oon seurustellu yhden jätkän kanssa neljä kuukautta. nyt en enää vaan tiedä seurustellaanko me vai ei.. haluisin vastata joo, mut en voi ku en tiedä. en todellakaan ymmärrä mitä tää jätkä haluaa kun se sanoo ettei tiedä mitä haluaa.. se ei tiedä haluaako se olla mun kanssa, se ei tiedä mitä se haluaa multa, sei ei tiedä yhtään mitää.. niin se sanoo.. välillä vaan tuntuu ettei se kerro mulle koko totuutta, mutta miks se valehtelis jos pääsis paljo helpommalla sanomalla suoraa ei. nii monta kertaa ku siltä oon kysyny aina vastaus on: en tiedä.. kun ei tiedä mitä sillä päässä liikkuu nii... tää on vaikeeta. tottakai mä haluisin mieluummin olla sen kanssa ku erota, mut mieluummin mä kuulen sanan ei ku en tiedä mitää..
jos ette enää haluu olla yhdessä nii sanokaa se, se on molemmille paljo helpompaa kun että miettii koko ajan missä ny mennää...
jos ette enää haluu olla yhdessä nii sanokaa se, se on molemmille paljo helpompaa kun että miettii koko ajan missä ny mennää...
Vastaukset 7
Vanhimmat
niin...jätkät on vähä outoja...oon itekki huomannu...seurustelin pari kuukautta yhen jätkän kanssa,joka vastas mun toiveisiin...
Ensin se kyll kerto mitä se halus multa,jne.
Se luotti muhun,ja mä siihen.Se oli rehellinen.
Mut silti se tyssäs johonki...se ei kertonu sittenkään koko totuutta...vaan jätti osan kertomatta...
-kaitpa jätkät aattelee samalla lailla meistä naispuolisista...ettei me kerrottas koko totuutta...
En sitten tiiä että mikä on..
Sitä kutsutaan myös alkuhuuman hiipumiseksi... Se ihana tunne leijumisesta pumpulissa alkaa hävitä, ja arkiasiat alkaa taas vallata sijaa elämässä. Eikös se ole yksi suhteen käännekohtia; joko se kääntyy jatkumisen puolelle tai sitten jompikumpi uskoo ruohon olevan tavattoman vihreää siellä aidan toisella puolella. En usko että epätietoisuus tilanteessa on mitenkään "harkittua" vaan ihan aitoa epätietoisuutta omasta tulevaisuudestaan. KOKEMUKSESTA voin sanoa että Yritä olla oma itsesi ja vältä kumppaniisi kohdistuvaa arvostelua kyseisessä asiassa, koska se saa tässä tilanteessa aikaan varman pakoreaktion.
Muista että sinulla on vain voitettavaa, ja eiköhän asia siitä ratkea, koska ei tuo tilanne voi kovin pitkään jatkua.
Hei olen just samanlainen kuin toi sun jätkäs..
No olin vaan alus samanlainen eli en halunnu puhuu mistään sen enenpää vaan halusin vaan olla ja suudella ja hieroo ja tehä kaikkee hänelle:)
ja se hänelle, mut olen vähän ujo joten uskalsin vasta kk:n päästä kertoo tunteistani hänelle, mutta se oli liian myöhäistä. Hän oli ajatellut asioita ja minä en kuulemma ollutkaan hänelle se oikea:)
Sen tajuu vast sillon kun sä jätät sen, mitä sil on ollut haavis:)
ite olin aivan saamarin paskana seuraavat pari viikkoo, vaik se tyttö oli se joka mua pyysi jokapaikkaan aluks, mut nyt se sit kääntys päälaelleen:) No varmaa molemmil oli bänksien jälkeen tunne et pitäiskö soittaa, mut ei kumpikaan soittanu. Nyt sit moikataan koulus ku ei ois mitään tapahtunukkaa:)
-aika outoo, ku ekaa tunnetaan ja rakastetaan, mut sit se on tyystin ohi.
niin se elämä kulkee. valitettavaa, mutta totta.
