BW perusaskel

" Riippuu vähän siitä mitä pitää perusaskeleena. Yleensä BW perusaskel tanssitaan niin että yksi ja kaksi ovat kävelyt ja niitä seuraa kaksi triplaa."

Ei välttämättä ole näin muualla maailmassa. Esimerkiksi Saksassa tanssitaan ensin kaksi triplaa ja perään tehdään askeleet. Yhtä hyvin triple stepeillä voidaan liikkua. BW:ssä on ollut toki tyypillisempää askeleilla kuin triple stepeillä liikkuminen (vrt. jive, jossa liikutaan enemmän triple stepeillä tai chassee-askeleilla).

BW-miäs kirjoitti:

" Riippuu vähän siitä mitä pitää perusaskeleena. Yleensä BW perusaskel tanssitaan niin että yksi ja kaksi ovat kävelyt ja niitä seuraa kaksi triplaa."

Ei välttämättä ole näin muualla maailmassa. Esimerkiksi Saksassa tanssitaan ensin kaksi triplaa ja perään tehdään askeleet. Yhtä hyvin triple stepeillä voidaan liikkua. BW:ssä on ollut toki tyypillisempää askeleilla kuin triple stepeillä liikkuminen (vrt. jive, jossa liikutaan enemmän triple stepeillä tai chassee-askeleilla).

Ei sillä ole mitään väliä aloittaako kävelyllä vai triplalla. Yleisesti perusasentona pidetään jälkimmäisen triplan jälkeistä "vastakkain-asentoa" ja peruskuviot alkavat tästä asennosta kävelyllä, vaikka tanssimisen aloittaakin triploilla. Myös kaikilla askelilla voidaan liikkua riippumatta siitä millä askeleella aloitetaan. On runsaasti perusaskelkuvioita, missä liikkuminen triploilla saattaa olla paljonkin vauhdikkaampaa kuin kävelyillä.

Esimerkiksi paikanvaihdossa tai italialaisessa ottaa eka askel eteen tai vierelle kuin ottaa rock askelta taakse?

luonnollisempaa kirjoitti:

Esimerkiksi paikanvaihdossa tai italialaisessa ottaa eka askel eteen tai vierelle kuin ottaa rock askelta taakse?

Aloittelijan on helpompi ottaa rock askel. Askel eteen on mahdollista vasta kun sekä viejälle, että seuraajalla on vartalovienti ja kropan hallinta (raami, eli self connection) kunnossa. Joka tapauksessa määräävä tekijä on kuinka paljon viejä ja seuraaja haluavat liikkua toistensa suhteen: liikkuuko vain seuraaja, vain viejä, vai ehkä molemmat yhtä paljon.

Taitava tanssija ottaa askeleet ihan minne haluaa...

" BW:n perusaskel riippuu suoritettavasta kuviosta, eikä mielestäni perusaskelta ole olemassakaan sellaisenaan. Jos perusaskeleessa on rock step, se johtuu siitä, että pari haluaa liikkua."

Rock-step ei välttämättä johdu siitä, että pari haluaa liikkua. Viejä voi viedä rock-stepin jo siksi, että tuolla saa aikaiseksi "vastaliikkeen", jota hyödyntämällä esimerkiksi pari saadaan liikkeelle vasta kakkosella. Myös tuota rock-stepiä voi hyödyntää käännöksissä tekemällä tuon hieman kääntäen, jolloin esimerkiksi vastaspin onnistuu sujuvasti. Tuosta rock-stepistä saa myös enemmän kuminauhatuntumaa ("vastaliikkeen" vuoksi) vientiin.

Muuten rock-step voi kuulua parin normaaliperustaan ilman , että sitä pyritään mitenkään hyödyntämään jossain kuvioissa.

silurus kirjoitti:

Aloittelijan on helpompi ottaa rock askel. Askel eteen on mahdollista vasta kun sekä viejälle, että seuraajalla on vartalovienti ja kropan hallinta (raami, eli self connection) kunnossa. Joka tapauksessa määräävä tekijä on kuinka paljon viejä ja seuraaja haluavat liikkua toistensa suhteen: liikkuuko vain seuraaja, vain viejä, vai ehkä molemmat yhtä paljon.

