perheessämme on kolme koiraa joista kaksi tappelee nykyään ihan urakalla ja suhteellisen kovasti...suuria vammoja ei ole tullut(ei ole tarvinnut eläinlääkäriä)mutta haavoja ja hampaanjälkiä koiriin on ilmaantunut.molemmat tappelupukareista ovat uroksia toinen 3,5v ja toinen himppu yli 1v.
pohdittiin tässä että mahtaisiko asiaa auttaa se että leikkuuttasimme sen nuoremman otuksen jotta sen hormoonit ei hyrräisi niin lujasti ja sen ei tarvitsisi "miehisyyttään" niin hurjasti osoittaa. ja että se ei ärsyttäisi tätä vanhempaa tapausta niin paljon.tämä tappeleminen on alkanut nyt kun nuorimmainen alkaa olla murkkuiässä ja vanhempi on jo alkanut itse sitä riitaa haastamaan ihan uhallaan,koittaa varmaan näyttää nuoremmalle paikkaa laumassa ja nuorempi taas yrittää kivuta arvojärjestyksessä ylemmäksi.
joten siis mahtaisikos tästä leikkuuttamisesta olla mitään hyötyä asiaan,vanhempaa koiraa enää on turha alkaa leikkuuttelemaan koska se ei siitä enää miksikään muutu mutta nuoremman kohdalla muutos on vielä mahdollinen.
tämä nuorempi myös vastaa muiden koirien ärähtelyihin todella voimakkaasti mutta ei itse aloita ärhentelyä mutta menee oitis tappelemaan kun vaan toinen riitaa haastaa tai esim. kepistä murahtaa.
semmonen ikävähkö juttu..kaipailisin kovasti apua ja kommenttia(järkevää sellaista)tähän asiaan.
pohdittiin tässä että mahtaisiko asiaa auttaa se että leikkuuttasimme sen nuoremman otuksen jotta sen hormoonit ei hyrräisi niin lujasti ja sen ei tarvitsisi "miehisyyttään" niin hurjasti osoittaa. ja että se ei ärsyttäisi tätä vanhempaa tapausta niin paljon.tämä tappeleminen on alkanut nyt kun nuorimmainen alkaa olla murkkuiässä ja vanhempi on jo alkanut itse sitä riitaa haastamaan ihan uhallaan,koittaa varmaan näyttää nuoremmalle paikkaa laumassa ja nuorempi taas yrittää kivuta arvojärjestyksessä ylemmäksi.
joten siis mahtaisikos tästä leikkuuttamisesta olla mitään hyötyä asiaan,vanhempaa koiraa enää on turha alkaa leikkuuttelemaan koska se ei siitä enää miksikään muutu mutta nuoremman kohdalla muutos on vielä mahdollinen.
tämä nuorempi myös vastaa muiden koirien ärähtelyihin todella voimakkaasti mutta ei itse aloita ärhentelyä mutta menee oitis tappelemaan kun vaan toinen riitaa haastaa tai esim. kepistä murahtaa.
semmonen ikävähkö juttu..kaipailisin kovasti apua ja kommenttia(järkevää sellaista)tähän asiaan.
Vastaukset 4
Vanhimmat
leikkauttaminen auttaa...mutta mikään ei oo niin varma kun epävarma...pahimmassa tapauksessa ne tappelavat kokoikänsä oli leikattu tai ei.Itselläni oli 2 urosta joista vanhempi on nyt siirtynyt ajasta ikuisuuteen ja nämä sällit kyllä tappelivat aina ja enemmän silloin kun nartuilla oli juoksut...tosin kumpikaan ei ollut lekattu.Mutta kannattaa varmaankin neuvotella oman eläinlääkärin kanssa siitä miten suurella todennäköisyydellä leikkauttamisesta on apua ongelmaan.Saattaahan se olla,että siitä on suurinkin apu,kyllä sen yleensä pitäisi vähentää agressiivissuutta...
Itselläni on kaksi samanikäistä narttua, siskokset. Jossain vaiheessa nekin meinasivat tapella joka näkemässä. Otin selkeän linjan, että en hyväksy tappelemista. Aloittajana oli aina koira b. joka halusi nousta laumassa koira a:n ohi.
Osoitin kaikella tavalla koira b:lle, että a on ylempänä. Osoitin a:lle aina ensin huomioni, ruokin sen ensin, remmitin ensin jne. Jos tappeluja syntyi, otin aina koira b:n "haukuttavaksi" olipa tappelun aloittaja kuka hyvänsä. Eristin sen laumasta omaan tarhaan vähäksi aikaa. Ja kuinka ollakaan, tappelut loppuivat.
Mielestäni sinun pitää vahventaa vanhemman koiran asemaa ja näyttää nuorukaiselle, että se todellakin on hännähuippuna ja että et hyväksy tappelemista.
Meillä oli samantapainen ongelma: Perheessä oli alunperin kaksi urosta, joilla ei ollut koskaan mitään ongelmia keskenään. Sitten meille muutti nelivuotias uros, ja aluksi ei ollut mitään häikkää. Sitten alkoivat tappelut nuoremman (3-vuotias) kanssa. Uusi koira näytti aina olevan aloittaja ja meno oli niin hurjan näköistä että kyllähän pojalta pallit pois otettiin. On nyt reilu puoli vuotta operaation jälkeen kuin toinen koira. Joskus vähän nujakoi, mutta enää ei kaveriin ilmaannu hampaanjälkiä...
Kyllä eläinlääkäri meille mainitsi, että koirakoulu voisi olla ratkaisu, mutta toisaalta tilanne alkoi näyttää niin hurjalta että hirvitti jättää koiria keskenään kotiin. Leikkaus ei toki auta heti, mutta meillä oli ihan toimiva ratkaisu.
Roosan vinkit ova thyviä ja loogisia. Vahvista vanhemman asemaa järjestelmälliesti, aina ja joka asiassa ja tilanteessa. Ennen kastraatiota voisit kokeilla hormoonipiikkiä, siis koiralle... :) Sen vaikutus kestää jonkun aikaa, eli voisit kokeilla onko apua. Kaikilla ei kuitenkaan toimi kuten kastraatio, näin olen ymmärtänyt. Saisit kuitenkin vähän esimakua. Toivottavasti apu löytyy, tuo on ikävä tilanne.