäristö. Vaikkei äiti aina joisikaan, joutuu läheinen kokoajan pelkäämään seuraavaa kertaa. Kuvittele miltä se tuntuu pienestä lapsesta!
Loppu elämän joutuu hakemaan hyväksyntää, eikä ymmärrä miksei äiti välittänyt.
LUO KOVAT RAJAT, älä hyysää avovaimoasi enää. Hän tietää että olet tukipilari ja käyttää sitä hyväkseen, voi heittäytyä juomaan.
Ajattele lasten tulevaisuutta.
Jollei juominen lopu, uhkaa erolla ja sinun yksinhuoltajuudella.
PYSY KOVANA LASTEN VUOKSI: ONNEA!

Itse voin kertoa oman tarinani. Itse tulen alkoholisti perheestä ja isäni oli alkoholisti. Itkin äidilleni kun hän ei ottanut eroa vaan paapoi isääni niin kauan että äitini itsekkin sairastui alkoholismiin. Olin äidilleni tosi vihainen,koska antoi meidän lasten nähdä alkoholistin elämää. se ei ole helppoa lapselle. Muistan sen häpeän. Oli toki aikoja etteivät he juoneet,mutta kun joivat niin joivat päiväkausia kunnes rahat loppuivat.
Olin ensimmäisen tyttäreni ja poikani isän kanssa avoliitossa ja hän joi.Joi paljon ja salaa sekä näkyvästi kotona. Sain kuulla miten hän kauppamatkalla oli ostanut päivällä olutta ja juonut..joskus oli ollut tyttäreni rattaissa mukana.Hän oli alkoholisti. Kun sain tietää,otin eron. Ero ei ollut helppo mutta tein sen lasteni takia. Itse sairastuin vakavaan masennukseen ja rupesin juomaan. join aika paljon ja oli sama kuka oli lapsenvahtina,join.Annoin lapseni huostaan kun ymmärsin etten voinut hoitaa heitä.. Samana päivänä kun lapseni meni huostaan päätin lopettaa juomisen ja ottaa lapseni kotia. Tämä tapahtui 6 vuotta sitten ja lapseni ovat asuneet luonani 2 vuotta ja alkoholi on todella kohtuudessa.Taistelin itseni ulos tästä baari elämästä ja alkoholin vaikutuksesta,nyt minä hallitsen alkoholia ei se minua. Jos minä siihen pystyin,pystyy siihen kuka vain. Päätös vain oli tehtävä ja laitettava itselleen asiat tärkeys järjestykseen. Usein ihminen ei niitä ymmärrä,ennen kuin menettää ne. Mutta kaikille pitäisi antaa toinen mahdollisuus.

On ihan sama mitä sinä sanot puolisollesi ellei hän itse lopeta ajoissa ja laita lapsiaan etusijalle. Niin tein myös minäkin,vaikka tie ei ollut helppo. Ei ollut helppo erota alkoholisti miehestä,mutta sinä olet vastuussa lastesi turvallisesta kodista. Sinun puolisosi on sairas,mutta toivon sinun miehenä ymmärtävän että lapsesi kärsivät tilanteesta eniten.
Omalla kokemuksella voin väittää että jos rakastat lapsiasi todella,asetat heidät etusijalle...varsinkin ennen viinaa. On tietenkin alkoholisteja jotka rakastavat lapsiaan mutta viina menee edelle koska heillä ei jostain syystä ole selkärankaa lopettaa juomista. Mutta ansaitsevatko nämä ihmiset lapsiaan kasvamaan kanssaan ? Voivatko alkoholistit luoda lapsilleen turvallisen kodin ja ympäristön? Mielestäni ei voi.
Jos sinä et tee asialle jotakin mielestäni olet yhtä vastuuton kuin lasten äiti. Koska sinä olet se terve ihminen. En halua syyllistää tai herjata sinua vaan toivon että ymmärrät asian. Lapsi ei ole lelu,jonka kanssa ollaan kun huvittaa ja kohta taas notkutaan päivät baarissa kun se on hauskempaa. Näin ei toimi vastuullinen vanhempi. Ja taas kun huvittaa ollaan lapsen kanssa....tämä on lasta kohtaan väärin.
Enkä moralisoi ettei saisi välillä käydä ILLALLA baarissa juhlimassa kun lapset ovat hyvässä hoidossa-tämä on ok. Kunhan se juominen jää siihen.

