Olenko kerrankin.
Sanaton ja tyhjä.
Kuin pakka kangasta.
Valkoista.
Ei mitään sanottavaa.
Ei mitään odotettavaa.
Vain tyhjyys seurana.
Olenko kulkenut päämäärättä.
Vaiko liikaa sanonut.
Tullut tienhaaraan.
Paluuta ei entiseen.
Tulevaan en kurkoita.
Pahan silmään en halua uudestaan.
Tyhjänä.
Valkoisten lakanoiden välistä.
Hengitän.
Minähän sittenkin elän.
Sanaton ja tyhjä.
Kuin pakka kangasta.
Valkoista.
Ei mitään sanottavaa.
Ei mitään odotettavaa.
Vain tyhjyys seurana.
Olenko kulkenut päämäärättä.
Vaiko liikaa sanonut.
Tullut tienhaaraan.
Paluuta ei entiseen.
Tulevaan en kurkoita.
Pahan silmään en halua uudestaan.
Tyhjänä.
Valkoisten lakanoiden välistä.
Hengitän.
Minähän sittenkin elän.
Vastaukset 2
Vanhimmat
vaikka se tyhjyys onkin ollut läsnä, ihan kuin
omassakin runossani - samanlaisia tuntemuksia.
Haluan olla lähelläsi, tukenasi ja kuunnella
Sinua ystäväni. Tiedät, että voit kirjoittaa mi-
nulle kuten ennenkin tai vaikka soittaa.
Runosi on nyt kovin suruisa.
Kiitos,,,olet siinä nytkin.