Taitava tanssija ottaa askeleet ihan minne haluaa...

"Aloittelijan on helpompi ottaa rock askel. Askel eteen on mahdollista vasta kun sekä viejälle, että seuraajalla on vartalovienti ja kropan hallinta (raami, eli self connection) kunnossa."

Ei välttämättä näin. Aloittelijan on yhtä helppoa ottaa askeleet paikalla tai eteen tai sivulle tai mihin tahansa suuntaan. Askel tulee rock-stepissäkin kakkosella (eli rock-stepin jälkimmäisellä askeleella (step-osuudella)) eteen oli seuraajalla vartalovienti ja kropan hallinta kunnossa tai ei. Ei noilla ole mitään merkitystä siinä voiko ottaa askeleita eteenpäin vai ei.

BW-miäs kirjoitti:

" BW:n perusaskel riippuu suoritettavasta kuviosta, eikä mielestäni perusaskelta ole olemassakaan sellaisenaan. Jos perusaskeleessa on rock step, se johtuu siitä, että pari haluaa liikkua."

Rock-step ei välttämättä johdu siitä, että pari haluaa liikkua. Viejä voi viedä rock-stepin jo siksi, että tuolla saa aikaiseksi "vastaliikkeen", jota hyödyntämällä esimerkiksi pari saadaan liikkeelle vasta kakkosella. Myös tuota rock-stepiä voi hyödyntää käännöksissä tekemällä tuon hieman kääntäen, jolloin esimerkiksi vastaspin onnistuu sujuvasti. Tuosta rock-stepistä saa myös enemmän kuminauhatuntumaa ("vastaliikkeen" vuoksi) vientiin.

Muuten rock-step voi kuulua parin normaaliperustaan ilman , että sitä pyritään mitenkään hyödyntämään jossain kuvioissa.

"Rock-step ei välttämättä johdu siitä, että pari haluaa liikkua. Viejä voi viedä rock-stepin jo siksi, että tuolla saa aikaiseksi "vastaliikkeen", jota hyödyntämällä esimerkiksi pari saadaan liikkeelle vasta kakkosella."

Kyllä. Yksinkertaistin hieman liikaa. Rock stepille löytyy käyttötarkoituksia, mutta se on juuri hakemani pointti: rock stepiä ei tehdä rock stepin itsensä takia, vaan siksi, että sillä saavutetaan jotain. Vastaliike on riittävä syy.

"Muuten rock-step voi kuulua parin normaaliperustaan ilman , että sitä pyritään mitenkään hyödyntämään jossain kuvioissa."

Tästä olen teoreettisesti eri mieltä. Kyllähän tuota näkee käytännössä, mutta mielestäni ei pitäisi. Jos rock step ei ole viety ja seurattu, sitä ei pidä tehdä. Vastaavasti triplojakaan ei pitäisi olla perusaskeleessa vain triplejen itsensä vuoksi, vaan siksi, että triploilla voi liikkua nopeammin kuin askeleilla ja että niillä voi kääntyä. Triplet sopivat aivan erinomaisesti useimpiin peruskuvioihin niiden sisäisen jännityksenmuutoksen eli dynamiikan takia. Triplet johtuvat tehdyistä kuvioista ja siitä, millä iskulla tai iskun osalla vienti (=build/release) tapahtuu. Ilman hyvää viseä, oikeaa vartalon kokonaisjännitystilaa ja liikkeen määrää on aivan tarpeetonta tehdä esim. paikanvaihtoon triploja, koska liikerata on mahdollinen niin bugg-askeleella kuin foksin nop,nop,hidas,hidas askelikolla.

