Lukieassani tätä palstaa näen hirveästi kuinka kouluja mollataan. Puhutaan kuinka opetuksen taso on kehnoa. Opetetaan liian laajalta skaalalta, eikä erikoistuta kunnolla oikein mihinkään. Ne se on näin koska kouluissa on monen sorttista väkeä. Ei voida opettaa yhtä asiaa, kun puolet haluaa toista....
...ja asiahan on niin että se opetuksen taso on ihan niin laadukasta kuin nämä nykyajan pullamössönörit ovat sitä halunneet. Ei ole hirveätä motivaatioita opettaa jos oppilaiden osallistuminenkin on vähän sitä sun tätä. Tunneilla ei porukkaa näy ja jos näytään pelataan netissä. Sit jos pitäis tehdä jotain töitä copy-pastataan joku työ jostain netistä. Sitten kun työelämään mennään lopputulos on mitä on.
...ja asiahan on niin että se opetuksen taso on ihan niin laadukasta kuin nämä nykyajan pullamössönörit ovat sitä halunneet. Ei ole hirveätä motivaatioita opettaa jos oppilaiden osallistuminenkin on vähän sitä sun tätä. Tunneilla ei porukkaa näy ja jos näytään pelataan netissä. Sit jos pitäis tehdä jotain töitä copy-pastataan joku työ jostain netistä. Sitten kun työelämään mennään lopputulos on mitä on.
Vastaukset 23
Vanhimmat
eli koska et pysty pitämään kuria luokassa, niin se antaa luvan antaa huonoa opetusta. Kiitos, nyt ymmärrän täysin.
"Tunneilla ei porukkaa näy ja jos näytään pelataan netissä."
Tuskin mistään yläasteelta, ammattikoulusta tai lukiosta valmistutaan it-ammattilaiseksi.
Yliopistosta ja joissain tapauksissa myös ammattikorkeasta valmistutaan it-alalle. Jos ammattikouluissa (opetuksen) taso olisi korkeampi niin datanomit jne eivät olisi tällä hetkellä tietoyhteiskunnan pohjasakkaa (huomaa myös tradenomit).
Ihan turha vuodatus sinulta.
Itse opiskelen monelta eri osa-alueelta ja hallitsen alueet myös. Opiskelenkin yliopistossa ja opetuksen tasolla ei ole väliä koska en kampuksella käy kuin tenttimässä.
Mistä vaan voit "valmistua" alalle, mutta sinulla ei ole "valmiutta" toimia alan töissä.
>Jos ammattikouluissa (opetuksen) taso olisi >korkeampi niin datanomit jne eivät olisi tällä >hetkellä tietoyhteiskunnan pohjasakkaa (huomaa >myös tradenomit).
No no poika, se pitää paikkansa että 80-90-luvuilla opiskellut datanomi on jotain muuta kuin
tämän päivän "2. asteen datanomit". IT-tradenomeja sinun on turha tähän hässäkkään vetää mukaan. Turhaa elvistelyä.
Itse olen opiskellut sekä It-tradenomiksi, tietoliikennetekniikan insinööriksi että tiet.käs. maisteriksi. Olen näinä vuosina kyllä oppinut tuntemaan kaikki Suomen opiskelulaitokset.
Turha tulla tänne elvistelemään asioista joista ei ole mitään kokemusta.
Kukahan tässä luulee elvistelevänsä? Sinä. Tyhmä opiskelee turhaan, viisas pääsee yhdellä tutkinnolla.
"IT-tradenomeja sinun on turha tähän hässäkkään vetää mukaan."
Miksi ei? Pohjasakkaa kuten datanomit nykyään.
Henkilön joka tulee mollaamaan eri tutkintoja tälläsiin palstoihin on täys pelle.
Hanki itsellesi työ ja elämä, tule sen jälkeen keskustelemaan faktaa jos luulet tietäväsi asioista jotain.
Oma koulutustaustasi jäi vieläkin epäselväksi.
Ilmeisesti amiksen käyneitä mekaanikkoja (kaikella kunnioituksella kunnollisia sellaisia kohtaan).
