Mikä mahtaa olla suunnilleen tuollaisen normaalikokoisen purkkarin polttoaineen kulutus per mpk, jos moottori on esim. 30 hv? Varttilitra? Puoli litraa?
Elkää viitsikö viisastella, ettei purjehtiessa kulu löpöä, ajetaan sitä välillä koneellakin.
Elkää viitsikö viisastella, ettei purjehtiessa kulu löpöä, ajetaan sitä välillä koneellakin.
Vastaukset 69
Vanhimmat
33 jalkainen purjeveneeni matkanopeudella 5-5,5 solmua kuluttaa n. 2 litraa dieseliä tunnissa eli noin 0,36 litraa maililla. Kustannuseränä aika pieni suhteessa veneilyn kokonaiskustannuksiin.
Kiitos. Kustannus ei ollut motivaationa kysymykselle, vaan polttoainetankin koon arviointi. Lienee aika turvallinen arvio siis, jos laskee puoli litraa per maili.
Minun entinen vene kulutti arviolta puolet sinun veneesi kulutuksesta.
Yksi kaveri kun kuuli meidän moottorin, niin hän totesi pystyt maililla juomaa viskiä enemmän kuin kuin kone löpöä, mutta älä tee sitä montaa mailia.
Meillä riitti 40l tankki Itämerelle, Götä kanavalle ja Saimaan reissuun.
Polttoainetta pitää aina joskus ostaa lisää
jo yli 40 jalan veneelle.
Meillä vene on 41 ft ja 9 tonnia moottorina 55 hv Volvon D2-55, kulutus 2,5 .. 3 l/h, nopeus kelistä riippuen 5 .. 7 nm/h.
Siis keskikulutus on 0,5 l/nm tai hiukan alle.
On hyvä olla varasäiliöitä veneessä.
Niistä saa polttoainetta tarvittaessa ja aina tankkauspaikka ei rannassa, vaan polttoaine pitää kuljettaa veneelle
Monessa vanhemmassa ~33-jalkaisessa on alle 10 hv kone, joka kuluttaa tuon n. 2 l/h kaasu pohjassa nopeuden ollessa n. 6 kn. 5-5,5 kn vauhdeissa kulutuksen pitäisi olla ~1 l/h ehkä isolla koneella enemmän johtuen koneen "peruskulutuksesta". Jos tosiaan malttaa ajaa 5-5,5 kn pitäisi siis kulutuksen olla ~0,2 l/mpk.
0,5 l/mpk on laskennassa jo varsin turvallinen arvo. Saahan tietysti 30 hv koneella menemään kaasu pohjassa ~7 l/h, joten jopa 1 l/mpk on mahdollinen, jos jostain kumman syystä haluaisi ajaa kaasu pohjassa.
Sillä nimittäin voi tarkistaa minkä kierrosluvun kone ottaa. Jos kierrokset jäävät huomattavasti alle valmistajan ilmoittamien, potkuri voi olla liian iso tai sen nousu liian jyrkkä. Jos potkuri on kutakuinkin oikein mitoitettu huippukierrokset jäävät hiukan alle koneen maksimikierrosluvun.
Potkuri vaikuttaa oleellisesti polttoaineen kulutukseen mpk kohti.
Oman veneeni p-a kulutus (litraa/mpk) aleni selvästi, kun lisäsin potkurin nousua.
Muuten olen samaa mieltä kaasu pohjassa ajamisesta. Se on lähinnä hätätilanteita varten.
ei pelkästään koneen maksimitehosta. Ominaiskulutus lienee useimmilla venedieseleillä 180-200 g/hv tunnissa. Jos vene kulkee pienellä teholla (esim. merellä ilman vastavirtaa ja aallokkoa), polttoainetta kuluu todellakin aika vähän.
Matkaveneeseen kannattaisi silti asentaa mahdollisimman isot tankit, jos tarkoitus on tehdä pitkiä matkoja. Hyvä järjestely olisi päätankki, josta käsi- tai sähköpumpulla siirretään polttoainetta pienempään päivätankkiin. Päivätankki voisi olla esim. 40 l ja päätankki niin iso kuin mahtuu.