Bw-miäs kirjoitti:

"Aloittelijan on helpompi ottaa rock askel. Askel eteen on mahdollista vasta kun sekä viejälle, että seuraajalla on vartalovienti ja kropan hallinta (raami, eli self connection) kunnossa."

Ei välttämättä näin. Aloittelijan on yhtä helppoa ottaa askeleet paikalla tai eteen tai sivulle tai mihin tahansa suuntaan. Askel tulee rock-stepissäkin kakkosella (eli rock-stepin jälkimmäisellä askeleella (step-osuudella)) eteen oli seuraajalla vartalovienti ja kropan hallinta kunnossa tai ei. Ei noilla ole mitään merkitystä siinä voiko ottaa askeleita eteenpäin vai ei.

Tietysti aloittelijan olisi helpointa olla tulematta tunnille lainkaan :)

Kirjoitin viejän näkökulmasta. Oma askel ykkösellä eteen ja samanaikainen seuraajan vienti eteen vaatii lähes yliluonnolliselta tuntuvaa vartalon hallintaa aloittelijalta (ja vielä monelta viisikin vuotta tahkonneelta).

Tietysti kumpikin voi ottaa erikseen askeleita eteen, taakse, sivulle yms. mutta siitä ei ole mielestäni hyötyä oppimiseen pyrkivässä tanssinopettelussa.

silurus kirjoitti:

"Rock-step ei välttämättä johdu siitä, että pari haluaa liikkua. Viejä voi viedä rock-stepin jo siksi, että tuolla saa aikaiseksi "vastaliikkeen", jota hyödyntämällä esimerkiksi pari saadaan liikkeelle vasta kakkosella."

Kyllä. Yksinkertaistin hieman liikaa. Rock stepille löytyy käyttötarkoituksia, mutta se on juuri hakemani pointti: rock stepiä ei tehdä rock stepin itsensä takia, vaan siksi, että sillä saavutetaan jotain. Vastaliike on riittävä syy.

"Muuten rock-step voi kuulua parin normaaliperustaan ilman , että sitä pyritään mitenkään hyödyntämään jossain kuvioissa."

Tästä olen teoreettisesti eri mieltä. Kyllähän tuota näkee käytännössä, mutta mielestäni ei pitäisi. Jos rock step ei ole viety ja seurattu, sitä ei pidä tehdä. Vastaavasti triplojakaan ei pitäisi olla perusaskeleessa vain triplejen itsensä vuoksi, vaan siksi, että triploilla voi liikkua nopeammin kuin askeleilla ja että niillä voi kääntyä. Triplet sopivat aivan erinomaisesti useimpiin peruskuvioihin niiden sisäisen jännityksenmuutoksen eli dynamiikan takia. Triplet johtuvat tehdyistä kuvioista ja siitä, millä iskulla tai iskun osalla vienti (=build/release) tapahtuu. Ilman hyvää viseä, oikeaa vartalon kokonaisjännitystilaa ja liikkeen määrää on aivan tarpeetonta tehdä esim. paikanvaihtoon triploja, koska liikerata on mahdollinen niin bugg-askeleella kuin foksin nop,nop,hidas,hidas askelikolla.

"Tästä olen teoreettisesti eri mieltä. Kyllähän tuota näkee käytännössä, mutta mielestäni ei pitäisi. Jos rock step ei ole viety ja seurattu, sitä ei pidä tehdä."

Miksei tuota voi tehdä normaalissa perusaskeleessa? Pitääkö jokaisen askeleen olla viety, jotta seuraaja voi tehdä tuon askeleen? Jos näin, tanssista katoaa improvisointi (ja idea) täysin.

"Kyllä. Yksinkertaistin hieman liikaa. Rock stepille löytyy käyttötarkoituksia, mutta se on juuri hakemani pointti: rock stepiä ei tehdä rock stepin itsensä takia, vaan siksi, että sillä saavutetaan jotain. Vastaliike on riittävä syy."

