ikkunapeili

hän istui aina katse kohti
pimeää maisemaa
ikkuna peilasi
kauniit kasvot
ja surun

jokainen aamu
kun kuljin ohi
tahdoin istua viereen
ja lohduttaa

oli tunteeni outo
ja arka
en oikein tiennyt
olinko rakastunut
tuohon suruun
vai sen kantajaan

hän jäi aina
yhtä asemaa ennen
minua pois

tänään hän ei enää tullut
15462
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

tässä oli jotain kaunista, vaikkakin haikeaa tunnelmaa. Jokaisella täytyisi olla joku joka huomaa surun, vaikka se sitten olisi tuntematon parin penkkiriin päässä :)

Kiitos, tästä ajattelemisen arvoisesta runosta.

Äänestä
  • Kiitos
    Niin minä tahdoinkin sanoa

    Äänestä

eteeni erään elokuvan ja tunteen mitä silloin koin, kun sitä katselin.

Vahva tunnelataus tässä runossa ja loppu on surullinen ...hienoa peres, osaat taikoa sanat elämään:)

Äänestä
  • Kiitos kaaru
    Taivutan pääni sanojesi jälkeen

    Äänestä

Haikea, jotenkin surumielinen ja koetun tuntuinen
Kiitos, peres, sanoissasi soi...elämä!

Äänestä
  • Kiitos ystävä
    Elämä tuo muistoja joita tahtoo joskus hieman jakaa

    Äänestä

Vaan on sulla komea runo.
Toivoisin että osaisin sanua enemmänki

Äänestä
  • Sanathan jo sanoit ei niitä liikaa tarvita
    Kiitos kun huomasit runoni

    Äänestä

Voivoivoivoi
riipiiraapiiraastaa.
runovaikutusveisanani

Äänestä
  • Kiitos
    Sinun ylistykses on liikaa
    Muisto se vain

    Äänestä

Taivas miten kaunis runo!

Tänne kopsahti

Äänestä
  • Kiitos
    Sanasi lämmittävät vielä kauan

    Äänestä

" ikkuna peilasi kauniit kasvot ja surun "

Olit rakastunut sitten suruun tai sen kantajaan,
niin paljon hän on Sinulle suonut, että sait kir-
joitetttua siitä näin koskettavan runon.

Uskomaton runoilija, Sinä !

Äänestä
  • Kiitos
    Taas saan Sinulta hienon palautteen
    Taivutan pääni

    Äänestä

Eläydyin mukaasi.
Istumaan ikkunanviereen.
Katson kauas kaukaisuuteen.
Rakastan vielä.
Tuleeko lie.
Kesällä.
Vaiko,,,,en ääneen lausu.
Hiljaa vain peilaan kuvaani.
Olen mietteissäni.
Surullinenko.
Iloinen.
Sisimmässäni kaipaava.
Herään.
Jatkan matkaani.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


peres kirjoitti:

hän istui aina katse kohti
pimeää maisemaa
ikkuna peilasi
kauniit kasvot
ja surun

jokainen aamu
kun kuljin ohi
tahdoin istua viereen
ja lohduttaa

oli tunteeni outo
ja arka
en oikein tiennyt
olinko rakastunut
tuohon suruun
vai sen kantajaan

hän jäi aina
yhtä asemaa ennen
minua pois

tänään hän ei enää tullut

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu