Arvattavasti olemme täällä n. 60-80-vuoden ikähaarukassa. Ainakin oma muistini on temppuillut jo jonkin aikaa. Varsinkin lähimuisti on huono ja joskus kestää pitkään ennenkuin saa palautettua mieleensä jonkin asian.
Muistin virkistyskeinoja ovat ristisanat, kielten opiskelu ja ilmeisesti muutkin miettimistä, aivotoimintaa, vaativat asiat.
Onko teillä keinoja, joilla saa nimen t.m.s. palautettua mieleen. Itse rupean joskus laskemaaan 1,2,3 j.n.e., eikä kauan tarvitse laskea kun toivotun asian, nimen t.m.s., muistaa.
Muistin virkistyskeinoja ovat ristisanat, kielten opiskelu ja ilmeisesti muutkin miettimistä, aivotoimintaa, vaativat asiat.
Onko teillä keinoja, joilla saa nimen t.m.s. palautettua mieleen. Itse rupean joskus laskemaaan 1,2,3 j.n.e., eikä kauan tarvitse laskea kun toivotun asian, nimen t.m.s., muistaa.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Hyvää houomenta nyt näin aluksi,ja oikein aurinkoista kesäpäivää.
Nämähelteet nyt vain jatkuvat,mutta kyllä se on hyväkin kun ajattelee kylmää talvea,eikä pääse talvehtimaan lämpimiin maihin niinkuin muuto-linnut,ai mutta sinä olet tietenkin taas syksyllä lähdössä.Olet onnen pekka kun sinulla on se mahdollisuus.
Ja nyt siitä muistista,kyllä se dementia pakkaa vaivata yhtä jos toistakin,ristisanatehtäviä minäkin teen,ja sitten tässä koneella on muisti-pelejä joita pelaan ja älypeli niissä saa kohentaa muistia ja sa harjoitusta.
Hyvää päivän jatkoa sinulle.
mistä täältä koneesta löytyy niitä muistipelejä, vai ovatko ne sinulle erikseen asennettuna?
Pistänpä minäkin korteni tähän kekoon.Näin kuumalla kun nuoremmillakin muisti tekee kepposia ja huomiointikyky heikkenee. Sen olen huomannut kun tuolla liikenteessä olen joutunut autolla seikkailemaan.Tarkkaivaisuus täytyy pakostakin olla sataprosenttista tai muuten kolisee.
Muisti kun pätkii ja välillä huomaa olevansa ihan
väärällä kaistalla, pahimmassa tapauksessa jopa eri tiellä mikä oli aikomus. Mutta autoilu pitää muuten aivot vireänä ja pääsee paikasta toiseen kivuttomasti. Se on minun keinoni tätä vanhuutta vastaan!
Kyllä minäkin autoilen päivittäin mutta en sentään tuollaista ole ajossani huomannut, huonoa keskittymiskykyä kyllä. Pitäisiköhän lopettaa koko autoilu!?
P.S. Kun osaat kirjoittaa ja olet ilmeisesti miespuolinen, jatka kirjoittelua! Olen lähes ainoa koiraspuolinen kirjoittaja.
Otsikossa ei näkynyt nimimerkkiäsi kokonaisuudessaa, -jätär ei näkynyt! Kirjoita silti!
Missä viivyt unohdus?
Saavu ja omista,
tule ja omista.
Kiedo syleilyysi,
valtaa omaksesi.
Älä hylkää,älä haihdu.
Tule luokse lohduttaen.
Loista hyvyydellä.
Auta ja pelasta.
Anna rauhasi.
Saavuthan unohdus,
ja karkoita kaipaus.
Älä unohdusta pyydä lähelles
anna KAIpuun lähelläs olla
Ota kukkaset kaikki omakses
tai on elämäsi täysi nolla.
Nuo hetket on menneet.....ystäväin!
se totta on, nyt tunnen mä näin.
Ei onnea kukaan saa omistaa
vaan vuodet vievät ne mukanaan.
Meitä kohtalohan täällä riepottaa
se helleimmät tunteetkin hajoittaa.