Ks. edellinen kohta. Tanssi ei ole pelkkää tekniikkaa, se on myös musiikin tuntemista ja suoranaista elämistä.

"Tästä olen teoreettisesti eri mieltä. Kyllähän tuota näkee käytännössä, mutta mielestäni ei pitäisi. Jos rock step ei ole viety ja seurattu, sitä ei pidä tehdä."

Tässähän se sitten tuli eli askeleet, kuten rock-askel tulee olla vietyjä. Seuraajan tehtäväksi jäänee enää vain toteuttaa näitä viejän viestejä. Improvisoinnin voinee tällöin unohtaa.

"Vastaavasti triplojakaan ei pitäisi olla perusaskeleessa vain triplejen itsensä vuoksi, vaan siksi, että triploilla voi liikkua nopeammin kuin askeleilla ja että niillä voi kääntyä."

Ei välttämättä noin. Triple step on teknisesti aloittelijalle helpompi, kun siinä voi olla molempien jalkojen päällä yhtäaikaa. Triple stepin rytmihän ei ole tällöin selkeä, mutta tuolla ei ole nykyään juuri väliä ainakaan Suomessa (paitsi Dax Hockin tunneilla, josta olet oppiasi nähdäkseni ammentanut).

Tuo trippeleillä nopeammin liikkuminen on esitetty jo pitkään totuutena, joka on nielty suuremmin pureskelematta. Yhtä hyvin voit liikkua nopeasti askeleilla ja potkuilla sekä myös kääntyä näillä. Alussa olevalle tuo yhdellä jalalla tasapainon hallitseminen ei ole helppoa, mutta myöhemmin tuosta on varsinkin nopeaan musiikkiin tanssimisen jaksamisen kannalta hyötyä.

"Triplet sopivat aivan erinomaisesti useimpiin peruskuvioihin niiden sisäisen jännityksenmuutoksen eli dynamiikan takia."

Tai noiden tilalla askeleet, potkut, skipit yms. Ei tuolla ole väliä.

"Triplet johtuvat tehdyistä kuvioista ja siitä, millä iskulla tai iskun osalla vienti (=build/release) tapahtuu."

Voihan tuo noin onnistua tai olla onnistumatta. Mitään pääsääntöä tuolle ei löydy mistään kuviosta , eikä siitä, millä iskulla tai iskun osalla vienti tapahtuu. Triple stepin mahdollinen vieminen vaatii äärimmäistä vartalon rentoutta sekä viejältä että seuraajalta, jotta seuraaja kykenee tuntemaan viejän painonsiirrot ajoissa. Ei tuossa mahdollisessa triple stepien viennissä ole muusta kyse.

"Ilman hyvää viseä, oikeaa vartalon kokonaisjännitystilaa ja liikkeen määrää on aivan tarpeetonta tehdä esim. paikanvaihtoon triploja, koska liikerata on mahdollinen niin bugg-askeleella kuin foksin nop,nop,hidas,hidas askelikolla."

Ei taaskaan välttämättä noin, ettei triple steppejä silti kannata tehdä, jos ei ole aloittanut tanssimista pienenä lapsena. Tuo oikea vartalon kokonaisjännitystila (eli rentous käytännössä ja liikkeen määrä ovat opeteltuja asioita kuten käveleminen. Jos noita ei aloita aivan varhaislapsuudessa, eivät ne enää myöhemmällä iällä iskostu selkärankaan. Silti tässä moni yrittää niitä saavuttaa treenaamalla enemmän tai vähemmän kovaa. Tulokset vaihtelevat. Aina voi kuitenkin yrittää. Sitähän ei kukaan estä.

BW-Miäs kirjoitti:

"Tästä olen teoreettisesti eri mieltä. Kyllähän tuota näkee käytännössä, mutta mielestäni ei pitäisi. Jos rock step ei ole viety ja seurattu, sitä ei pidä tehdä."