Viestisi kellonaikaa katsottaessa et ilmeisesti ole edes työelämässä. Joku lukiolainen nörtti joka
luulee tietävänsä miten asiat hoidetaan.
Hahahahahah!!!
VÄHÄN VITUN HASSUA HAHAHAHAAHH
niin se valitettavasti on. Taidat itse olla joku kyyninen tradenomi? Salli mun nauraa.
Ei pitäisi jäädä mitään epäselvyyttä koulutustaustani.
Itse opiskelen amk tradenomiksi ja itselle vaikeaksi on osoittautunut kielet eli Ruotsi ja englanti ja erityisesti Ruotsi. Jotkut ketkä osaa nää kaikki niin eihän niitä näy kuin tenttien aikana.
Näistä ylempi amk-jatko-opiskeluista vielä sen verran, että it-tradenomi puolella se vetää paremmin kuin inssipuolella. Ehkä sen vuoksi, että insseille traditionaalisempi väylä on opiskelujen jatkaminen DI:ksi.
Se mitä itse olen nähnyt niin erityisesti julkishallinnon puolelle tämä ylempi-amk vetää suht hyvin.
Nämä siis huomioita, ei mitään riidan haastamista.
Opetuksen taso käytännössä määrittää, onko koulu hyvä vai huono. Opetuksen taso ja kyvyttömyys kurinpitoon/opetuksen järjestelyyn ovat kaksi eri asiaa. (kyllä, tuskin parikymppiset kaipaavat paimennusta) Hyvä opettaja/opetus/kurssi motivoi myös opiskelijoita hyvään suoritukseen. Erikoistumisongelma on todellinen eikä se ole näistä "nöreistä" kiinni vaan opetuksen suunnittelusta. - Valmistuin jokin aika sitten koulusta, jolla on tässä suhteessa varsin hyvä maine. Silti ongelmia sielläkin oli, opettajakunnassa hyvien, motivoituneiden ja edistyksellisten joukko pieni, mutta koko tutkinnon keskiarvo jää kuitenkin plussan puolelle.
Myönnän, että opetuksen taso on monissa tilanteissa ratkaiseva oppimisen kannalta, mutta usein pullonkaulana on myös opiskelijan taso.
Jos opiskelija on täydellisen kykenemätön ymmärtämään vähänkään abstraktimpia asioita, kuten vaikkapa for-luuppia, ehtolausetta tai alkeellistakaan matematiikkaa, ei hyvän insinöörin kouluttaminen hänestä onnistu. Onneksi tällaisia on melko vähän, mutta onpahan kuitenkin, ja he tekevät opettajan työn vaikeaksi.
Pitäisikö vain olla armoton ja antaa jatkuvasti tentistä hylätty arvosana, vaikka opiskelija olisi yrittänyt samaa kurssia 50 kertaa, vai antaa tällaisen opiskelijan valmistua alentamaan insinöörien ammatillista statusta? Sillä ei tällaista "insinööriä" voi mihinkään oikeisiin insinöörihommiin päästää. Eihän?
Luulen, että olemme tasan samaa mieltä siinä, että ammattikorkeakoulujen tietotekniikan opiskelijamääriä on leikattava. Joukossa on heikkoja ja motivoitumattomia, mutta myös näitä omasta mielestään "itseoppineita", joita kiinnostaa vain lopputentti. Opintojen loppuvaiheeseen rämpineisiin ei oikein kritiikkiäsi voi soveltaa. Heikot tippuvat matkan varrella tai heidät on syytäkin tiputtaa. Viimeistään työharjoittelussa tulee oivallus, pärjääkö omillaan työssä vai ei.
Ongelma tässä ammattikorkeilla lienee, mikäli olen ymmärtänyt oikein, rahaa maksetaan tutkintosuoritusten mukaan ja paine hyväksyä heikompaa materiaalia on suuri. Rakenteellisia ongelmia siis, sekä ins. että trad. puolella.
"Pitäisikö vain olla armoton ja antaa jatkuvasti tentistä hylätty arvosana, vaikka opiskelija olisi yrittänyt samaa kurssia 50 kertaa,"
Kyllä, eikös uusimis määrä ole rajattu ja sitten kurssille uudestaan. Älä helvetissä päästä noita luusereita tänne meidän jalkoihin pyörimään ainakaan vielä.