Useimmin rippeet vain onnesta saamme
nekin tuskan ja murheen saatossa jaamme.
Kaiketi nimien katoaminen muistista on inhimillistä ikään katsomatta, mutta iän karttuessa se voi yleistyä.
Joten ei syytä huoleen.Tietokoneen käyttö on jo hyvää muistin trimmaamista. Tässähän on koordinoitava käden ja silmien yhteistyö, noudatettava ohjeita ja reagoitava suht nopeasti.
Aivothan antavat käskyn toimintaan.
Tue itsetuntoasi.Elämänikäinen opiskelu ja aktiivisuus kohentavat muistikykyä,samoin liikunta ja terveet elämäntavat. Älä unohda ravitsemusta. Aivot tarvitsevat happea, sokeria,
suolaakin ja vettä, vettä, vettä-muista juoda.
Etsi tilaisuuksia muistaa, valitse itse, mitä
unohdat, kaikkea ei suinkaan tarvitse tallentaa muistiin.
Merkitse muistiin asioita, pidä päiväkirjaa, käytä päivyriä, laadi muistilistoja, mutta kertaa myös mielessäsi muistiinpanojasi.
Harjoittele myönteistä asennetta, painota miten paljon muistat, älä piehtaroi epäonnistumisissa.
Jatkuva ponnistelu, ongelmien ratkominen, miettiminen, mieleenpainaminen ja -palauttaminen sekä fyysisen kunnon ylläpitäminen ovat somaa aktivointia korvien väliselle pururadalle.
Tämän päivän avainsana "MUISTIKARTTA." muistele henkilöä, esim. missä olet tavannut hänet, liittyykö työhön, matkailuun, lähiympäristöön ym.
Asioiden mieleenpalauttamisessa minusta asian kartoittaminen on a.o.Pitkäkestoisesta muistista
voi palauttaa mieleen asioita pinnistelemällä muistia, ei pidä jäädä "tuleen makaamaan", en muista!
Esim. vanhojen valokuvien katselu ja muistelu, samoin vanhojen asioiden mieleenpalauttaminen tekevät terää muistille.
Ota vastoinkäymiset vastaan mielellä:"mikä ei tuhoa se vahvistaa." Eipä muuta kun muistelemaan,
näillä lisäeväillä sitten, elä tätä hetkeä nyt eikä huomenna.
jk.näitä oppeja olen jakanut muistijumpassa.
Arvokasta tietoa meille kaikille. Kiitos!
olen minäkin noista muistiin liittyvistä asioista.
Tänä päivänä on esimerkiksi muistettava niin monet koodit: pankkikortti, bensakortti jne. On sattunut että rahat on säästyneet unohtuneen koodin takia, bensatankki on jäänyt puolityhjäksi.
Muutama vuosi sitten, kun olin muuttanut uuteen asuntoon, ei ollut tarvinnut käyttää porttikoodia
muuta kuin illalla kl 21 jälkeen. Niin myöhään en tavallisesti ollut ulkona, mutta eräänä iltana olin ollut jossakin tilaisuudessa ja seisoin oven ulkopuolella enkä muistanut millä numerolla pääsisin sisälle.
No, ei hätää mitään! Mullahan oli kännykkä taskussa, soittaisin pojalleni ja kysyisin nuoremmalta mikä koodi asuntooni on. Sitten en muistanutkaan koodia kuinka saan kännykän auki!
Menin läheiseen kioskiin ja lainasin puhelinta että voin soittaa pojalleni. Vihdoin viimein pääsin lämpimään.
Nimien muistamisessa minulla on seuraavanlainen keino: Menen kirjaimet läpi aakkosjärjestyksessä hitaasti ja yleensä muistan nimen alkukirjaimen. Jos ei heti tule koko nimi mieleen, niin sitten jatkan samalla tavalla seuraavankin kirjaimen keksimisessä. Tähän asti on toiminut hyvin.
Sanaristikoita on levitelty sinne tänne koko talossa: vessassa, keittiössä, olohuoneessa, makuukamarissa, parvekkeella ...
