Onko kokemuksia painavasta prätkästä. Ihastuin messuilla M1800R suikan intruun, siihen oranssiin. Järkyttävä 321 kg paino vain arveluttaa. Nykyinen 270 kg C800 intrukin on joskus hankala täydessä matkasetissä.
Raskas pyörä
Newille
101234
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olen kaksi kautta ajellut Rocketilla ja vaikka pyörän pelkkä kuivapaino on 320kg niin hoikahko(56kg) tyttöystävänikin kehui pyörää kokeiltuaan että hänenkin naisena oli helppo hallita sitä , kokeilin muuten viimekesänä Tukholmassa ahdettua "Rockia" ja kokemus oli sanoinkuvaamaton !
Olen ajellut vuosia yli 300kg pyörällä. Tienpäällä yleensä moottori työntää sitä. Mutta auta armias , kyllä autotallissa se painaa, mutta siitä tottuu venkuamaan. Sitä ei saa kuljettaa kuin polkupyörää sivulta...vaan päällä istuen!(kengät on oltava pitävät, buutsit on paskat) Peruuttaminen on reisilihasten reenaamista ja pienikin ylämäki on mahdoton tehtävä. kannattaa katsoa kuinka parkkeeraa.
Customeita kun on harrastanut pienen iän, niin on tottunut isoihin pyöriin. Tällä hetkellä on tuon mainitsemasi Intruderin painoluokan pyörä. Itse olen noin 75 kiloinen.
Ajossa ei ole ongelmia missään suhteessa. Käsittelyssä tietty pitää ottaa huomioon, ettei parkkeeraa sillä tavalla, että pitäisi saada työnnettyä varsinkaan takaperin ylämäkeen. Se kun ei onnistu, vaikka on voimaa melkoisesti, mutta massaa puuttuu :) Muuten ei mitään hätää, olen kokeillut huvikseen kallistaakin pyörän kyljelleen, eikä nostamisessa tarvinnut edes ponnistella. Painopiste alhaalla auttaa siinäkin.
Näissä lehmäpyörissä pitää ollakin painopiste alhaalla, muuten ne olisivat toivottomia käsitellä.
Kerran kaadoin betonilattialla WildStar:in oikean jalan päälle,kun jalka luisti ja menin polviasentoon.Ja suorastaan vedin sen päälleni sarvista. Onneksi siinä on leveät sarvet ja laukutkin oli paikalla. jalka ei jäänyt pahasti jumiin.
Toisen kerran potkaisin täysissä matkavarusteissa 2-päällä sivuseisontuen ulos ja aloin kallistaa...no ,tuki tarttui sadeasun lahkeeseen ja vedin sen vahingossa takaisin ja maahan mentiin kotilokuskien iloksi.
Kolmannen kerran se kaatui "itsestänsä" Jätin sen käyntiin hieman loivassa mäessä ja tämä pompotti itsensä kumoon,kun olin laittamassa tallin ovia kiinni. Vilkku siinä meni säpäleiksi(tilasin uuden Louissilta) Sain sen polttimoineen koko hoidon pelkän lasin hinnalla täällä.
Suosittelen näihin mammuttipyöriin leveitä kaatumarautoja ,ei kaadu ihan alas asti ja nousee kevyesti pystyyn.
Santateilläkin näillä pääsee jos on kuivaa, märällä voi jäädä jopa leirintäalueen nurmikolle kiinni,kun rengas menee "tukkoon"
Jos takapyörä on pienessäkin montussa..niin siinä on pysyy!
Sattuuhan näitä kämmejä itsekullekin.
Itse onnistuin kerran polttamaan jalkani Viragon jäähdytysrivoissa, ajoin pyörää varoen talliin ja jotenkin vaan kyynnyksen kohdalla meinas pärrä kaatua.Sain pidettyä pystyssä, mut jalka hipais sen verran moottoria että, siisti raidoitus paloi reiteen..shortsit jalassa tietenkin..toki en ne jalassa ajele koskaan.
Olen muutaman kerran nähnyt tapauksia joissa pyörän ja kuljettajan mitoitus ei ole sopinut yhteen.
Jos juuri ja juuri varpaillaan yltää kadun pintaan istuen normaalista satulassaan, ei se kyllä pysähtyessä ole mukavaa, vaikka pyörien tasapaino onkin hyvä.
Ajaessahan tuosta ei haittaa paljoakaan, mutta tiettyä varmuuden tunnetta se antaa että, tarvittaessa saa kunnolla tukea kadusta.
Jos katupyörä, painoluokassaan 200kg alkaa kaatumaan ja sulla vain varpaat tiessä, niin nurin mennään, kun painopiste on korkeammalla kuin customeissa.
kun on niin matala mutta kokeilepas joskun Möhkö-Kawaa. Se vaatii pelisilmää, voimaa ja ihan oman tekniikkansa parkkipaikalla ja oikeastaan myös ajettaessa. Mutta onhan se kokemus sinänsä. Mietin vaan että mitenkähän se Nyqvisti aikoinaan sen hallitsi. Pyörä ei houkutellut keulimaan.
mitään järkeä suomessa. Pitää kehdata mennä kokoontumisiin myös 600 - 1500 kuutioisilla pyörillä. Alkaa mennä suomessa naurettavaksi tämä moottorien koko. Tosi motoristi voit olla myös pienemmällä pyörällä. Saksalaiset joilla on tunnetusti rahaa, eivät silti satsaa kuin 600 - 1400 kuutioisiin pyöriin.
Suomessa 1800 kokoinen pyörä on ok. Täällä on kohtuu suorat tiet. Keski-Euroopan syheröteillä ketterämpi pyörä olis paikallaan. Ja tarkoitan matka-ajoa, ei kokoontumisia. Iso customi on tolkuttoman mukava matkapyörä. Hieno jytistää menemään esim Pohjois-Norjan rannikkoteillä.
tosimotoristi oikein on?Näillä palstoilla törmää aika usien sellaiseen kuin "Tosikkomotoristi"Yksi tuntomerkki on se kun kaikki mahdollinen toisten kalustossa ja tekemisissä häiritsee.Mitä sillä on väliä,mitä toiset tekee tai millä ajaa?Suomi on kuitenkin melko vapaa maa ja jokainen voi tehdä lähes mitä haluaa ja ajaa sellaisella kalustolla,mikä itsestä mukavalle tuntuu.On paljon mukavampi olla ja antaa myös toisten olla,mutta kateus,katkeruus ja kauna,ne ikävä kyllä monen Suomalaisen motoristin tiellä pitää.
Oikein kirjoitit!
Maailma on vapaa meille kaikille, eikä pidä lokeroitua yhteen ainoaan "oikeaan" merkkiin. Kaikki me olemme vapaita ja kunnioitamme toisiamme tässä harrastuksessa. Kuten Mato Valtonen sanopi: Mitä vapautta se on, jos joka vaatekappaleessa pitää lukea moottoripyörämerkki eikä moikata muilla merkeillä ajavalle kuskeille? Lukekaa lisää Valtosen ajatuksia http://www.bajahill.net/mpuutiset0801.html#1258
Pyörä on tilattu, pian pääsee ajamaan.
Petteri