Miksei tuota voi tehdä normaalissa perusaskeleessa? Pitääkö jokaisen askeleen olla viety, jotta seuraaja voi tehdä tuon askeleen? Jos näin, tanssista katoaa improvisointi (ja idea) täysin.

"Kyllä. Yksinkertaistin hieman liikaa. Rock stepille löytyy käyttötarkoituksia, mutta se on juuri hakemani pointti: rock stepiä ei tehdä rock stepin itsensä takia, vaan siksi, että sillä saavutetaan jotain. Vastaliike on riittävä syy."

Ks. edellinen kohta. Tanssi ei ole pelkkää tekniikkaa, se on myös musiikin tuntemista ja suoranaista elämistä.

"Tästä olen teoreettisesti eri mieltä. Kyllähän tuota näkee käytännössä, mutta mielestäni ei pitäisi. Jos rock step ei ole viety ja seurattu, sitä ei pidä tehdä."

Tässähän se sitten tuli eli askeleet, kuten rock-askel tulee olla vietyjä. Seuraajan tehtäväksi jäänee enää vain toteuttaa näitä viejän viestejä. Improvisoinnin voinee tällöin unohtaa.

"Vastaavasti triplojakaan ei pitäisi olla perusaskeleessa vain triplejen itsensä vuoksi, vaan siksi, että triploilla voi liikkua nopeammin kuin askeleilla ja että niillä voi kääntyä."

Ei välttämättä noin. Triple step on teknisesti aloittelijalle helpompi, kun siinä voi olla molempien jalkojen päällä yhtäaikaa. Triple stepin rytmihän ei ole tällöin selkeä, mutta tuolla ei ole nykyään juuri väliä ainakaan Suomessa (paitsi Dax Hockin tunneilla, josta olet oppiasi nähdäkseni ammentanut).

Tuo trippeleillä nopeammin liikkuminen on esitetty jo pitkään totuutena, joka on nielty suuremmin pureskelematta. Yhtä hyvin voit liikkua nopeasti askeleilla ja potkuilla sekä myös kääntyä näillä. Alussa olevalle tuo yhdellä jalalla tasapainon hallitseminen ei ole helppoa, mutta myöhemmin tuosta on varsinkin nopeaan musiikkiin tanssimisen jaksamisen kannalta hyötyä.

"Triplet sopivat aivan erinomaisesti useimpiin peruskuvioihin niiden sisäisen jännityksenmuutoksen eli dynamiikan takia."

Tai noiden tilalla askeleet, potkut, skipit yms. Ei tuolla ole väliä.

"Triplet johtuvat tehdyistä kuvioista ja siitä, millä iskulla tai iskun osalla vienti (=build/release) tapahtuu."

Voihan tuo noin onnistua tai olla onnistumatta. Mitään pääsääntöä tuolle ei löydy mistään kuviosta , eikä siitä, millä iskulla tai iskun osalla vienti tapahtuu. Triple stepin mahdollinen vieminen vaatii äärimmäistä vartalon rentoutta sekä viejältä että seuraajalta, jotta seuraaja kykenee tuntemaan viejän painonsiirrot ajoissa. Ei tuossa mahdollisessa triple stepien viennissä ole muusta kyse.

"Ilman hyvää viseä, oikeaa vartalon kokonaisjännitystilaa ja liikkeen määrää on aivan tarpeetonta tehdä esim. paikanvaihtoon triploja, koska liikerata on mahdollinen niin bugg-askeleella kuin foksin nop,nop,hidas,hidas askelikolla."

Ei taaskaan välttämättä noin, ettei triple steppejä silti kannata tehdä, jos ei ole aloittanut tanssimista pienenä lapsena. Tuo oikea vartalon kokonaisjännitystila (eli rentous käytännössä ja liikkeen määrä ovat opeteltuja asioita kuten käveleminen. Jos noita ei aloita aivan varhaislapsuudessa, eivät ne enää myöhemmällä iällä iskostu selkärankaan. Silti tässä moni yrittää niitä saavuttaa treenaamalla enemmän tai vähemmän kovaa. Tulokset vaihtelevat. Aina voi kuitenkin yrittää. Sitähän ei kukaan estä.