Kulutusta kysyttiin polttoainetankin koon mitoittamiseksi. Vastauksesi että kulutus on 180-200g/hv johtaa vain uuteen kysymykseen, eli paljonko tehoa käytetään yleensä. Miksei siis voi suoraan kysyä ja vastata paljonko polttoainetta kuluu/maili yleensä eri kokoisissa veneissä. En ole koskaan ymmärtänyt erillisen päivätankin merkitystä.
Jos käytät 10 hv tehoa, kerro se ominaiskulutus kymmenellä. Litra dieselöljyä painaa n. 700 g.
Se paljonko tehoa "yleensä" käytetään, riippuu aika monesta asiasta kuten kipparista, veneen koosta muodosta, veneen pohjan kunnosta, käytetystä kulkunopeudesta, sääoloista, merenkäynnistä. Peilityynellä saaristoväylällä kuluu paljon vähemmän polttoainetta kuin ristiaallokossa avomerellä.
Omassa 10-metrisessä veneessäni polttoainetta kuluu pläkässä 5,5 kn matkavauhtia ajaessa 1,7 litraa tunnissa eli 0.3 litraa/maili. Jos pudotan koneen kierrokset lähelle tyhjäkäyntiä, voin päästä pläkässä alle 0.3 litraan maililla. Jos taas ajan vasta-aallokossa tai vuorovesivirtaa vastaan, vauhti putoaa 3 solmuun kierrosluvun lisäämisestä huolimatta. Kulutus voikin olla 1-2 litraa/mpk ja enemmänkin, jos vauhti pohjan suhteen putoaa. Myötävirassa taas toisinpäin...Vaihteluväli on suuri!
Maantieliikenteessä muuttujia on vähemmän ja sen takia on helppo laskea keskimääräisiä kulutuksia eri nopeuksille ja eri autoille. Merellä tilanne on hyvin erilainen. Ymmärrät paremmin, jos pääset itse merelle kokeilemaan koneajoa eri tilanteissa. Se kannattaakin tehdä, jos hankit veneen.
Onko purje- vai moottorivene?
Turha antaa vastaukseksi laskutehtäviä, kun voi suoraan kertoa kulutuksen eri oloissa. Sinulla kun sattuu olemaan samankokoinen venekin kun alkuperäisellä kyselijällä. Laskiessa voi aina tulla virheitä ja lähtötiedotkin voivat olla virheellisiä, kuten juuri osoitit. Litra dieseliä painaa nimittäin 800-845 g viidetoista asteen läpötilassa mitattuna. Kesälaatu on tuolta tiheimmästä päästä, joten jo yhden lähtöarvon virhe on tässä esimerkkitapauksessa 20%.
Polttoaineen kulutus nousee expotentiaalisesti runkonopeutta lähestyttäessä ja varsinkin sitä ylitettäessä. Esimi minu veneen normaalikulutus on 2,5,l/h, mutta kun pistän kaasua vähän lisää niin menee yli 10 l/h, vaikka kaasu ei täysillä.
Nopeus ei tällöin ole edes sama kuin hyvää vauhtia purjehdittaessa, sillä purjehdittaessa runkonopeus on suurempi kuin moottorilla ajettaessa (IOR vesilinja on tällöin pääsääntöisesti pidempi)
On ikävää, jos mitoitat poltoainetankin ihanneolosuhteisiin, ja sitten kuluukin paskavastasessa 5 kertaa enemmän löpöä ja se loppuu yllättäen kesken.
Purjeveneetkin voivat olla hyvin erilaisia, vaikka LOA olisi sama. Omassani matkapurressani on päivätankin kyljessä läpinäkyvä putki, josta näkee polttoaineen määrän. Päivätankki on konetta korkeammalla, joten polttoaineen saanti toimii sähköisen pumpun pysähtyessäkin. Myös ilmaaminen on helppo. Päivätankki on 80 litraa, päätankki 300 l.
Silti en voi "suoraan kertoa" mikä on polttoaineen kulutus olisi litroina merimailia kohti kaikissa "eri oloissa". Itselleni on tärkeintä tietää mikä on polttoaineen kulutus litroina tunnissa eri kierrosluvuilla.
Käytännössä erot kulutuksessa mpk:aa kohti voivat vaihdella huomattavasri enemmän kuin esittämäsi 20% laskuvirhe. Kannattaa merkitä koneajotunnit, tankkaukset ym. lokikirjaan. Siitä voit laskea, paljonko sinun veneesi kuluttaa sinun käytössäsi.
