hautausmaalla. Minulla on tapana silloin tällöin käydä kävelemässä hautausmaalla omaisteni haudoilla ja muutenkin , että muistaisin elämän katoavaisuuden.
Monta uutta potilasta oli tänäkin viikonloppuna saanut viimeisen leposijan maan povesta.
Lueskelin värssynauhoja, mutta yhtään tuttua ei näkynyt olevan.
Kaikki he olivat kuitenkin olleet hyviä ihmisiä, niin liikuttavia olivat runonpätkät, että meinasin purskahtaa osanotosta itkuun.
Monta uutta potilasta oli tänäkin viikonloppuna saanut viimeisen leposijan maan povesta.
Lueskelin värssynauhoja, mutta yhtään tuttua ei näkynyt olevan.
Kaikki he olivat kuitenkin olleet hyviä ihmisiä, niin liikuttavia olivat runonpätkät, että meinasin purskahtaa osanotosta itkuun.
Vastaukset 7
Vanhimmat
ovat mielenkiintoisia paikkoja. Kuljen usein hautuumaalla varsinkin kesäisin. Vanha-osa kiehtoo minua. Silloin näkee paljon historiaa monissa hautakivissä.
juttua, että jos näet sellaisen vanhan kiven tai kivipaalun mikä on katkaistu vinottan yläosastaan, niin se on itsemurhan tehneen hautakivi, näin minulle on kerrottu ja varmalta taholta.
Kovaa on ennen ollut, että vielä tulevillekin sukupolville haluttiin muistuttaa tästä tekijän teosta.
kysynytkään, niin vastaan kuitenkin, että tosiasiassa ennen oli vielä kovempaa, eli itsemurhan tehnyttä ei ensinkään saanut haudata siunattuun maahan, saatikka pystyttää hautakiviä. Eli luulisin tuon jutun olevan satua.
Hautausmaa ei ole mikään 'hautuumaa', ei siellä mitään haudota !
sen kyllä että itsemurhan tehneillä ei ollut mitään asiaa hautausmaan multiin. Mielenkiintoinen tieto.
kävelet siellä, niin pistäppäs merkille. Voihan se olla, että tämä tapa on tullut sen jälkeen, kun niitä ei saanut haudata sinne toisten joukkoon.
On ollut ennen ankarat ajat. Vaikka kuulunkin kirkkoon, niin silti sanon, että papit ne vasta julmia ovat olleet. Ajatella niiden itsarin tehneitä omaisia.
Ja eihän tästä ole kun muutama vuosi, kun kirkosta eronneille osoitettiin jostakin hautausmaan takapihalta se oma paikkansa.
Ei pidä paikkaansa..