"Miksei [rock stepiä] voi tehdä normaalissa perusaskeleessa? Pitääkö jokaisen askeleen olla viety, jotta seuraaja voi tehdä tuon askeleen? Jos näin, tanssista katoaa improvisointi (ja idea) täysin. "

Käytännön tasolla jokainen askel ei voi olla seurattu, eikä siihen edes tarvitse pyrkiä. Kyse on kuitenkin siitä, että rock-stepillä on alunperin ollut jokin muu tarkoitus, kuin se, että tehdään rock step. Vrt. Monty Python ja 'Ministry of silly walk'-sketsi, jossa John Cleesellä oli aivan fantastisia askelia. Mitä tarkoitusta kyseiset askeleet palvelivat?

Onko siis rock stepillä pelkkä taiteellinen arvo? Minä en usko siihen. Tietenkin on mahdollista, että rock step on degeneroitunut jostain liikkeestä jolla on tarkoitus pelkäksi maneeriksi.

Suuri osa tanssivasta yleisöstä ei halua kehittyä viennin ja seuraamisen mestareiksi, vaan heille riittää tietty askelikko, josta poikkeaminen on suoranainen virhe. Tämäkin näkemys tuhoaa osia improvisaatiosta.

"Tässähän se sitten tuli eli askeleet, kuten rock-askel tulee olla vietyjä. Seuraajan tehtäväksi jäänee enää vain toteuttaa näitä viejän viestejä. Improvisoinnin voinee tällöin unohtaa."

Tämä mekanismi ei kerro, etteikö viejä voisi viedä rock stepin sijaan jotain muuta. (BW:n WRRC:n kilpasääntöjen mukaan variaatiot ovat sallittuja) Myöskään tämä ei kerro sitä, etteikö viejän ja seuraajan roolit voisi vaihtua vaikkapa jokaisella iskulla!

"Ei taaskaan välttämättä noin, ettei triple steppejä silti kannata tehdä"

Niin. Tässä taas omasta puolestani oli kysymys siitä, puhummeko tanssista yleensä, vai pelkästään BW:stä. BW on osittain formalisoitu tapa liikkua rytmikkäästi synkopoituun r'n'b tai r'n'r'-musiikkiin. Osittain BW:n jutut pohjautuvat siihen, että niin on tehty aina. Siis kyse autenttisuudesta. Kun riittävä määrä BW:n elementtejä katoaa, ei voida puhua enää BW:stä. Tähän kuuluu olennaisesti triple-step, joten jos haluaa tanssia juuri BW:tä, eikä pelkästään halua liikkua rokin tahdissa, tanssiin pitää jotenkin ujuttaa triple steppejä. Rajanveto on tottakai vaikeaa: joku voi ajatella tämänkin linjanvedon perusteella, että jos tanssii 3 minuutin kappaleessa 2 chorusta triplesteppejä ja loput minuuttia single-timea, tanssi olisi koostunut 1/3 osuudella BW:stä ja 2/3 osuudella bluesista, foksista tai fuskusta...

Tanssiminen on paljon vaikeampaa, kuin BW:ksi tunnistettavan tanssin imitoiminen, jos siihen riittää tehdä pari paikanvaihtoa step-step-triplestep -kaavalla! On tietysti ymmärrettävä ihmisten tarpeet. Sikäli tanssin kehittymisen (tai sen suosion) kannalta on todella hyvä asia, että ihmiset tahkoavat step-step-triplesteppiä tietämättä miksi, mutta pitävät hauskaa.

"Jos noita ei aloita aivan varhaislapsuudessa, eivät ne enää myöhemmällä iällä iskostu selkärankaan."

