jo aivot surkatuneet vai vaivaako demantia.
Ovat nämä jutut niin yksioikoisia ja tylsiä ,että
ei haluta pistää"lusikkaansa soppaan" siis osallistua näihin keskusteluihin.Toinen asia on
että viedäänkö sellaiset keskustelut pois ,jossa
tervämpää asioiden käsittelyä taphtuu.
Ovat nämä jutut niin yksioikoisia ja tylsiä ,että
ei haluta pistää"lusikkaansa soppaan" siis osallistua näihin keskusteluihin.Toinen asia on
että viedäänkö sellaiset keskustelut pois ,jossa
tervämpää asioiden käsittelyä taphtuu.
Vastaukset 17
Vanhimmat
yhdellä sanalla että ON.
aihetta sen huomaa, vaikka kuinka moittii niin ei vain uutta aihetta tule mieleen.
Ehkä meillä kaikilla on vain kevätväsymys, ensimmäiset auringon säteet voikin tehdä ihmeitä...
odotellaan !
No keksipä sitten meille ”demantiaa” poteville ”surkautuneista ” aivoista kärsiville hyvä keskustelunaihe.
Hyvää päivää kirvesvartta.
Olen ollut aikani dementiaosastolla töissä, enkä todellakaan halua, että siitä lasketaan leikkiä. Mun mielestä meidän ikäisten pitäisi nauttia siitä elämästä, mikä meillä on vielä edessä, Itse oon nyt aatellut, kun on nää oloneuvoksen päivät edessä, yritän nauttia elämästäni. Otan kaiken minkä irti saa. Lapset tosin joskus sanoo, että muista, äiti, oot jo vanha. Luonto, lapset, lapsenlapset, eihän muuta voi toivoa. Mutta elää voi silti.
Ja varren kanssa!!
Kaipa ne aivotkin ovat surkastuneet ja maailman kuva kaventunut, pystyy enää vain "hömppään ja muisteluihin" - rajoitetusti siihenkin. Niin se taitaa käydä, vaikka sanotaan että ikä tuo viisautta ja ymmärrystä. Taitaa se kärttyisyys ja "minä olen oikeassa" asenne kasvaa.
Keskustelua rajoittaa se, että kovin pienestä näyttää menevän "herne nenään." Mitenkä otat kantaa asioihin, jos ei muuta kestetä kuin nyökkäämistä. Eihän tässä halua ketään kiusata, mutta vastentahtoisesti samaa mieltä heittäytyjäksi - ei siinä ole järkeä.
Sekin että valitetaan, ettei ole aloitteita, on turhaa houkutusta. Jos ei ole, ei ole; väkisin väsäämisestä ei tule kalua.
Siitä huolimatta; kaikkea hyvää. Aina sieltä joskus harvoin "helmikin tipahtaa."
tulikin mielleen kysyä, oletteko tulleet vanhenmiten kärttyisämäksi vai lempeämmäksi? Mietin eilen sitä kohdallani, kun purnasin kaikesta;missin lausunnoista, hiihtoputkista, energialampuista.Onko minusta tulossa kärttyisä vanha akka. Sukurasitetta on.
joskus oikea kiukkupussi. Nyt olen lempeä ja myönteinen ihminen. Matkaseurueeni 9 muuta jäsentä lähettivät minulle sähköpostiviestejä, joissa totesivat, että olen oikea helmi positiivisella asenteellani. Se koen olevani ja yritän olla muille iloksi. En voi ymmärtää, että maailmassa on niin paljon ilkeyttä ja pahuutta. Eilen yritin käydä tervehtimässä kehitysvammaista sisartani, mutta siellä oli vatsatautia. Olen aina hyvällä tuulella käytyäni hänen luonaan.
Oikeasti kirjoitit, jos joku vain uskaltaa leikiksi laittaa on heti "rakkikoirat" räksyttämässä , kun jonnin joutavaa jne.
Ei kai meillä kaikilla pidä olla kurjaa
jos jollakin on?
Tehköön aloituksen ja purkakoon siellä
tuntemuksiaan, mutta myös iloisuutta on
kiva lukea.
Ja hassuttelu on ihan jees.
Viittaa englannin sanaan demand - vaatia.
Hui hai. Jokainen kirjoittakoon mitä mieleen juolahtaa. Dementitkin välillä muistavat ja ymmärtävät.
"Tee itse hyvä aloitus!"
Ei hyvän aloituksen tekeminen ole vaikeaa. Ongelmana on, etteivät hyvät aiheet herätä keskustelua.
Ilmeisesti tämänikäisillä ei ole tarvetta jutella vakavista tai syvällisistä aiheista. Yleinen näkyy myös olevan pelko, että joutuu jollakin tavoin vastaamaan sanomisistaan, ja siksi yhä useammat käyttävät lauseenosanikkiä. Sekin vaikeuttaa oikean keskustelun syntymistä.
keskustella, vaan mollata toisia tai tuoda itseään esille- valitettavasti. Itselläni on hyvä mieli, kun olin kokouksessa ja sain tavata ihania ihmisiä. Oikeaa keskustelua syntyi, myös ideoita muhimaan. On ihana olla seurassa, kun kaikki kunnioittavat toisiaan. Jaksaa taas vaikka lukea sieltä täältä vähemmän mairittelevaa tekstiä.
Tällä ikäluokalla ei ole rohkeutta heittäytyä keskusteluun. Kun esittää omia ajatuksiaan, joilla ei ole itsestäänselvää kannatusta palstalla, ottaa aina riskin.
Melko huonosti kestetään mielipiteiden kritiikkiä. Vaikka eriävän kantansa esittäisi kuinka varovasti, keskustelu lopahtaa tai muuttuu kitkeräksi.
"keskustelu lopahtaa"
Mielestäni tuo voi olla merkki myös siitä, että kantasi on aiheuttanut mielipiteen muutoksen lukijassa.
Tietysti niinkin voisi olla, ja siihen on tyytyminen. En nyt kuitenkaan ihan usko, että tässä iässä mielipiteitä kovin kevyesti vaihdetaan.
Vaikenemista mielenkiintoisempaa olisi kuulla kirjoittajalta uusia perusteluja ja saada sitä kautta uusia näkökulmia.
eikä nopea ajattelemaan, voi jäädä miettimään asiaa. Sitten se unohtuu kaiken keskellä. Tai ei enää kehtaa ottaa uudelleen puheeksi.
Emme me mummelit ole ihan kaikesta mielipiteitä muodostaneet. Onhan täällä tosin noita näpsäköitäkin tyttöjä, kenen kannat kyllä pysyvät, kuuluvat ja näkyvät.
Mutta: aika usein keskustelu menee siihen, että mitä saisi tai ei saisi kirjoittaa tai alottaa. Se ei minusta ole mielenkiintoista.
Sinun kannanottosi on kyllä lyhyitä ja ytimekkäitä.