Kun minulla ei ole polttoainemittaria vaan mittatikku, jota ei mielellään käytä kun se on sisällä. Arvio 0.5 l/M on toiminut hyvin.
Arvio menee uusiksi, jos olosuhteet muuttuvat.
Miksi ihmeessä tuollaista sähläämistä ja pumppaamista?
Miksi ei voi olla vain yksi säiliö, jonka tarpeeksi huvettua täyttää.
Vaikuttaa ihme säätämiseltä tuollaiset päivittäiset pumppuleikit.
Itselläni on 2 kpl. 10 litran kansiteria ihan varmuuden välttämiseksi syvällä tavaratilassa.
Loppuvuodesta olen yleensä lyönyt ne tankkiin ja keväällä ostanyt uudet tilalle.
Kertaakaan ei ole tarvinut niihin turvautua, vaikka ei ole päivätankkeja ja pumppuja.
Jos tankkien vetoisuus mitataan kuutioissa, on päivätankin käyttö mielekästä. Isoon säiliöön kertyy helposti vettä ja moskaa, joten paljolti sen takia on hyvä välisuodattaa se tavara ennen kuin ajetaan moottorille.
Kölitankki voi hyvinkin olla kuution vetoinen jossain 40 ft teräsveneessä. Päivätankki on hyvä samasta syystä kuin ammattimerenkulun aluksissa. Monessa veneessä on suodatin ja vedenerotin myös päätankin ja päivätankin välillä.
Kölitankki voi olla aika syvällä koneeseen verrattuna. Polttoaineen syöttö koneeseen on varmempi päivätankista, joka on koneen korkeudella tai yläpuolella.
Eikös sitä prosentuaalisesti kerry ihan yhtä paljon, ja eikö sen voi suodattaa kun sen ajaa koneeseen?
Miksi siis läträtä?
Laivat käyvät raskaalla polttoöljyllä, joka ei mene koneeseen edes ilman esilämmitystä.
Jos dieselpumppu porsii, niin ihan sama onko se tankki kölin alla vai mastossa.
Aivan tajutonta läträilyä.
Meillä on 1200 l. tankki, siitä on koneeseen 2 suodatinta.
Eipä ole ongelmia ollut.
Onko sinulla kotonakin päivätankki, jonne pumppailet päivän löpöt isosta säiliöstä?
Polttoainesäiliö pitää vaan säännöllisesti putsata, ei siinä päiväsäilöt auta.
Dieseleissä eniten vikoja aiheuttaa nimeenomaan polttoainejärjestelmä. Pienellä päivätankilla pystytään polttoainejärjestelmää yksinkertaistamaan. Polttoaine letkut eivät tule turhan pitkiksi, ja tankit pystytään sijoittamaan hyvin, päivätankki moottorin kannalta ja tankit vakauden, paloturvallisuuden kannalta.
Useamman tankin järjestelmissä voidaan pitää tankit suurinpiirtein yhtä täynnä, ja veneen (laivan) kulku suorassa. Veneilyssä saadaan lämppäri kytkettyä suoraan päivätankkiin näissä pumppu ja suodatin on usein mitoitettu niin että ei jaksa kovin montaa metriä nostaa.
Iso tankki kondensoi paljon vettä tankki heiluu merenkäynnissä, tämän takia veneissä käytetään päivätankkeja kotona ei käytetä.
Mitä tarkoittaa porsii???
Kuutio löpöä kölissä saattaa hyvin sisältää parikymmentä litraa vettä.Vettä kun on säiliön jokaisella pinnalla ja joka paikassa paine on säiliöön päin. Eikä kölitankkeja niin usein puhdistella. Yhden huvikäyttöön ajat sitten muutetun hinaajan tiedän, jonka kölissä loiskuu parikymmentä vuotta vanhaa löpöä. Ainakin omistaja arveli suurimman osan nesteestä olevan löpöä. Jätetty sinne lähinnä painolastiksi, kun huvikäytössä ei sitä tankkitilavuutta enää tarvittu.
Jos se iso tankki kondensoi, kondensoihan se myös sillon kun käytetään päivätankkia.
