Mulla on hirveä vauvakuume ja olen pidätellyt sitä sisälläni pian vuoden, koska miehelleni tuo aihe aavistuksen arka. Olemme puhuneet aiheesti monta kertaa ja miehenikin sitä mieltä että "sitten joskus"..
Tuntuu että hän vain kuitenkin siirtää ja siirtää asiaa.
Miehelläni nuoruuden avoliitostaan 11 vee tyttö ja lapsen hankkiminen hänelle edelleen jokseenkin traumaattista, koska mieheni ei ole kokenut olleensa kovin hyvä isä lapselleen ja lapsi oli aikoinaan yksi syy miksi erosi silloisesta naisestaan.
Mieheni epäilee siis lapsen hankinnassa omia kykyjään ja jaksamistaan pienen lapsen kanssa. Varmasti hän tietää asiata paljon enemmän kuin minä, mutta en voi, enkä halua voida haluilleni mitään. Olen ollut hienovarainen asian suhteen ja pidätellyt itseäni hirveästi ja nyt tarvitsisinkin rakkaat naiset teiltä neuvoja miten tällaisessa tilanteessa kannattaisi miestäni lähestyä ko. aiheen tiimoilta. En halua kuitenkaan ajaa miestäni nurkaan ja ahdistella.
Yksinkertaisesti siis; MITEN EHDOTAN PILLEREDEN POISJÄTTÄMISTÄ MIEHELLENI???
Tuntuu että hän vain kuitenkin siirtää ja siirtää asiaa.
Miehelläni nuoruuden avoliitostaan 11 vee tyttö ja lapsen hankkiminen hänelle edelleen jokseenkin traumaattista, koska mieheni ei ole kokenut olleensa kovin hyvä isä lapselleen ja lapsi oli aikoinaan yksi syy miksi erosi silloisesta naisestaan.
Mieheni epäilee siis lapsen hankinnassa omia kykyjään ja jaksamistaan pienen lapsen kanssa. Varmasti hän tietää asiata paljon enemmän kuin minä, mutta en voi, enkä halua voida haluilleni mitään. Olen ollut hienovarainen asian suhteen ja pidätellyt itseäni hirveästi ja nyt tarvitsisinkin rakkaat naiset teiltä neuvoja miten tällaisessa tilanteessa kannattaisi miestäni lähestyä ko. aiheen tiimoilta. En halua kuitenkaan ajaa miestäni nurkaan ja ahdistella.
Yksinkertaisesti siis; MITEN EHDOTAN PILLEREDEN POISJÄTTÄMISTÄ MIEHELLENI???
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mitä jos aloittaisit sillä, että kertoisit miehelle tismalleen samat kuin kirjotit tänne? Hän ymmärtäisi ainakin, että ajattelet hänenkin tunteitaan entisestä suhteesta ja traumoista. Mielestäni kirjoitit hyvin ja varmasti mieskin ymmärtäisi asiasi. Siitä vain :) Toivotan kovasti onnea!
On kyllä tosi vaikee sanoo mitään sanoja sulle vaikka haluaisin auttaa. Varsinkin, kun hällä jo tuota kokemustakin on tuollain. Ehkä sun tarvii kertoa miehellesi, että luotat häneen, että hän on muuttunut ja kasvanut ihmisenä. Tiedät, että miehesi rakastaisi lastanne.. Toki se on varmasti todella vaikeaa tietää hänen tuntemuksiaan. Tsemppiä!!