Sitä kutsutaan myös alkuhuuman hiipumiseksi... Se ihana tunne leijumisesta pumpulissa alkaa hävitä, ja arkiasiat alkaa taas vallata sijaa elämässä. Eikös se ole yksi suhteen käännekohtia; joko se kääntyy jatkumisen puolelle tai sitten jompikumpi uskoo ruohon olevan tavattoman vihreää siellä aidan toisella puolella. En usko että epätietoisuus tilanteessa on mitenkään "harkittua" vaan ihan aitoa epätietoisuutta omasta tulevaisuudestaan. KOKEMUKSESTA voin sanoa että Yritä olla oma itsesi ja vältä kumppaniisi kohdistuvaa arvostelua kyseisessä asiassa, koska se saa tässä tilanteessa aikaan varman pakoreaktion.
Muista että sinulla on vain voitettavaa, ja eiköhän asia siitä ratkea, koska ei tuo tilanne voi kovin pitkään jatkua.
Sitä kutsutaan myös alkuhuuman hiipumiseksi... Se ihana tunne leijumisesta pumpulissa alkaa hävitä, ja arkiasiat alkaa taas vallata sijaa elämässä. Eikös se ole yksi suhteen käännekohtia; joko se kääntyy jatkumisen puolelle tai sitten jompikumpi uskoo ruohon olevan tavattoman vihreää siellä aidan toisella puolella. En usko että epätietoisuus tilanteessa on mitenkään "harkittua" vaan ihan aitoa epätietoisuutta omasta tulevaisuudestaan. KOKEMUKSESTA voin sanoa että Yritä olla oma itsesi ja vältä kumppaniisi kohdistuvaa arvostelua kyseisessä asiassa, koska se saa tässä tilanteessa aikaan varman pakoreaktion.
Muista että sinulla on vain voitettavaa, ja eiköhän asia siitä ratkea, koska ei tuo tilanne voi kovin pitkään jatkua.
Sitä kutsutaan myös alkuhuuman hiipumiseksi... Se ihana tunne leijumisesta pumpulissa alkaa hävitä, ja arkiasiat alkaa taas vallata sijaa elämässä. Eikös se ole yksi suhteen käännekohtia; joko se kääntyy jatkumisen puolelle tai sitten jompikumpi uskoo ruohon olevan tavattoman vihreää siellä aidan toisella puolella. En usko että epätietoisuus tilanteessa on mitenkään "harkittua" vaan ihan aitoa epätietoisuutta omasta tulevaisuudestaan. KOKEMUKSESTA voin sanoa että Yritä olla oma itsesi ja vältä kumppaniisi kohdistuvaa arvostelua kyseisessä asiassa, koska se saa tässä tilanteessa aikaan varman pakoreaktion.
Muista että sinulla on vain voitettavaa, ja eiköhän asia siitä ratkea, koska ei tuo tilanne voi kovin pitkään jatkua.
Mulla oli sama tilanne. Seurustelin yhden kundin kanssa. Ollaan tunnettu toisemme jo kauan, se teki alotteen, juttu jatku pitkään vain silloin tällöin ja se oli hyvä mulle. Se kuitenkin pyysi, että ollaan oikeasti yhdessä ja kerrotaan muillekin kaveriporukassa. Suostuin, pidin siitä kundista. Sitten asiat muuttuivat. Tiedän, että kavereillemme meiän suhde oli järkytys. Kun kysyin mitä se haluaa, ei vastausta tullut. Ei koskaan. 'Emmä tiiä, emmä tiiä' oli aina vastaus.
Kun kysyin haluaako se jatkaa juttua, niin vastaus oli 'emmä tiiä, mitä sä haluut'. Tai 'päätä sä, emmä tiiä'. Mietin monen monta päivää mitä se meinaa. Sitten yks ilta se sanoi,
että 'mitä ikinä päätänki, se ei riipu susta, eikä kenestekään muusta vain musta'. Sen jälkeen en ole mitään vastausta saanut, vain tekstasi että pitäisi nähdä naamatusten, että ei tiedä jatkosta. Sanoin ok, mutta ei sitten jätkälle tapaaminen kelvannutkaan. No, nyt ollaan pari kertaa nähty sattumalta, en aio kysyä kundilta suhde sotkusta mitään, en mä kyselystä hyödy, mut siitä olis sille haittaa, en haluu pilata loppujakaan meiän ystävyyden rippeistä.
Niin, että kyllä te kundit osaatte olla outoja ja ihmeellisiä. Ja tyttöasioissa kuin pikkupoikia=)