Ja sen veden ja sakanahan joutuu erotella kuitenkin kun siirtää polttoaineen päivätankkiin, miksi ei siis käytä polttoainetta suoraan päätankissa ja suodata sitä siinä.
Olen kyllä nähnyt eräänlaisen päivätankin webastolle, kun webasto on korkealla, niin on polttoaineen paluuletku ohjattu t-liittimeen, joka täyttää ns päivätankin, jonne tulee siis jo kertaalleen suodatettu polttoaine, t-liitin pitää huolen että kun päivätankki täyttyy aina kun kone käy. Alan ammattilaiset tosin sanovat, että jos webasto vain jaksaa imeä, niin käyttää sitä samaa päätankkia, kunhan huolehtii suodattimien vaihdoista säännöllisesti.
Mutta että koneellekkin otetaan erikseen polttoainetankista löpö päivätankkiin ja sieltä koneelle, vaikuttaa hölmöläisten touhulta.
Ammattikäyttöön tarkoitetuissa veneissä on päivätankit melkeinpä poikkeuksetta. Kölissä olevat tankit kondensoivat runsaasti vettä. Vene heiluu vesi ja roskat sekoittuvat ja suodattimet menee tukkoon...
Kölitankeista pumpataan päivätankkiin löpö suodattimien kautta jos menee tukkoon ei hätää putsataan/vaihdetaan. Päivätankissa oleva löpö on siis puhtaampaa. Tämä viellä suodatetaan ennen moottoria, jolloin voidaan olla melko varmoja että se on puhdasta.
Huviveneissä päivätankki on usein sama kuin päätankit, vai kuinka monta vuorokautta ajaa normi huviveneen tankilla?
Koko kesän.
Eikä ole ongelmia ollut, suodattimet vaihdan joka kevät, ja mukana on varasuodattimet.
Tuntuu vain siltä että jätät jotain oleellista kertomatta?
"Kölissä olevat tankit kondensoivat runsaasti vettä."
Eipä ole vain tullut mieleeni aikaisemmin. Jos säiliö on kölissä, se on kylmässä kaiken aikaa ja moottorilta palaava dieselöljy on lämmintä, joten kondensio-ongelmilta ei voi välttyä. Viime kesänä sattui omalle kohdalle, että tyynen sään vuoksi ajoin yhtäjaksoisesti yli 20 tuntia ja salongin meripunkan alla oleva 160 litran säiliö oli tämän jälkeen huomattavan lämmin.
Tasapohjaiseen eväköliveneeseen on aika hankala saada edes mahtumaan isoja tankkeja. Siksi päivätankki on outo käsitys monelle. Eihän sellaista edes tarvitakaan, jos tankin tilavuus vastaa päivätankin tilavuutta.
Pitemmille reissuille nämä veneet sitten joutuvatkin laittamaan jerrykannuja jopa kannelle niinkuin on nähty vaikkapa karibian retkelle starttaavilla.
juuri näin. Tankkiin palaava polttoöljy on lämmintä. Sitä ei ohjata kölitankkiin, jos on erillinen päivätankki.
Pitkillä reissuilla voi tulla ongelmaa, jos säiliöt on pienet. On sattunut itselle lähes viikon mittainen yhtäjaksoinen koneajo Pacificin ylityksessä, kun pasaati yllättäen loppui. Täällä kotivesillä tietysti pärjää pienemmillä tankeilla, kun jakeluasemia on tiheässä eikä Itämeren ylityskään ole pitkä.
Miksi päivätankki ?
Mihin sitä tarvitaan ?
Miksi pitäisi veneessä siirtää DIESELIÄ tankista toiseen ?
Ei kertakaikkiaan mene jakeluun.
Kertokaa hönölle seilorille.
Diesel kuullosti muuten oudolta. diisel diissel...
esim. viesti "toimii .. varmasti"
Jos sinusta diesel kuullostaa oudolta, oletko bensamoottorin kannataja?
80 Litraa.
Toissakesän alussa tankkasin sen täyteen, viime kesänä lisäsin 30 litraa.
Suodattimet on kunnossa ja kone käy.
Mutta en ymmärrä mihin tankin koko liittyy, kun suodattaa se aine pitää kuitenkin, joko läträtessä sitä kahden tankin välillä, tai sitten suodattaa sen kerralla koneeseen.
Ihmeellistä filosofiaa.
