Tsemppíä suomenkielisille pyrkijöille

Lilllemor kirjoitti:

Älä luovuta ruotsalaiselle opiskelupaikkaasi. Ruotsinkielisillä on kauppakorkeakiintiöt 475%
suuremmat kuin suomenkielisillä.

Helsingissä kadun toisella puolella Hankenilla sitä vastoin on sisäänpääsyvaatimuksena ainoastaan oikea äidinkieli, ruotsi.

Ruotsinkielisistä ylioppilaista joita valmistuu n. 1500 henkeä/vuosi pääsee n. 400 kauppakorkeaan. Tämä tarkoittaisi että suomenkielisistä 30000/v ylioppilaasta n. 10000 pääsisi kauppakorkeaan vuosittain jotta suhde olisi samanlainen kuin ruotsinkielisllä. Tällä hetkellä lukema on n. 2000 opiskelijaa. Ruotsalaisilla on siis 5-kertainen yliedustus kauppakorkean opiskelupaikoissa.


Näytän yksinkertaisella matemaattisella menetelmällä laskettuna, kuinka paljon helpompaa on päästä ruotsinkielisenä opiskelemaan esim. kauppallisia aineita korkeakouluun, kuin suomenkielisen. Menetelmä on täysin teoreettinen ja siten se ei ota mitenkään huomioon opiskelijamateriaalia. Se ei kuitenkaan vähennä sen teoreettista arvoa, kuvaamaan Suomenkielisen väestönosan epätasa-arvoista kohtelua verratuna ruotsinkieliseen.

Ensin tutkitaan väestönosuudet kummallekin kiintiölle, jotka ovat noin:

Ruotsinkielisiä: 5%
Suomenkielisiä: 95%

Osuudet opiskelupaikoista mm. kauppakorkea aloituspaikat.

Ruotsinkieliset 20%
Suomenkieliset 80%

Tästä saadaan laskettua aloituspaikkojen määrä suhteutettuna kansanosaan eli suhteellinen osuus:

Ruots. 20% / 5% = 4
Suom. 80% / 95% = 0,842

Tämä tarkoittaa että suom.ruotsalaisilla on koko kansaan nähden 4-kertainen osuus.

Koko totuus ei ole se, että verrataan suomenruotsalaisten opiskelijoiden määrää koko kansaan, vaan tarkoitus on verrata heidän osuuttaan suomenkielisiin ja se tapahtuu näin.

Suhteellisten osuuksien keskinäinen suhde: 4/0,842 = 4,751

4,751 tarkoittaa että suomenruotsalaisilla on kauppakorkeapaikkoja väestöpohjaan nähden 475% suurempi osuus kuin suomenkielisillä.

Jotta suomenkielisllä olisi yhtä suuret kiintiöt kauppakorkeakouluissa heillä pitäisi olla yli 4-kertainen määrä opiskelupaikkoja nykyiseen verrattuna, mikä tarkoittasi n. 8 000 opiskelupaikkaa lisää kauppakorkeakouluhin. Todellakin 8000 lisäpaikkaa!!

Tämä on suurin syy miksi HKK:lle on vaikea päästä opiskelemaa, koska ruotsinkieliselle pääsykokeet vuotavat kuin seula. Ruotsinkieliselle riitää että on oikea äidinkieli, mutta suomenkielinen joutuu opiskelemaan 5 pääsykoekirjaa paremmin kuin 80% hakijoista päästäkseen HKK:lle

Suomenkielisiä on syrjitty aina Suomessa eikä edes 2000-luvulla olla päästy syrjinnästä eroon.

Koska ruotsinkielisillä on suurempi osuus ja opiskelijamateriaali tunnetusti heikompi kuin suomenkielisillä, voidaan päätellä että ruotsinkielisen on käytännössä vielä tätäkin lukemaa suurempi mahdollisuus päästä opiskelmaan kauppakorkeaan. Eli ruotsinkielisellä on arviolta 600% - 900% helpompi päästä opiskelemaan ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun.

Tämän kaiken lisäksi ruotsinkielisillä ovat kaikki suomenkieliset yliopistot ja korkeakoulut ulottuvilla ilman kielikoetta. Suomenkielisellä on aina (100%:sti) kielikoe ruotsinkieliseen koulutukseen hakiessaan.

Ei ole oikein että suomenkielisen täytyy opiskella ruotsiksi jos hän ei pääse suomenkieliseen kouluun? Me olemme taistelleet satoja vuosia että saimme suomenkielisiä kouluja lapsillemme, tästä esimerkistä huomaamme että työ on vielä kesken. Ruotsinkielinen pääsee helpommin opiskelemaan kuin suomenkielinen, ja vieläpä äidinkielellään. Suomessa on vain kaksikielisiä ja ruotsin kielisiä korkeakouluja. Missä ovat suomen kieliset Yliopistot ja korkeakoulut joihin vieläpä pääsisi yhtä helposti kuin ruotsin kielisiin kouluhin?

****************************
väärinkäsitystäkö?
huono yritys, 10.2.2008 klo 15.09

Eikö opetus niillä ruotsinkielisillä kiintiöillä olekaan ruotsinkielistä edes osittain?

Tiedän suomenkielisiä opiskelijoita, joilla opinnot lykkäntyvät lukukausi toisensa jälkeen. He käyvät kalliita valmennuskursseja päästäkseen lukemaaan lakia. Olenko väärässä, mutta muistelen lukeneeni, että suomenkielisistä hakijoista pääsee sisään runsaat 40% ja ruotsinkielisistä runsaat 80%. (Lisäksi alemmilla pisteillä kuin suomalaiset.)
Jos luvut kutakuinkin pitävät paikkansa, niin voi puhua todellisesta enemmistön nuorten sorrosta. Sortoa lisää myös se, että koko koulusysteemin aikana ruotsinkielisille oppilaille valtio on antanut myös enemmän resursseja.

Länsimaissa valtiot joskus keskittyvät tukemaan tiettyjä "kurjia" vähemmistöjä, jotta ne pääsisivät sivistyksellisesti/taloudellisesti samalle tasolle enemmistön kanssa.

Suomessa tehdään päinvastoin: ryhmä jolla on korkeampi elintaso saa valtiolta erityistä tukea, jotta juopa ja ero tämän ryhmän ja kansan enemmistön välillä ei kuroutuisi umpeen.

( Sivuhuomautus: Hyypän "tutkimus" tulee tässä yhteydessä uuteen valoon. Hänen lähtökohtansa oli, että elinehdot ovat samat molemmille ryhmille. Hyyppä muuten levittelee "kallonmittaustaan" ahkerasti kansainvalisillä lääkäri-foorumeilla. On aika alkaa katsomaan hänen "tutkimustaan" ja antaa vastatietoa. Mieshän valehtelee ja väärentää todellisuutta. Voikin mitata ajan henkeä sen mukaan miten tieteen nimissä aletaan fuskaamaan.)

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä