Tilanne on tällainen: jo koiria hommatessa teimme exän kanssa sopimuksen, että jos erotaan niin toinen ottaa toisen koiran ja toinen toisen.
Exälle jäävä koira on vanhempi ja muutenkin itsenäisempi, joten olen aika varma että se pärjäilee yksin. Minulla jää nuorempi koira, joka on about vuoden vanha ja sille saattaa oikeasti olla mahdotonta ilman toista koiraa. Sillä on koko elämänsä ajan ollut kaveri (kennelissä sisarukset ja sitten meillä vanhempi koira).
Eräs päivä antoi jo vähän osviittaa mahdollisiin vaikeuksiin, kun vanhempi oli päivän näyttelyssä, niin nuori etsi hirveästi kaveriaan ja oli jotenkin masentunut.
Muuttopäivä alkaa lähestyä, enkä tiedä yhtään mitä teen.
Yksi vaihtoehto olisi ottaa toinen koira sille kaveriksi, mutta ainakaan pentua en kykene ottamaan tässä elämäntilanteessa.
Kokemuksia tai neuvoja kaivattaisiin:(
Exälle jäävä koira on vanhempi ja muutenkin itsenäisempi, joten olen aika varma että se pärjäilee yksin. Minulla jää nuorempi koira, joka on about vuoden vanha ja sille saattaa oikeasti olla mahdotonta ilman toista koiraa. Sillä on koko elämänsä ajan ollut kaveri (kennelissä sisarukset ja sitten meillä vanhempi koira).
Eräs päivä antoi jo vähän osviittaa mahdollisiin vaikeuksiin, kun vanhempi oli päivän näyttelyssä, niin nuori etsi hirveästi kaveriaan ja oli jotenkin masentunut.
Muuttopäivä alkaa lähestyä, enkä tiedä yhtään mitä teen.
Yksi vaihtoehto olisi ottaa toinen koira sille kaveriksi, mutta ainakaan pentua en kykene ottamaan tässä elämäntilanteessa.
Kokemuksia tai neuvoja kaivattaisiin:(
Vastaukset 2
Vanhimmat
sopeutuvainen eläin. Se voi olla viikon tai pari eksyksissä ja muutenkin outo pelkästään muuttuneen elämäntilanteen vuoksi, mutta sopeutuu sitten. Kunhan itse muistat olla hyvä johtaja ja et älä lällyttämään koiraa, vaikka itselläsikin on vaikeaa eron yms. vuoksi. Ole hyvä johtaja, kyllä se siitä! Tsemppiä!
Minulla on koira joka oli ihan syntymästään asti toisen koirani kanssa, kahdeksan vuotta, kunnes tuo vanhempi koira kuoli.
Koirani oli kovasti ihmeissään yksin jäädessään. Huomasin että se stressasi kovasti, tietenkin kaipasi ja ikävöi kaveriaan.
Minulle tuli muutto ihan parin viikon kuluttua toisen koirani kuolemasta ja sekin oli aika iso muutos koiralleni. Mutta kun noin kuukausi oli kulunut niin koirani ikäänkuin sopeutui tilanteeseen. Nyt on kulunut yli vuosi tuosta ja hyvin on pärjännyt. Meillä menee hyvin! Ajattelin aiemmin sille hankkia koirakaveri mutta olen ainakin toistaiseksi lykännyt asian koska näinkin menee ihan hyvin.
Aiemmin ajattelin että ei tule mitään jos tuo vanhempi koira kuolee ensin, luulin että koira kärsii niin paljon jäädessään yksin.
Mutta koirat on sopeutuvaisia, on elämän laki että joskus jää yksin.
Muista antaa koirallesi rakkautta ja aikaasi, varsinkin alussa. Ulkoile sen kanssa paljon. Mutta vältä "ylipaapomista". Koirasi pitää huomata että ole määrätietoinen johtaja teidän kahden hengen laumassa.
Toivotaan että myös teillä menisi kaikki hyvin!