Purjehtijat puhuu päivätankeista, ja puolustelee sitä sillä että jossain hinaajissa ja troolareissakin on jossain sellaset.
Ei mitään mieltä, ellei tykkää leikkiä pumppuleikkejä, ja halua veneeseensä lisää vuotavia liitoksia ja dieselin katkua.
Hölmöläisten hommaa, jotka haluaa leikkiä purjeveneillään hinaajaa.
Itselläni menee 2 vuodessa 100 litraa löpöä.
Talven yli tankki on puolillaan, kesässä tarvii lisätä noin 30-50 litraa.
Mutta jos haluaa väsätä, niin sama tuo.
Lämmittäähän toiset talonsakin puilla, mikäs siinä jos ei muuta tekemistä ole.
Diesel venekäytössä on uutta.
Jos sinulla meni 50 litraa löpöä vuodessa, arvaan kyllä missä olet paatillasi liikkunut.
Poimin tähän tietoja muutamien veneiden tankkitilavuuksista ja vähän muutakin:
http://www.sarahvorwerk.com/equipment_list_page.htm
http://seattle.craigslist.org/kit/boa/570348446.html
http://www.extremeyachting.se/scspec.pdf
http://www.setsail.com/dashew/64_Factors_of_safety.html
http://www.skuggforsens.com/skuggforsens/batar/batarstartenglish.htm
http://www.practical-sailor.com/marine/fuelfilters.pdf
Missä sitä paattia on liikuteltu?
Löytyy linkejä kennedyn salaliitostakin tuhansia, kuten siitä että ihminen ei ole koskaan käynyt kuussa, ja vaikka mistä.
Löytyy linkkjä, joiden mukaan ponin kanssa naimisissa olo ja seksi on normaalia ja ihan ymmärrettävää.
Mutta jos ei veneillessä ole muuta tekemistä, voi vaikka pumppailla löpöä.
"On larger yachts, MacLean said, the
best way to prevent fuel contamination
is to install a day tank, a smaller
tank separate from the main fuel
holding tank. A lift pump fills the
day tank only as fuel is required.
This tank is not subject to condensation
problems and can leave much of
the water and slime behind in the
holding tank.
A point of"
Isoissa jahdeissa siis, onkohan suomessa montakin isoa jahtia huvipuolella?
Toki voi ottaa vielä käyttöön tuossa artikkelissa mainitun polttoaineen suodatuskierron, aikka vene ei ole edes käytössä.
Rajansa kaikessa, harrastusmielessä toki voi värkätä.
Heitän ihan lonkalta, veneesi kulutus lienee 2.5l/h??? Mikä lienee melko normaali purkkarin kulutus. Eli 80/2.5 = 32 Eli sinulla on juuri sopiva päivätankin kokoinen päätankki. Vähän enemmän tehoa kun otat ulos nousee kulutus sinne 5l/h ja tankkisi riittää siis silloin 16h ajoon.
Päivätankista ei kannata pumpata päivätankkiin löpöä, tästä ollaan aivan samaa mieltä.
Juu, se tankki on sen 80 l. Ja kesän aikana tuli lokiin maileja 850. Veneen laskin veteen vappuna ja nostin marraskuun alussa.
Moottoria käytän vain satamaan ajoon, ja satamasta ajoon, venehän on purjevene.
En vain ymmärrä että miksi minun 80 litran säilö ei kondensoisi suhteessa yhtä paljon kuin 800 litran säiliö kesän aikana?
Ne, jotka liikkuvat pitempiä matkoja, käyttävät konetta ja polttoainettakin enemmän. 80 litran tankki tosiaan riittää tavanomaiseen keskivertopurjehtijan ajoon, jossa mailimäärät sittenkin jäävät aika vähäisiksi.
Aikamoista polttoaineen lotrausta sen sijaan tulisi, jos lähtisit maailman merille ja joutuisit lastaamaan veneeseesi vaikkapa 10 jerrykannua. Silloin ehkä ymmärtäisit helpommin nämä polttoainejutut.
Eiköhän vene, sen varustelu ja tankkitilavuudet valita käyttötarkoituksen mukaan. Joillekin on iso kölitankki päivätankki yhtä luonnollinen valinta kuin vedentekolaite tai vaikka tuuliperäsin. Kaikki eivät niitä tarvitse, eivätkä tunnu hyväksyvän kuin oman valintansa.
