Mulle on kerrottu, että kevytsoraharkko on sokkeliin ihan ylivoimainen, kun se ei johda vettä kapillaarisesti. Että nykyään ei sokkelia kannata mistään muusta tehdä. Että betoni nostaa vettä, kun kevysoraharkon kanssa voisi vaikka jättää sokkelikaistat pois harkon ja puun välistä. Että anturan voi tehdä betonista että on tukeva suora alusta muuraukselle, mutta siitä eteenpäin ei muuta kuin kevytsoraharkkoa sokkeliin, koska se nyt vaan on ihan ylivoimainen ominaisuuksiltaan *ja* hinnaltaan?
Onko totta?
Onko totta?
Vastaukset 10
Vanhimmat
tuonne päinkin ---
Olen tossa työmatkalla katsellut ja naureskellut yhtä papuharkko sokkelia, joka nostaa muurauksen osalta vettää vallan penteleesti(näkyy selkeänä kosteutena muurauksessa--ei itse harkossa) Perustusta on korjattu ainakin kerran, mutta ei auta märkä mikä märkä. On tainnut bitumikaistaleet unohtua anturan ja muurauksen välistä.
Mitenkäs jos valitsee sokkeliin vähän kovempaa betonilaatua? Jonkin betonioppaan mukaan n. K35 alkaen betonin kapillaariverkon pitäisi mennä tukkoon.
lujuudella ei ole siihen mitään vaikutusta.
Vastauksesi oli täysin turha. Tästä ei saa pätkääkään selvää, onko tämä sinun mielipiteesi vai mikä. Kysyjä oli asiallinen, hänellä oli tällaista tietoa annettu. Jos tämä tieto on täysin väärä, kerro nyt hyvä mies, miksi.
...valloittaisi markkinat helposti, mutta taitaa olla niin (mutu-tuntuma), että tällä hetkellä yleisin harkko menettää vähän kerrassaan markkinoita muille tuotteille.
Harkon vahvuutena on perusedullisuus ja helppo tehtävyys, mutta kalliin työn oloissa erilaiset betonisysteemit kyllä näyttäisi olevan nousussa.
Kerran laskin esim. sokkeliseppien tekemää perustustarjousta ja totesin harkkomuurarin kuolevan nälkään, jos joutuis samalla hintaa myymään. Kyseisen perustusjärjestelmän haittana on vain se, että soveltuu hyvin vain tasamaa-taloihin.
en laittaisi uudestaan harkkoja
Sain tarjouksen ParmaParellilta: valmisbetonisokkeli 80-100 euroa/jm. Todellakin kustannustehokkain, kun työn osuus jää 10% muurauksen työstä. Paitsi, jos muuraat itse, etkä laske työlle ja ajalle hintaa. Sain soklexiltakin tarjouksen, joka oli noin 1000 euroa ennemmän kuin parman tarjous ja Soklexin kanssa tulee edelleen enemmän töitä. Hmm.
muista, että harkko imee vettä kuin sieni. Sen vuoksi harkko tulee aina pinnoittaa mieluummin molemmilta puolin esim. serpo 137 niin ei lähde kosteus imeen eikä nouseen.
No taitaa olla taas myyjä tehtävänsä tehnyt ja myynyt tuplamäärän serpoa.. Ei noita serpoja molemminpuolin sokkelia mielestäni tarvitse laittaa, kevytsoraharkko on kapilaarinen kaksintö ja betonin luujuudella ei varsinaisesti ole merkitystä sen kapilaari ominaisuuksiin, vaan sen ympäristöluokalla K35-2(huom jälkimmäinen numero on se ympäritö luokitus).
Perustelut: Anturan pääle ja sokkelin juureen asennetaan bitumihuopa polttamalla, noin 500mm sokkelista ylöspäin ja siitä eteenpäin voidaan käyttää serpoa. Jokatapauksessa näiden päälle tulee vielä patomuurilevy ja yleensä vielä noin 50mm ESP- routa eritettä. Jotta saataisiin kuriin sateiden tuomat hule vedet ja keväällä sulamis vedet, sokkelin ulkopuoleinen täyttö (20 cm) tehdään routimattomalla ja kapilaarittomalla murskeella noin 15-32 mm raekoolla. Vaakasuunnassa 20 cm paksun murske/sora kerroksen jälkeen asennetaan suodatin kangas, jotta estetään hienorakeisten ainesten sekoittumisen edellämainitsemaani kerrokseen. Kyseinen murske kerros uloittuu myös anturan alapuolella, jossa sijaistee salaojaputkisto. (Huom alapuolella vertikaalisti ei anturan alla). Lisäksi rakennuksen sokkelin sisäpuoliset täytöt tehdään myös jo edellä mainitsemallani soralla vähintään 20 cm paksuudelta(pystysuunnassa), tätä kerrosta kursutaan kapilaari kerrokseksi, joka estää mahdollisen kosteuden nousun yläpuolella oleviin rakenteisiin, esim maanvaraiseen laattaan.
(Huom Täyttöjä tehtäessä ne ovat tiivistettävä noin 30 cm paksuisissa kerroksissa. Itse tiivistäminen tapahtuu esim. 400 kg:n mekaanisella täryllä, kolmekertaa/täryytettävä alue/kerros. Neljäskerta jo löyhdyttää tiivistettyä kerrosta.)
Lisäksi anturan ja sokkelin väliin asennetaan huopakaistale, joka estää kapilaarisen kosteuden nousun anturasta sokkeliin.
Totean. Sisäpuolisen murseke täytön, anturan ja sokkelin välisen huovan sekä toimivan salaojituksen ansiosta kosteutta ei pitäisi päästä sokkelin sisäpinnalle.
Tästä syystä en myös serpoa sinne olisi hukkaan laittamassa. Lisäksi kevytsora harkko imee kosteutta ja siinä kosteus nousee kapilaarisesti. Eihän sitä huopaa sinne anturan ja sokkelin väliin muuten tarvisisi laittaa.
Ja vielä siitä betonista sen verran, että on olemassa betoni tyyppejä jotka teoriassa eivät laske juurikaan kosteutta läpi. Näitä käytetään mm. padossa. Mutta se on sitten toinen lukunsa. maallikolle ovat varmaan nuo huokoisuus arvot, sekoitus suhteet, raekoot jne. melko vaikeita näin selittää joten jos kiinnostaa niin betonitekniikan perusteet kirja esille ja lukemaan.