Laita rajat avovaimollesi ja sano ettet hyväksy tällaistä. Sinä olet mies ja kuitenkin perheen pää. Sano että lapsi ei ole lelu.

Toivon todella paljon sinulle voimia ja rohkeutta.
Tee niin kuin itse parhaammaksi tunnet,mutta älä usko alkoholistin valheisiin. Voimia.

Hei! minulla aivan sama tilanne.Mites jos saa kysyä niin kun juominen loppuu alkaako anteeksi pyytäminen? Meil ei ole yhteisiä lapsia mulla on 7 v tyttä ja avovaimolla 4 ja 6v tyttö ja poika.
Olen nyt noi 2 vuotta seurannut juomista.Ollen muuttanut pois kerran tai lähin pois.Se muuttaminen ei tavallaan oo hyvä asia mut laittaa
ainakin juojan miettimään asioita aivan uudelta
kantimelta.Ja en hoida avovaimon mitää asiota nykyjään silloin ku juo. Antaa hänen juoda ja hölmöillä. Kyl kuule on aikas hiljasta naista
ku selvittelee ja miettii mitä mahto tehä illalla.
T Tk

.....kun puoliso juo!!! Seurustelin noin vuosi sitten miehen kanssa, joka on alkoholisti.
Muutamassa kuukaudessa näin ja koin mintä onkaan alkoholistin elämä.... Mutta sen kun muistat, että alkoholisti ei pysty raitistumaan, jos siihen ei ITSE ole haluja! Vaikka kuinka laitat ehtoja alkoholistille lupaa hän vaikka mitä, mutta huomenna ei enää muisteta mitä on sovittu! Ja jos niin pitkälle pääsee, että alkoholistilla tulee halu raitistua, ei sekään ole ihan helppoa, elämä on silloinkin vuoristorataa!Ensin tulee energiapiikki ja kun aikaa kuluu masennus on hyvin yleinen seuraus ja hyvin monet ratkeavat sen seurauksena, mutta toki on myös heitä jotka jaksavat uskoa parempaan ja raitistuvat!! Toivon sinulle voimia, minä en jaksanut katsella enempää kuin sen muutaman kuukauden ja hyvä niin!!!!

Voimia sinulle, että jaksat pysyä kannassasi. Loputtomiin ei pidä uskoa kaiken kääntyvän itsestään paremmaksi. Olet hieno mies, kun huolehdit lastenkin hyvinvoinnista. Tsemppiä!!

t: tiedän mitä se on

Hirvittää tuleva mahdollinen perheen perustaminen jne. Ainakin parikymppisten keskuudessa tuntuu tytöjen juominen ja juhliminen olevan paljon villimpää kuin poikien. Ja tytöt ovat kännissä paljon "rohkeampia" väärällä tavalla. Selvinpäin kadutaan, ei ihme, että niillä niin usein masennuslääkkeitä ja semmosia.

Ennen miesten elämä oli kurjempaa ja ne joi rankemmin ja riskeerasi. Nykyisin miehet onnelisempia, syövät terveellisemmin jne. Tuntuu, että ehkä tää tasa-arvoajattelu on saanut naiset voimaan pahoin kun juomonen lisääntyy just naisilla. Tuntuu, että tyttöjen elämässä ja naisten on jokin pahasti vialla.