Opetuksella on vähän sama tilanne kuin tietosanakirjojen tekijöillä: Google ja Wikipedia ajavat vanhanaikaisen tietojenjakelun yli.
Toinen asia mikä opetusta nakertaa on käsite "jatkuva oppiminen". Se on täällä jo tänään. Oppilaat eivät halua opiskella muuten kuin tarpeeseen ja siihen googlen ja wikin ajatellaan riittävän.
Oppilaan näkökulmasta katsoessani ovat useimmat opettajat väsyneen ja kulahtaneen oloisia siinä määrin että videot pirteästi, huolella suunnitellusti ja tehokkaasti vedetystä oppitunnista olisivat parempi vaihtoehto.
Ajattele: videolla opettaja pysyy aina terhakkaana ja energisenä ja antaa joka kerran kymppisuorituksen opetuksessaan. Vertaa sitä live-opettajiin ja heidän tyypillisiin tunteihinsa.
Aika on ajamassa live- ja yleissivistävän opetuksen ja ohi ja opiskelijat näkevät sen. Erikoistumista vaaditaan niin paljon ja tietojen pitää olla niin ajantasaisia ettei yleissivistävä opetus enää mene läpi kun koneiden eteen istutaan.
Kokeile kysellä tietotekniikkafirmoista heidän projekteistaan ja tuo ne suoraan opillaille: "Tämä on verkkojulkaisuprojekti firmasta blahblah, tämän toimittamisesta firma sai xxxxxx euroa. Katsotaan osataanko me tehdä sama."
Google ja Wikipedia ovat hyviä välineitä, niitä myöskin tarvitaan.
Mutta kyllä IT-alalla kunnon perusopetus on ihan olennaisen tärkeää. On hyvä vähän tietää menneestä, että osaa suhteutta uudet hilavitkuttimet oikeisiin mittoihin. Pelkkä niksuttelu ei kuitenkaan kovin pitkälle riitä.
Mitä tule opetuksen tasoon, niin erot ovat huomattavat. Olen törmännyt kolmenlaisiin opettajiin:
1.Osaavat teknisesti asiat, mutta eivät osaa opettaa.
2. Eivät osaa teknisiä asioita kunnolla, mutta osaavat opettaa.
3. Näitä tapaa vaín työpaikoilla: osaavat molemmat.
Näitä kolmansia tapauksia näkee vain työpaikoilla siksi, että firmoissa maksetaan paremmin kuin kouluissa.
Kannatan myös soveltuvuustestejä kaikkiin IT-alan kouluihin. Se karsii alalle sopimatttomat pois. Motivoitunut oppilas jakssaa onkia tietonsa myös vähän huonommiltakin opettajilta.
Perusopetus on minustakin tärkeää ja tietokoneet pitäisi jättää vain harjoitusten tekemistä varten eikä käyttää niitä opetuksessa ollenkaan.
Vasta sitten kun kyseessä on lyhyet, erikoistumiseen suuntaavat ja tehokkaat koulutusjaksot, voi opetuksessa käyttää tietokoneita. vrt. tuhansien eurojen hintaiset muutaman päivän kurssit joita firmoille kaupataan työntekijöiden ammattitaidon ylläpitämiseksi tms. Liian kalliita mutta esimerkkinä opetuksesta jossa koneilla on sijansa.
Itse olen löytänyt myös seuraavan luokittelun sopivan opettajiin:
1. Opettajat. Taitavia esiintyjiä, pitävät kontaktin oppilaisiin ja hakevat tosielämästä esimerkkejä opetuksen tueksi. Lähes stand-up koomikoita sanavalmiudessaan.
2. Materiaaliesittelijät / välineurheilijat. Luottavat piirtoheittimeen/powerpointiin, usuttavat ostamaan kirjoja, lukemaan niistä niitä ja näitä ja pänttäämään kokeisiin sivut 10-350. Eivät tuo lisäarvoa vaan oppilas oppii saman myös itse lukemalla, osallistumatta tunneille. Tunnetaan myös nimellä "luennoitsijat".