Jos käytät moottoria pelkästään "satama altaassa" et todellakaan tarvitse päivätankkia.
Jos käytät moottoria vähän pitempiin matkoihin esim vikko 7*24*2.5=420l Minne laittaisit veneessäsi tuollaisen tankin? Miten veneesi käyttäytyisi täydellä tankilla vs tyhjällä?
Ainoa järkevä paikka tuollaisen tankin sijoituspaikka on alas ja keskelle? eli pilssiin??
No kas kummaa sinne nyt vain tiivistyy vettä ja tuollaisen tankin puhtaana pitäminen ei onnistu helpolla koska pinta-alaa on paljon.
Voit toki sijoittaa tuon tankin vähän ylös, vesirajasta jolloin tankin ulkopuoleinen lämpötila ei ole niin kylmä mutta sitten enemmän kölipainoa.
Mitä isompi tankki sitä enemmän pinta-alaa ja näin kondenssivettä, kondensoituminen tapahtuu suhteessa pinta-alaan.
Eli täältä mitoitusohjeita ja vähän lakipykälää
http://books.google.com/books?id=C-avw0u-4AcC&pg=PT299&lpg=PT299&dq=day tank&source=web&ots=bTFFd6p53u&sig=P1MLCbyPzNIZaw3IjHB3xmo9ctA#PPT299,M1
Teräsvene jossa oli 2 tuhannen litran tankki.
Ei ollut päivätankkia eikä lotrausta.
En vaan ymmärrä että miksi isommalla tankilla olevassa veneessä pitäis olla päivätankki?
Pitäähän se vesi ja paska suodattaa silti pois, miksi ei siis suodattaa yhdellä kertaa, miksi läträtä?
Tilavuuteen?
Rekoissa tankki on ulkopuolella, monissa 1500 litraa.
Löpöä menee vuoden aikana 40000l.
Eli tankki on iso, ja kulutus myös.
Tankki on ulkopuolella kylmässä.
Onko niissä päivätankit?
Ei kun niissä on kunnon suodattimet.
Nythän on puhe purjeveneistä, eikä 200 tuhannen litran laivatankeista.
Ja nuo lait ei varmaan koske purjeveneitä.
Olenko jossain vaiheessa suositellut päivätankkia veneeseen jossa on vain päivätankki ts. löpöä noin päivän ajoa varten?
Tässä on nyt niin että toinen pysyy sinnikkäästi siinä oman veneen pikku tankissa ja minä puhun isoista polttoaine järjestelmistä
Haaveile sinä just sellaisesta veneestä kuin haluat.
Sitten jos joskus saat sellaisen hankittua, niin väsää ja kyhää sinne just selliaset systeemit ja viritelmät kuin parhaaksi näet.
Sitten voit käyttää veneilyaikasi korjaamiseen, pumppaamiseen, suodattamiseen, väsäämiseen jne jne.
Me muut nautiskellaan vaan.
Ei ole veneessäni päivätankkia mutta olen monen päivätankin kanssa ollut tekemisissä. Ei tod huvita pumppailla turhan takia. Koitin vain perustella miksi näitä päivätankkeja käytetään. Ja milloin on perusteltua rakentaa vähän laajempi polttoainejärjestelmä, ja mitä hyötyä näistä on.
Asia mikä muuten jäi mainitsematta on että päivätankkien avulla saadaan jokaiselle koneelle oma tankki (polttoainejärjestelmä) eli moottorit toimivat näin yksittäisinä eikä koko vene/laiva seiso jos tankkiin tai putkistoon tulee joku vika.
viellä.
Päivätankit usein konehuoneessa jolloin lämpötila suurinpiirtein sama kuin polttoaineella. Saadaan konednsoituminen minimoitua.
Jospa tutustuisit vähän venedieseleihin. Ehkäpä huomaisit, missä yksikössä niiden polttoaineen kulutus ilmoitetaan.
Mailikulutukset lienevät peräisin suuren veden takaa, siellähän autojenkin kulutus ilmaistaan maileja/gallona. Palvelee ehkä kiireistä moottoriveneilijää, mutta purjehtijalle turhaa tietoa.