Paljon on alkanut sattua sellaistakin, että ei enää muista mitä on mennyt toisesta huoneesta hakemaan. Siinä sivussa tulee tehtyä paljon sellaista mitä ei ollut ajatellutkaan, kunnes ykskaks välähtää: mitäs minä oikeastaan olinkaan hakemassa?
VARMAT PAIKAT ovat tunnusmerkkini. Se tarkoittaa sitä, että laitan jonkin paperin tai esineen varmaan paikkaan, että muistan sitten myöhemmin missä se on. Taatusti en enää seuraavana päivänä muista. Yllätys voi olla suuri kun löytää esimerkiksi jonkun korun jostakin "varmasta paikasta" kuukausien, jopa vuosien päästä! Varmat paikat ovat taatusti varmoja.
Eksyminen on paha ongelma monelle vanhalle ihmiselle.
kerran tässä naapuri lähti kaupassa käymään,ja jonkin ajan kuluttua minä lähdin samaan kauppaan,näin hänet tuolla seuraavalla kadulla,hän tuli juttusilleni ja kysyi missä hän oikein on kun hän ei muista tälläistä katua ollenkaan,että hän on nyt eksynyt,ja olimme aivan talomme viedeisellä kadulla,mutta se oli vain sellainwn muistihäiriö oli lääkäri sanonut kun hän oli kertonut miten hänelle oli käynyt,ja antanut sitten hyviä neuvoja miten tulee toimia,vaikka luntti lappu kädessä.
niinkuin yksi ihminen sanoi,että hänellä on kaksi tautia toinen on dementia ja toista hän ei muistakkaan.
Muistin pätkiminen voi johtua myös sairauksista. Niiden olemassaolo tulisi seuloa pois normaalista unohtelusta, sitähän jokaisella tuppaa olemaan.
Ikävää se todella on jos joutuu Dementia-listalle.
Onhan sitä tarkoitushakuista muistamattomuutta ja kuulemattomuutta, puhutaan ns. valikoivasta muistista ja kuulosta.
Muistan kun kauan sitten pyysin siippaani puistelemaan mattoja, hänellä oli tietysti silloin vaikoiva kuulo päällä, kysyessäni miksei tule liikettä niveliin, vastaus oli: en ole kuullutkaan puhuttavan mattojen tuuletuksesta! Olin niin uppoutunut Hesarin lukemiseen.
Se siitä, tarkkana pitää olla kuin porkkana, ja huomiokyky tallella ettei tartu kaikkiin jyviin.
Me "aikuiset", jotka vielä juoksemme tuolla tansseissa "tyttöjen" perässä, olemme varmaan useimmat unohtaneet miksi perässä juoksemme.
olen minäkin kun tungen itseni tähän unohtaen mikä olikaan oikea otsikon aihe.(täytyy vilaista) Asiasta kai poiketen haluaisin kai tietää mahdetaanko höppänöitymiseen laskea myös liiallinen ylimielisyys, mustasukkaisuus, kateus ja sen sellaiset. Minä kun joskus unohdan sen etten olekaan tuiki tavallinen vaan osaan jotain, ja annan sen vielä tulla julkisuuteen. Unohdan olla suvaitsevainen toisten tekemisille ja tuppaan halventamaan erilailla ajattelevia.Olen yrittänyt laskea sataankin mutta en sitten puolessa välissä enää muista mitä oikein lasken. Ristikot täytän kun ukkoni ei niitä saa valmiiksi, mutta unohdan ne lähettää eteenpäin. Olenko jo liian kanssa höyrähtänyt? Neuvoisiko joku mitä minun oikein itseni kanssa pitäisi tehdä.
Niin kauan kun tiedät olevasi hiukan muita parempi
ja perusteena on terve itsetunto, on tuskin vaaraa. On paljon niitä, jotka kuvittelevat olevansa hyvinkin "suuria" - perusteitta.
Voi tuollaisenkin ehkä joksikin höppänyyden asteeksi lukea mutta sitähän esiintyy.
ajattelin oletko , hieman huomiokyvytön, nimittäin tuon höpsähtäneen tulkinta sopisi hyvin sinuun.