vetäväkärri

laajakulma-akseli. Muuten olen sitä mieltä että moottorivoimanoton kautta ja peräkärryn vaihdelaatikolla pelaten on aika pulaamista liikkuminen yleensä missään. Ainoa poikkeus tähän lienee joku automaattilaatikkoviritys kärryssä. Joku Köntys-niminen metsäperäkärry ainakin on saatavilla myös automaattilaatikolla. Myös tavallisia vetäviä peräkärryjä kuuluu rakennetun automaattilaatikolla toimiviksi.

onkin kirjoitti:

laajakulma-akseli. Muuten olen sitä mieltä että moottorivoimanoton kautta ja peräkärryn vaihdelaatikolla pelaten on aika pulaamista liikkuminen yleensä missään. Ainoa poikkeus tähän lienee joku automaattilaatikkoviritys kärryssä. Joku Köntys-niminen metsäperäkärry ainakin on saatavilla myös automaattilaatikolla. Myös tavallisia vetäviä peräkärryjä kuuluu rakennetun automaattilaatikolla toimiviksi.

Lue lisää

Massikassa 165 on ajovoiman ulosotto,tarviiko silloin vaihdelaatikkoa jos passaa välityksen sopivaksi hammaspyörä parilla.olis tiedossa pienen k-auton perä saatais kestää harraste ajossa pienillä kuormilla.Tuo murrosakselin jyrkkäkulma oli hyvä havainto ja pisti miettimään.

metsässä2 kirjoitti:

Massikassa 165 on ajovoiman ulosotto,tarviiko silloin vaihdelaatikkoa jos passaa välityksen sopivaksi hammaspyörä parilla.olis tiedossa pienen k-auton perä saatais kestää harraste ajossa pienillä kuormilla.Tuo murrosakselin jyrkkäkulma oli hyvä havainto ja pisti miettimään.

Lue lisää

Minuakin mietityttää se sama, varsinkin jos ja kun laitat aisaohjauksen kärryyn. Silloin menee akseli kyllä melkoisille mutkille, enkä osaa olla kyllä varma riittäisikö laajakulmanivelet kummassakin päässä akseliakaan. Kyllähän normaalisti kärry perässä tulee ilman vetoakin, kun on ketjut traktorissa. Itse olen pärjännyt ilman ketjujakin, toki minulla on 4-vetotraktori ja reilunkokoiset renkaat kärryn alla olevassa telissä

metsässä2 kirjoitti:

Massikassa 165 on ajovoiman ulosotto,tarviiko silloin vaihdelaatikkoa jos passaa välityksen sopivaksi hammaspyörä parilla.olis tiedossa pienen k-auton perä saatais kestää harraste ajossa pienillä kuormilla.Tuo murrosakselin jyrkkäkulma oli hyvä havainto ja pisti miettimään.

Lue lisää

taitaa olla 165:ssa. Joutuu koville. Samanikäisessä vallussa oli 7r/m.
Mf 178 rakensin aikanaan vetävän kärrin maantieajoon.

Kyllä vetävä ajovoimanotolla on kova menijä mistä vaan, mutta todennäköisesti ei kestä kauan ehjänä välitykset.

harva välitys kirjoitti:

taitaa olla 165:ssa. Joutuu koville. Samanikäisessä vallussa oli 7r/m.
Mf 178 rakensin aikanaan vetävän kärrin maantieajoon.

Kyllä vetävä ajovoimanotolla on kova menijä mistä vaan, mutta todennäköisesti ei kestä kauan ehjänä välitykset.

Lue lisää

laatikkoa. Aja mitattu matka ja laske kierrokset. Tosin laatikolla saisit välitystä tihennettyä, kun vedättäisi moottorilla, eikä ajovoimanotolla.

Saattaisi tuo harrastekoneena harkiten kestääkin.

harva välitys kirjoitti:

taitaa olla 165:ssa. Joutuu koville. Samanikäisessä vallussa oli 7r/m.
Mf 178 rakensin aikanaan vetävän kärrin maantieajoon.

Kyllä vetävä ajovoimanotolla on kova menijä mistä vaan, mutta todennäköisesti ei kestä kauan ehjänä välitykset.

Lue lisää

jollainen esim ferguissa pistää kyllä paikat traktorissa ja koko voimalinjassa koville, tulee nimittäin melkoiset momentit. Nopea AVO alentaa kyllä momenttia jolloin paikat kestää paremmin mutta siinä taas alkaa tulla vastaan melkoiset pyörimisnopeudet nivelakselissa. Kokeilin kerran valtran 8450:ssä piruuttani ajovoimanottoa niin voimanoton rpm-mittari ilmoitti sellaiset 1000 rpm/min nopeudella 10 km/h. Tästä tulee ongelma jos joutuu ajamaan esim pätkän tieajoa eikä kärryn voimalinjaa saa kytkettyä vapaalle kärryn puolelta. Jos vetävään kärryyn jättää vaihdelaatikon paikalleen niin silloinhan sitä voi käyttää myös ajovoimanotottomassa traktorissa ja sen saa helposti vapaalle jolloin suunnanvaihtajakaan ei pyöri turhaa tieajossa. Ajovoimanotolla käytettäessä valitaan laatikosta joku sopiva vaihde, yleensä suurin. Pienestä nopeuserosta ei ole hirveää haittaa koska yleensä kun näitä vehkeitä käytetään niin pito ei ole paras mahdollinen. Jos halutaan fiksuja ohjeita välitysten laskemiseen niin esim Valtran käyttiksistä saa aika hyvää ohjeistusta tuohon asiaan. Ja niitä "suunnanvaihtajia" joka on välttämätön noissa hommissa valmistaa Suomessa tietääkseni ainakin Peuralan konepaja ja Nurmen vastaava. Ja se takavetoinen traktori vetävällä kärryllä menee vaikka perse edellä puuhun ja tietyissa paikoissa paremmin kuin vastaava nelikko vetämättömällä kärryllä..