Juu ei. Aina voi kuitenkin haluta ymmärtää, miksi jotkut kuviot onnistuvat ja jotkut eivät. Monelle riittää se, että kykenee veivaamaan 8 peruskuviota ja muutaman improvisoidun kävelyn breikkeihin. Se on "paremmin" kuin 99% suomalaisista edes haluaa yrittää.

silurus kirjoitti:

"Miksei [rock stepiä] voi tehdä normaalissa perusaskeleessa? Pitääkö jokaisen askeleen olla viety, jotta seuraaja voi tehdä tuon askeleen? Jos näin, tanssista katoaa improvisointi (ja idea) täysin. "

Käytännön tasolla jokainen askel ei voi olla seurattu, eikä siihen edes tarvitse pyrkiä. Kyse on kuitenkin siitä, että rock-stepillä on alunperin ollut jokin muu tarkoitus, kuin se, että tehdään rock step. Vrt. Monty Python ja 'Ministry of silly walk'-sketsi, jossa John Cleesellä oli aivan fantastisia askelia. Mitä tarkoitusta kyseiset askeleet palvelivat?

Onko siis rock stepillä pelkkä taiteellinen arvo? Minä en usko siihen. Tietenkin on mahdollista, että rock step on degeneroitunut jostain liikkeestä jolla on tarkoitus pelkäksi maneeriksi.

Suuri osa tanssivasta yleisöstä ei halua kehittyä viennin ja seuraamisen mestareiksi, vaan heille riittää tietty askelikko, josta poikkeaminen on suoranainen virhe. Tämäkin näkemys tuhoaa osia improvisaatiosta.

"Tässähän se sitten tuli eli askeleet, kuten rock-askel tulee olla vietyjä. Seuraajan tehtäväksi jäänee enää vain toteuttaa näitä viejän viestejä. Improvisoinnin voinee tällöin unohtaa."

Tämä mekanismi ei kerro, etteikö viejä voisi viedä rock stepin sijaan jotain muuta. (BW:n WRRC:n kilpasääntöjen mukaan variaatiot ovat sallittuja) Myöskään tämä ei kerro sitä, etteikö viejän ja seuraajan roolit voisi vaihtua vaikkapa jokaisella iskulla!

"Ei taaskaan välttämättä noin, ettei triple steppejä silti kannata tehdä"

Niin. Tässä taas omasta puolestani oli kysymys siitä, puhummeko tanssista yleensä, vai pelkästään BW:stä. BW on osittain formalisoitu tapa liikkua rytmikkäästi synkopoituun r'n'b tai r'n'r'-musiikkiin. Osittain BW:n jutut pohjautuvat siihen, että niin on tehty aina. Siis kyse autenttisuudesta. Kun riittävä määrä BW:n elementtejä katoaa, ei voida puhua enää BW:stä. Tähän kuuluu olennaisesti triple-step, joten jos haluaa tanssia juuri BW:tä, eikä pelkästään halua liikkua rokin tahdissa, tanssiin pitää jotenkin ujuttaa triple steppejä. Rajanveto on tottakai vaikeaa: joku voi ajatella tämänkin linjanvedon perusteella, että jos tanssii 3 minuutin kappaleessa 2 chorusta triplesteppejä ja loput minuuttia single-timea, tanssi olisi koostunut 1/3 osuudella BW:stä ja 2/3 osuudella bluesista, foksista tai fuskusta...

Tanssiminen on paljon vaikeampaa, kuin BW:ksi tunnistettavan tanssin imitoiminen, jos siihen riittää tehdä pari paikanvaihtoa step-step-triplestep -kaavalla! On tietysti ymmärrettävä ihmisten tarpeet. Sikäli tanssin kehittymisen (tai sen suosion) kannalta on todella hyvä asia, että ihmiset tahkoavat step-step-triplesteppiä tietämättä miksi, mutta pitävät hauskaa.

"Jos noita ei aloita aivan varhaislapsuudessa, eivät ne enää myöhemmällä iällä iskostu selkärankaan."