Täällä näkyy olevan jokunen innokas kaikentietävä opiskelijakin linkittämässä. Konelabroissa opitaan dieselien kulutuksesta yhtä sun toista, olkaapa tarkkoina!
voi lämpöeristää, niin kondensaatio vähenee hurjasti, ei tarvi laittaa päivätankkia.
vesirajan alapuolella ei tuota kodensoitumista tapahdu likikään niin paljon kuin yläpuolella. Sillä tankki on suljettu (tai lähes) astia ja sinne ei kosteutta tule kuin lämpötilamuutosten seurauksena ja sehän on vesirajan alla selkeästi pienempää kuin vapaassa ilmassa?? vai eikö?? vrt. merivesi huhtikuussa n. 12 astetta heinä- elokuussa n. 20astetta ja lokakuussa taas n.12astetta, kun kesällä saatta ilman lämpötila vaihdella 10- 25 asteen välillä vuorokauden aikana.
Viime kesän siirtopurjehduksella pisin avomeriosuus oli n.45h ja veneessä 60l tankki ja 40l löpöä jerryissä, piti ruveta ennen satamaantuloa kaiveleen ruokaöljyt ja voiteluaineet framille, jos vaikka polttoaine loppuu. Satamassa tankattiin 56l tankkiin ja 40l jerryihin. Kyllä nuo alle 100l vetoset tankit on maailmalla alimitoitettuja. PS. vene on 31ft. PSS. omaan 41ft veneeseen on tulossa n.1200l tankki köliin ja n. 150l päivätankki joka on mitoitettu noin vuorokauden tarpeeseen kelistä riippumatta.
Itselläni 40 tunnin avomeriosuuksia oli useampi viime kesänä, siltikään ei löpöä mennyt kuin se 50 litraa koko kesänä.
Kannattaisko sinun harkita moottorivenettä?
Outlanderistin ajatus on hyvä. Noin se kannattaa valtameriveneessä järjestää.
Kulutit löpöä 50 litraa viime kautena. Moni kuluttaa enemmän polttoainetta pelkkään akkujen lataukseen yhden ainoan valtamerilegin aikana.
Toisaalta täällä lähivesillä, vaikkapa Visbyseen tai Bornholmiin ja takaisin purjehtiessa, pärjää vaikka kokonaan ilman polttoainetta.
Miksi pitäisi harkita moottorivenettä? Vitsi?
Polttoaineen saanti koneelle ja kamiinalle helpottuu, kun päivätankki on niitä korkeammalla. Järjestely on yksinkertainen ja toimintavarma.
Kamiinalle ei tarvita sähköistä polttoainepumppua, kun polttoöljy tulee omalla paineellaan.
Omassa veneessäni kamiina voi olla päällä vaikka pari viikkoa yhteen menoon, päivätankki on sen verran iso eikä sähköäkään kulu polttoainepumppuun.
Kölitankkia on vaikea lämpöeristää eikä siihen ole edes syytä. Hyvin on toiminut. Kölitankin ja päivätankin välissä on filtteri ja vedenerotin. Päivätankin ja koneen välissä tietysti myös.
Monissa veneissä on muuten kaksi rinnakkaista suodatinta ja hanat, jolloin suodattimen voi vaihtaa vaikka konetta pysäyttämättä. Kannattaa harkita, jos seilaa Euroopan ulkopuolelle! Polttoaine ei ole kaikkialla yhtä hyvälaatuista kuin täällä.
Miksi löpöä pitäisi käyttää akkujen lataamiseen? Sitä varten on keksitty aurinko-, tuuli-, ja vesivoima. Tolkutonta käyttää varsinkaan monen kymmenen kilowatin pääkonetta saadakseen pari sataa wattia lataustehoa.
Tuulimylly lataa myötäisillä tuulilla aika heikosti eikä aurinkokaan paista kuin päiväsaikaan. Autopilotti ja jääkaappi kuitenkin kuluttavat virtaa koko ajan. Sellaiset on useimmissa veneissä. Joillakin on "water maker" käynnissä tunnin tai pari päivittäin.
Laahusgeneraattori toimii pikkuveneissä, joissa nopeus veden suhteen pysyttelee alle 8 solmussa. Kovemmassa vauhdissa laahusgenun potkuri pyrkii surffailemaan pinnassa, jolloin lataus heikkenee.
