sillä polulla oli vain vähän suoria
aina kun luuli
nyt tämä jatkuu näin
oli mennä puuta päin
polku vei
halki metsäisen rinteen
kera kuohuvan puron
läpi kalliokurun
laaksoon
rannalle sinivälkkyvän veden
toisen luokse
syliin
niinpä niin
tämän polun me olemme
yhdessä tehneet
unelmain kanssa
ja toden
rakkaani
sammuta valo
vielä me yhdessä ehdimme
kulkea
ainakin polkuja unen
aina kun luuli
nyt tämä jatkuu näin
oli mennä puuta päin
polku vei
halki metsäisen rinteen
kera kuohuvan puron
läpi kalliokurun
laaksoon
rannalle sinivälkkyvän veden
toisen luokse
syliin
niinpä niin
tämän polun me olemme
yhdessä tehneet
unelmain kanssa
ja toden
rakkaani
sammuta valo
vielä me yhdessä ehdimme
kulkea
ainakin polkuja unen
Vastaukset 4
Vanhimmat
on kevät tulossa, kun Sinullakin puro solisee.
Eilen jo mietin
mitä polkuja
olit lähtenyt kulkemaan
mutta ihan hyvillä teillä kait
kun näin kauniin runon kirjoitit.
tunturissa purot solisee
varpaat kylmästä kipristelee
kesähelteelläkin
kun yli vaeltaa......
Mutta nyt tulit, kirjoitit eteemme runon.
Runon jolla johdattelet solisevalle purolle ja
välkkyvien vesien äärille.
" rakkaani, sammuta valo "
Tämä runo olet Sinä - kiitos.
Vaellus turvallisesti läpi vaikeakulkuisen...
Mutta kuinka se kannattikaan kulkea..
Mutta kyllä pystyi konkretisoimalla,
saamaan myös aivan ihanan matkan sinivälkkeiselle rannalle.. :)
Hieno runo, peres! Nautin tunteesta jonka se herätti! :)
Ja mukvaa pvää sinulle !
Luen uudestikkin.