itse olen alkoholisti perheestä tosin äitini ei juonut.itse oli kova juomaan sinkkuna aloin seurustelemaan muslimi miehen kanssa ja olo on hyvä ilman viinaa.tämä on mileipiteeni ottaisit lapset mukaan ja muuttaisit pois.en siedä juovia miehiä joten aina olen antanut pakit jos liikaa juo.ei kannata kauaa miettiiä vaan toimia juomiseen saattaa olla syy.älä jää murehtimaan vaan tee asialle jotain.älä anna lastesi kärsiä jos viina on tärkeempi kuin perhe niin oma on mokansa.minun isäni käytti minua hyväkseen pakotti n.2-3 vuotiaana katso,maan kun hakkasi ja raiskasi äitiäni ja itse sain tikit ihan perä päähän asti.toimi ennen kuin sattuu jotain.parhaimmassa tapauksessa lapsille jää traumat ja saattaa myöhemmin sairastua vakavasti ja ellämän laatu huononee huumeisiin,viinaan ja lääkkeisiin ja laitoksiin.kaikkea ei tarvitse sietyää

Täytyy olla pää kopassa paljon vikaa.Lapsia on ja juo.Minä sinuna en jatkas yhdessö oloa.Pilaat omakin elämässä!

Oletko kysyt koskaan miksi hän juo, ja oletko saanut vastausta joka selittäisi kaiken.Jos ei pysty vastaamaan,hän ei ota vastuutakaan mistään eikä pysty lopettamaan.

Moi!

Onpa kiva kun saa asiallisia kommentteja, mielipiteitä ja ihan konkreettista apua.

Puolisoni hain sunnuntaina kapakasta 22.30, toin kotiin laitoin sohvalle ja siihen sammui. Ei päässyt töihin tietenkään maanantaina. No maanantaina sitten tuli kankkunen ja katumus sekä lupaukset ettei enää koskaan eikä ikinä.

Olen kertonut tilanteesta omille vanhemmillenikin jo. Sanoivat, ettei tullut yllätyksenä. Ovat huomanneet.

Hommasin puolisolleni ajan psykologille ja sinne hän lupasi mennäkin. Toivottavasti sieltä tulee apua.

Olen antanut vaikka kuinka monta kertaa anteeksi juopottelut ja niin teen nytkin, mutta olen kertonut että jos elämä ei tästä muutu, muutamme erilleen piste. En uhkaa erolla vaan haluan, että perheemme ongelmat saadaan selvitettyä ja voimme olla onnellisia. Sitä en kuitenkaan aio odottaa kymmentä vuotta vaan muutoksen on alettava tänään.

Tänään puolisoni löytää kymmeniä syitä miksi juo ja moni niistä liittyy minuun. Tietenkin minussa on vikani, mutta en minä viinaa häneen kaada. Hän on henkisesti melko hajalla ja syyttää minua kun olen kertonut lähimmilleni ettei hän voi enää tavata heitä ja teen hänen elämänsä vaikeaksi. Vaikka paljon vaikeampaa elämää en voi kuvitella. Vaikka kaksi viikkoa menisi hyvin, parin päivän putki tuhoaa ne muistot moninkertaisesti.

Olen viime vuonna sanonut, että tässä talossa ei enää juoda eikä olla kännissä vaan jos niin haluaa tehdä on oltava muualla. Toimi hetken.

Nyt olen tiukkana, en piilottele enkä vähättele asiaa, vaan kissa on pöydällä ja solmut revitään auki. Jos ei onnistu, niin ainakin tuli yritettyä.

Olen jutellut asiasta paljon vanhemman lapsen kanssa ja hän kärsii tietenkin tilanteesta eikä ota puheeksi ellen varta vasten ota aikaa siihen. Juttelee kyllä sitten kun on rauhassa jutusteltu. Häpeää äitiään paljon eikä halua että asiasta puhutaan. Luonnollinen reaktio. Olen ajatellut että hänenkin on käytävä psykologin juttusilla sopivassa tilanteessa.

Uskon, että puolisoni tajuaa kyllä asian, jos en anna "jutun" luisua unohduksiin pariksi viikoksi kunnes taas on sama juttu.