Kyllä vaan tuossa yhdessä AMK:ssa, missä opiskelin, oli yhtä helevettiä se opiskelu. Auditoriossa istumista, katsomassa PowerPoint-esityksiä >:/ Lisäksi ylärivillä jätkät istui käkättämässä vaan, kun kannettavillaan pelailivat verkossa Counter-Strikeä!
Oli mulla muitakin syitä miksi lopetin opiskelut, mutta oli myös tunne, ettei saakeli opi mitään ja itse alan aiheista osasin jo mitä opiskeltiin. Jotenkin turhauduin, lisäksi 1999-2000 oli tämä IT-kupla, oli tunne, ettei sitä kummiskaan töitä saa.
Opin yhdellä työkkärikurssilla paljon enemmän, mitä koskaan tässä AMK:ssa, mm. tietokannoista ja Java-ohjelmoinnista, mitä tuo kurssi nyt piti sisällään. Silti tästä kurssista oli hitosti hyötyä, koska jatkuvasti nykyisessä työpaikassa joudun tässä kurssissa oppimaani hyödyntämään. Tykkäsin tästä kurssista, koska siellä oli tekemisen maku, tekemällä opittiin, ei PowerPoint-esityksiä :)
Täysin samaa slide-showta on myös yliopistot.
Opetusmonisteita ei tee enää kukaan. Sanotaan että
osta kirja; 2 ov:n kursseillakin.
Se ostaa joka viitsii, minä en jokaselle kurssille
lähde eurojani tuhlamaan.
Niin, eihän näitä elämän polkuja ikinä tiedä, mihin ne johtaa? Mutta rohkenen epäillä vahvasti sitä, että vaikka olisinkin käynyt tuon AMK:n loppuun ja plakkarissa olisi insinöörin titteli, olisinko tässä vaiheessa yhtään sen viisaampi? Tuskin! Olisin ihan sama heppu, samalla osaamisellani, ehkäpä jopa samassa työpaikassa?
Keskiasteen kouluja on aivan liikaa, eli näitä entisiä opistoja, joista nimenvaihdon myötä tehtiin AMK-kouluja.
Oppilaiden tasoa heikentää se, että nuorilla on pakkohaku kouluihin, muuten et saa esim työttömyysavustusta. Tämä on ikävää, koska se karsii myös ne aidosti motivoituneet pois, pakkohajakija vie joltain toiselta paikan.
Minusta tiukasti vaan tasovaatimuksia ylös, eli tenteistä ei saa päästää läpi jo ei oppilas tajua eikä pärjää. Parempi tehdä se jo heti alkumetreillä, kun kouluttaa ala-arvoisia insinöörejä (miksiköhän ne katotkin romahtaa nykyään joka toisessa talossa ;)) - jotka ehkä saa töitä suhteilla, tai jäävät kortistoon.
Vanha harjoittelu pakolliseksi, käytännön työelämässä näkee jo paljon onko ala omiaan.
Sama tietenkin jokaisella alalla, esim hoitoalalle koulutetaan lähihoitajiksi ihan liikaa ihmisiä, jotka ei kestä stressiä tai omaa mitään inhimillistä ihmissuhdetaitoa. Näistä kärsii kaikki, sekä potilaat että työkaverit.
Samoin ihmettelen, miten ystäväni, joka opiskelee liiketalouden tradenomiksi voi päästä läpi kursseista niin, ettei itse edes tee tehtäviä? Missä on valvonta ja taso? itse kieltäydyin tekemästä hänen tietotekniikan ja englannin tehtäviään, mutta kopio vuoden ylemmän oppilaan tehtävät. Opettaja on tästä täysin tietoinen, mutta antoi silti täydet kurssista.
Naurettavaa sanon minä. Saadaan taas yksi liukuhihna trade lisää.
Ystäväni on ok, mutta ala minusta ainakin hänelle ihan väärä ja taso liikaa. Miksi kurssit todellakin sitten läpäisee vaikka apukoulutasolla?
Kouluja karsittava ja kunnon pääsykokeet. Ilman pääsykokeita ei sisäänottoa.
Tästä tietenkin väännetään kättä, kaupungille ja paikkakunnalle kyse on myös imagosta, opettajat saavat töitä ja kaupunki uusia asukkaita.