Hyvin pärjää ilman löpön käyttöä akkujen lataamiseen, jos ajelee tuuliperäsimellä ja varsinkin jos pysäyttää jääkaapin. Silloin riittää jopa pelkkä aurinkopaneeli kulkuvalojen, navig.elektroniikan ja radioliikenteen kulutuksen kompensointiin.
Tilavuus on m^3 ja Pinta-ala m^2 Eli eivät todellakaan ole toisiinsa verrannollisia.
Ei se ilmastointikaan ihan ilman toimi, kaverilla puksuttaa 3KW generaattori koko ajan purjehtiessa, jotta ilmastoinnin kompuraa voisi käyttää. No vene on kyllä hieman Itämerta etelämpänä, samoin kuin omani. Tuohon 50l kesänaikana vastaan, jos on aikataulu joka tuulten takia on jo muutenkin tiukka ja tulee vielä muita murheita niin ei juuri ole vaihtoehtoja. Siirtomatkastamme viimekesänä oli 99% vastatuuleen.
Eli et ilmeisesti tiedä mitä kondensaatio tarkoittaa? Opettele ensin ja neuvo sen jälkeen
Ja aivan turhaa rakentaa. Tämä oli ehkä yksi "parhaista" ehdotuksista mitä olen kuullut pitkään aikaan :D
Minä olen aina ymmärtänyt että lämpötilaerot tekevät kondenssia, mutta jos se on jokin muu seikka, niin kerro ihmeessä.
suljettu astia ole, siitä kun moottori kuluttaa polttoainetta menee ilmaa tilalle, ja siinä ilmassa on sitä vesihöyryä mukana sitä enemmän mitä lämpimämpää ilmaa se on ja mitä suurempi on ilman suhteellinen kosteus. Kun ko. ilma jäähtyy, ensin se suhteellinen kosteus nousee 100% eli kastepisteeseen, ja lisää jäähtyessään se sitten kondensoituu nesteeksi eli vedeksi. Parasta olisi siis esijäähdyttää se korvausilma vaikka pilssin kautta, ja laittaa sinne vedenerotin ennen kuin ko. ilma pääsee tankkiin. jos se tankki sitten olisi aina pilssiä lämpimämpää ei sinne koskaan kondensoituisi vettä, vaikka lämpötila vaihtelisikin. Siinä teille molemmille "opetusta" kun kerran pyysitte.
20 asteisessa kylläisessä ilmassa (100 % suhteellinen kosteus) on vettä 17 g/m3. Jos sitten pilssissä oleva tankki on vaikkapa 10 asteinen, tippuu ilmassa oleva maksikosteus 9 g/m3. Erotus 8 g/m3 on maksimimäärä mikä voi kondensoitua tankkiin virtaavaa lämmintä ilmaa kohti.
Jos siis käyttää 100 l polttoainetta, tulee tilalle 100 l korvausilmaa, jonka mukana voi kondensoitua enintään 0,8 g vettä (ttelusikallinen on 10 g vettä).
Tuosta huomaa selvästi, ettei kulutetun polttoaineen tilalle tuleva korvausilma aiheuta ongelmaa. Sen sijaan ongelmia tulee siitä, että polttoainetankin ilmanvaihto on liian hyvä (ilma vaihtuu tehokkaasti itsekseen) tai tankissa on iso ilmatila, jonka tilavuus muuttuu lämpötilamuutosten takia, jolloin säiliöön pumppautuu tuoretta ilmaa.
Millään näistä ei ole suoraa yhteyttä pinta-alaan.
kuin veneen tankin kondenssista. Tavallisimmin vedensekaista polttoainetta saa tankatessa. Meillä sentään dieselöljy on puhdasta, mutta ei välttämättä Euroopan ulkopuolella. Hinta halpenee ja laatu heikkenee, kun seilaa pitkälle. Kondenssi on ongelmista vähäisimpiä.
tuollaiset 265 g/kW/h 3000 kierroksella, vapaasti hengittävällä venedieselillä.
on 30 hv:n koneella kaasu pohjassa (7litraa/tunti) / (7mpk/tunti) = yksi litra / mpk
Hölläämällä kaasua voit päästä 0.25 litraan merimailille, niin että kyse on vielä liikkumisesta eikä kellumisharjoituksista.