Perheellämme on nyt vaikeaa, mutta uskon että vaikka asioiden selvittäminen kuinka tuskallista tahansa; nyt se täytyy ja kannattaa tehdä!

Niin ja Ps. soitin lauantaina AA:n auttavaan puhelimeen ja siellä oli todella fiksu tyyppi joka tiesi mistä puhui. Oli todella helpottavaa puhua ihmisen kanssa joka tietää mistä puhuu! Kiitos vielä.

Toivoa On!

Et sinä ole vastuussa alkoholiongelmaisen tulevaisuudesta, ellet sitten jää roikkumaan nykyisen kaltaiseen tilaan jossa elät alistetussa tilassa ja hyväksyt sen osin sokeana!

Nyt näet 11-vuotiaan ongelmat ja vuosien kuluttua alle 2-vuotias on samassa elämäntilanteessa ellet juuri sinä tee jotain!

Millaisen sinä haluat 2-vuotiaan elämän olevan 11-vuotiaana?

Entä millaisen luulet hänen toivovan sen olevan kun hän on 11-v?

Kumpi siihen voi vaikuttaa tänään?

Ensinnäkin huomaan että vaimosi pakenee ongelmia,hän varmasti tietää että et pidä tilanteesta ja alkoholistille hyvin tyypillistä on ratkaista ongelmat ja huono omatunto juomalla lisää..Hetkeksi se unohtuu,mutta palaa kahta kauheampana takaisin! Toiseksi se ei ole helppoa myöntää ITSELLENSÄ olevansa alkoholisti. Ja koska se täytyy tehdä ennenkuin hoitoon menee tai että se ylipäätään auttaa jotain,on myönnettävä ja hyväksyttävä se tosiseikka että on alkoholisti. Se on kaikista vaikeinta,ainakin oli minulle. Se häpeä ja epäusko.."minäkö alkoholisti?!" Ja sen myötä syvä masennus,miten on joutunut tähän tilanteeseen,miten minusta on VOINUT tulla alkoholisti?? Totuus on se,että minulla on ollut kurja lapsuus ja nuoruus..Olen paennut niitä viinaan joka on pahentunut vuosi vuodelta. Nykyään tiedostan että olen alkoholisti ja olen sen myöntänyt häpeillen itsellenikin. Minulla ei ole onneksi lapsia joten minulla on vähän liiankin paljon vapautta "toteuttaa" itseäni. Minulla on kuitenkin rakas avomies joka yrittää pitää minua aisoissa. Välillä se onnistuu ja välillä ei. Sellaista on alkoholismi. Minulla on vielä itsellänikin pitkä matka parantumiseen ja käynkin terapiassa jatkuvasti. Lasten takia sinun kannattaisi muuttaa pois,mutta pysyä silti vaimosi rinnalla. Jonain päivänä hän voi olla terve ja voitte jatkaa siitä mihin jäitte. Tukea hän tarvii,mutta ei paapomista. Hän ei voi itsellensä mitään vaikka varmasti teitä kaikkia rakastaa. ALkoholi vie ihmistä,ihminen ei alkoholia. Yritä jaksaa ja hoida myös ITSESI kuntoon että jaksat! Ei ole helppoa elää alkoholistin rinnalla. Ota KAIKKI tuki vastaan mitä tarjotaan ja hae sitä myös itse! Sitä ei ole koskaan liikaa. VOIMIA SINULLE JA KOKO PERHEELLENNE!

Terve!

Juuri jätetty juomisen vuoksi, ... tosin juominen kai ei ole vielä maailman loppu jos sitä tapahtuu kolmesti kolmessa kuukaudessa yksi ilta kerrallaan ... no illat olivat viikolla ja töitä tietysti seuraavan päivänä.

No uusi tuttavuus otti herneen nenään kun ei usko, jotta ei jää tavaksi ...

Sinänsä sääli, että sitten kun on noita jotka jättävät tavaksi, ... on tosi vaikea saada heidän ex-puolisonsa uskomaan, että näin ei käy kuten hänen aiemmissa liitoissa.