Juu ei. Aina voi kuitenkin haluta ymmärtää, miksi jotkut kuviot onnistuvat ja jotkut eivät. Monelle riittää se, että kykenee veivaamaan 8 peruskuviota ja muutaman improvisoidun kävelyn breikkeihin. Se on "paremmin" kuin 99% suomalaisista edes haluaa yrittää.

"Kyse on kuitenkin siitä, että rock-stepillä on alunperin ollut jokin muu tarkoitus, kuin se, että tehdään rock step...Onko siis rock stepillä pelkkä taiteellinen arvo? Minä en usko siihen. Tietenkin on mahdollista, että rock step on degeneroitunut jostain liikkeestä jolla on tarkoitus pelkäksi maneeriksi."

Ottamatta suuremmalti kantaa siihen, miten boogie woogiea tulisi nykyisin tanssia, osallistun kuitenkin tähän keskusteluun erityisesti tuon rock-stepin historiallisen taustan osalta.

Rock-step on lähtöisin askeleena jo 1920-luvulta, jolloin se oli käytössä osana charlestonia. Puhuttiin "rocking motionista", jolla tarkoitettiin rock-stepiä.

Jälkikäteen on vaikea sanoa, oliko rock-stepillä mitään muuta kuin taiteellista arvoa alunperin. Ainakaan tiedossani ei ole mitään tanssitekniikkaan liittyvää selitystä, miksi tuota tuolloin käytettiin.

Tuohon aikaan lindy hopin, kuten monen muunkin ns. katutanssin opettelu perustui kopiointiin yritys- ja erehdysmenetelmällä. Nykyajan teknillis-tieteellistä tanssiteorisointia ei tuolloin tunnettu ainakaan samassa laajuudessa.

Ehkä joku tuolloinkin pohti rock-stepin teoreettista taustaa. Silti arvelen rock-stepin syntyneen käytännön kokemuksen seurauksena ilman mitään tanssiteoreettista pohtimista.

"BW on osittain formalisoitu tapa liikkua rytmikkäästi synkopoituun r'n'b tai r'n'r'-musiikkiin. Osittain BW:n jutut pohjautuvat siihen, että niin on tehty aina. Siis kyse autenttisuudesta."

En malta ottamatta kantaa tuohon BW:n autenttisuuteen. BW taitaa nykyään olla lähes autenttinen vain suhteessa syntyhetkeensä eli 80-luvun alkupuoleen, jolloin sitä alettiin kehittelemään Keski-Euroopassa.

50-luvun rock 'n' roll -tyyli kun käytännössä jatkoi lindy hopin eli jitterbugin tyylisuuntaa. Edes 6 count -perusta ei ollut mitään uutta tuolloin.

Boogie woogie tanssin nimenäkään ei tuolloin merkinnyt samaa tanssia. Boogie woogie -"tanssina" merkitsi varmuudella lindy hoppiin (eli jitterbugiin) liittyvää kuviosarjaa, jossa erkaannuttiin parista poispäin ja palattiin takaisin kohti (Tuo selitys löytyy 'Groovie Movie' -nimisestä soundie-filmistä, joka löytyy mm. YouTubesta.). Muitakin selityksiä on löydettävissä.

Nykytyylin BW:ssä (tai paremminkin sanoen 80-luvun alkupuolelta lähtöisin olevassa tyylissä) esimerkiksi vartalon asento on nykyään huomattavasti pystympi kuin 50-luvulla, polvia ei käytetty 50-luvulla samaan tapaan kuin nykyään, askeleet eivät olleet aina yhtäsuuria jne.

Yhtäläisyyksiä nykytyyliin ovat puolestaan single time-, double time- ja triple step -ajoitukset, jotka ovat ymmärtääkseni edelleen BW:ssä kaikki käytössä, vaikka triple step -ajoitus (tai askellus) lieneekin tyypillisin nykyään.