Mutta jaksamista sinulle, kenen puoliso juo ...
jospa minustakin sitten olisi tullut juoppo ja hyvä niin että ko. herra jätti, jospa siinä oli syytä herrassa itsessäänkin eikä vain "geeneissäni" tai aiemmista vaikeuksista toipumisessani.

Olen itse toipuva alkoholistiäiti. Niin ikävää kuin se onkin pitää avovaimosi itse tajuta tilanteensa. Jos saisit puhuttua hänet a-klinikalle olisi se jo alku. Vielä parempi jos menisi hoitoon. Enossa on vain naisille tarkoitettu hoitopaikka josta ainakin minä sain apua omaan juomiseeni ja rakennuspalikoita elämässä eteenpäin raittiina. Työtä se koko perheeltä vaatii,mutta on kannattavaa sekä palkitsevaa!! Voimia sinulle ja lapsillesi ja toivoa tulevaan.

No mitä toi nyt haittaa jos viikonloppusin ottaa viinaa?
Niinhän tekee puolet suomalaisista.
Jos on pari viikkoa ollut aivan selvä ja nyt vähän relaa niin elä siitä panikoi.

Nuorena pitää pitää hauskaa.

Muutaman päivän putket vain pitää muijan terveenä=)

joo oon lähteny viimesistä suhteista just sen takia että ukkoo kiinnosti iha liikaa "saunakaljat" ja mulle kävi sit niin että kun olin just tehny lähtö päätöksen tajusin että oonkin raskaana.2,5vuotta kulunu ja hetkeekään en oo katunu lähtöäni sillä luuseri&alkkis vaan jatkanut entistä enemmän.Alkoholismi ei ole sairaus se on luonteen heikkous on se siis sillä tavoin mielensairaus kylläkin,mutta jokaisen oma päätös&vika jollei kykene hallitsemaan itseään.

mulla on kanssa alkoholiongelma ja olen äiti ja avovaimo. lapset olleet jo pari vuotta sijaisperheessä koska siellä heidän on hyvä olla. soitan heille joka vko selvänä. osaan olla ilman viinaa mutta kun alkaa janottaa ni sit janottaa monta pvää. käymisestä a-klinikalla en pitäisi ratkaisuna niinkun sulle on sanottu koska itse käyn turhaan. ei kukaan muutu ilman omaa halua ja tietysti tukea pitää saada. olen käynyt mielisairaalasta katkaisuhoitoon asti läpi ja niistä on ollut apua. se on joku mörkö sisällä joka saa juomaan. itsellä alkkis vanhemmat. koko pvä juoppoi. ja minä eran jälkiä pikkuhiljaa. toivon sun tajuavan että lapset ottaa mallia siitä mihin tottuneet että heistäkin voi helposti tulla alkoholin suurkuluttajia, mutta ei se varmaa ole. ota hyvä mies lapset ja ala elää omaa elämääsi. mielenterveytesikin takia. ei meitä juoppoi ämmii kannata paapoo. siis mun mielipide....

juoppo mikä juoppo, pistä kävelemään ja pelasta lapset ja itsesi vielä kun voit!!! ei juoppo lopeta koskaan juomista.Piste

ensi hätään netistä kun kun löydät päihdelinkin. Siellä entiset ja nykyiset juopot tukee toisiaan ja heidän omaisensa myös. Olen itsekin juonut jo 40 vuotta ja kohdellut ympäristöäni sen mukaan. Päihdelinkkiä selaillessa on lopultakin alkanut omatunto kolkuttaa...

Mielestäni sinun ei pidä enää alistua. Lasten tulee saada elää kunnollinen lapsuus. Aloita avovaimosta. Ota selvänä päivänä vaimo mukaan lääkäriin ja hankkikaa antabus-resepti.
Valvot, että vaimosi ottaa lääkkeen joka kerta ohjeen mukaan.Alkoholisti on suurin valehtelija. Niitä lupauksia on turha kuunnella ja uskoa. Ei saa olla niin lapanen. Sinullakin on oikeus elämään.Teot ovat sanoja paremmat. Alku voi vieroittautumisessa olla vaikeaa ja monet haukut saat. Älä luovuta ja anna takaisin sana sanasta. Avopuolisosi oppii ajan myötä elämään selvää elämää. Myös jälkihäpeä kestää. Mutta holisti kyllä selviää ja saa onnistumisesta tyydytystä. Varsinkin kun huomaa, että ystäviä ja seuraa on ilman viinaa. Joskus voit sallia juhlimisen. Mutta kuuria on jatkettava - kenties loppu elämä. Tyly linja vaan, jos haluat häntä aidosti auttaa ja olla yhdessä. Sinun on oltava vahvempi ja tinkimätön. Palkitkaa itseänne jollain yhteisellä hankinnalla tms.
Harva on humalassa viehättävä ja harva muuttuu fiksummaksi. Viina vie paljon rahaa. Ja viina on hetkessä viemärissä. Niin turhaa. Moni kuvittelee olevansa sosiaalisempi. Mutta saman asian toisto ja sönkötys tai raivonpurkaukset tai
pohjaton suru itkuineen ei paljon vetoa oikeisiin tunteisiin. Turha uskoa niihin negatiivisiin juttuihin medikalisoituneesta alkoholismin hoidosta: syiden selittäminem kun voi viedä sinun elämästäsi liian monta vuotta.
Arjen tässä täytyy muuttua. Kiristä vaimo tähän uuteen elämään.Älä itse siirrä enää päätöksentekoa...että kyllä minä kohta... Keskustele lastesi kanssa. Valmistele heitä, että yrität vielä vähän aikaa ja myönnä, jos et jaksa enää. Jos tämä muutosyritys ei tepsi, ota ero. Lapset tarvitsevat hoivapaikan.
Ota yhteys omin päin sosiaalitoimistoon, jos päädyt eroon. Antabus=muutamalla kymmenellä eurolla selvempi tulevaisuus!

5 vuotta tapellut sairautta vastaan ja olen kokeillut hoidot ja melkein kaiken mahdollisen mitä holismiin apua voi saada! mut pysyvää raittiutta en ole saanut sairaus ei ole helppo tapaus.kuitenkin raittiita pätkiä tullut ja elämä mennyt paremmin...mut perheen olen menettänyt ja se on tosi kova paikka kun epäonnistuin raittiuteni suhteen. Siinä on sellanen juttu et holisti juo asiohin mitä en osaa käsitellä niinku te terveet ihmiset eli haluan tällä kertoa et alkoholi/muut päihteet on muodostunut lääkkeeksi minulle. Kysymys ei ole selkärangattomuudesta vaan todellakin sairaudesta joka on pirullinen hoitaa... helposti voisi syntyä ajatus et helppoahan se on kun ei ota ryyppyä mut näin ei asia ole, eli vika on nimeomaan selvässä päässä ja vaikka kuinka saatan vannoa,et tänään en ota ja tasan tarkkaan tiedän mihin vaikeuksiin joudun niin silti aloitan juomisen ja monesti vielä ihan väärään aikaan. Eli mulla menee oloniin pahaks aivan yhtä äkkiä, et siihen sitten alan helpotusta hakemaan viinasta. Minäkin olen äärimmäisen suosittu työpaikalla ja olen erittäin hyvässä ammatissa ja ihmiset yleensä pitävät minua ok tyyppinä, mut sitten kun alan juomaan muutun ihan toiseksi ihmiseksi teen asioit5a joita en todellakaan selvänä tekisi. Tässä vähän kokemusta alkoholistin helvetistä...

Etkö sitten ajoissa huomannut että viina maistuu? Bongasitko kenties baarista?

Huoraksi tienaa edes

Viestistäsi huokuu kuitenkin huoli ja rakkaus. Joten yritä saada avovaimosi hoitoon. Luin viestiketjua ja huomasin, ettei kukaan ole huomioinut vanhempaa lasta... Mikäli hoito ei auta tai et saa avovaimoasi hoitoon niin onko vanhemman lapsen isästä huolehtimaan hänestä?

Voimia sinulle!

Sama ongelma on minun vaimolla.
Menin avioon vajaa vuosi sitten lyhyen seurustelun jälkeen ja heti alkoi ongelmat.
olen jättänyt avioerohakemuksen 3nen kerran viime torstaina.
Hänellä oli myös sellaisia kujeita,että teki treffejä muiden miesten kanssa.
Hän saattaa juoda 2-3 litraa päivässä ja varmaan viikon kaksi ainakin.
Karua luettavaa oli hänen pankin tiliotteet muutama vuosi taaksepäin,jossa oli,että hän on käynyt alkossa jopa 3 kertaa päivän aikana ja joka päivä kuukausia.
Arvaa,onko kauheaa luettavaa raittiille miehelle!
Muutimme 3kk sitten ruotsiin ja luulin,että asiat tulee paremmaksi täällä,kun menimme samaan työpaikkaan töihin ja yhtä matkaa kuljimme kaikki työmatkat ja olimme ns. aamusta iltaan melkein kokoajan yhdessä.
Antabuksen hän lopetti 3 viikkoa sitten.
Eilen hän kävi työkavereiden kanssa hakemassa tavaroitaan ja tänään oli puhetta hakea lisää,mutten saa häntä puhelimella kiinni,hän muutti 30km päähän pieneen yksiöön.
Mutta jos kiinnostaa keskustella paremmin,annan email osoitteeni,sillä laitoin kirjeenvaihto palstalle ilmoituksen,että jos joku haluaa keskustella ja purkaa sydäntä,niin tehdään se yhdessä.
Email: [email protected]

Lapsenkin kannalta parempi lähteä pois. Juominen... Olen joutunut kohtaamaan tämän kahden mies ystävän isän kohdalla. Lapset saa vaikutteita juomisesta. Sehän tiedetään. Lapsi voi ajatella että se on normaalia ja niin kuuluu tehdä. Jos oma mieheni alkaisi juomaan niin lähtisin heti suhteesta omalle tielleni lapsen kanssa. Jo siksi että en tahdo katsoa sitä omalla kohdalla ja toiseksi lapsen takia. Vaikka, tiedän se on vaikea lähteä suhteessa missä on ollut pitkään, mutta silti se kannattaa tehdä. Juoppous ei parannu itsestään jos sitä ei itse tahdo. Ja pysymällä saman katon alla hän kokee saavansa aina kaikki typeryydet anteeksi eikä välttämättä näe tarvetta lopettaa juomista

Hei, olet oikeassa siinä, että kannattaa laittaa juova alkoholisti ahtaalle, valinta on hänen. Itseäsi voisit hoitaa esim. al anon -ryhmissä, jotka on tarkoitettu alkoholistien läheisille. Sieltä voit saada henkistä voimaa itsellesi. Lapset kärsivät myös eniten vanhempiensa juomisesta, nim.merk. itse ollut lapsuudessa juova isä, itse raitis alkoholisti. Voimaa sulle.

sopia ettei yhtään olutta? Jos auttaisi että tekisitte sopimuksen , jonka mukaan baarissa ei käydä eikä yhtään olutta oteta. Jos hän on niin alkoholisoitunut ettei enää mikään sana pidä hänen pitäisi mennä katkaisuhoitoon. Sekin olisi parempi kuin ryyppääminen. Kaikki kannattaa ensin tehdä, jos mikään ei auta ,viimeinen asia on erota. Toivon että saat sovittua ryyppäämisen lopettamisesta. Voisit myös tukea häntä päätöksessä järjestämällä muuta menoa, tahi ottaa vaikka koiranpentu , jota yhdessä saattaa ulkoiluttaa.Meillä nyt on vähän aikaa tuo sana pitänyt ja koirat saavat kyytiä metsässä juostessaan.