moi!
mistä johtuu kun olen kuullut puhuttavan että romaneilla olisi levoton luonne? mitä se tarkottaa ja miten ilmenee? ihan tässä uteliaisuuttani teiltä kyselen! :-)
mistä johtuu kun olen kuullut puhuttavan että romaneilla olisi levoton luonne? mitä se tarkottaa ja miten ilmenee? ihan tässä uteliaisuuttani teiltä kyselen! :-)
Vastaukset 20
Vanhimmat
Romanit ovat usein puheliaampia ja liikkuvaisempia.
sanoinkin "usein" eli useinmiten:)!
Luonteenpiirteet ovat aika pitkälti yksilöllisiä. On rauhallisia ja vähemmän rauhallisia. Rauhaton luonne kuulostaa aika omituiselta, mutta mustalaisten tietynlaisen temperamentin kyllä allekirjoitan.
Onko niillä nyt sen levottomampi ko muilla. Osalla voi olla. Mutta jos on niin varmaankin johtuu siitä kun romaaneita ollaan painettu ja sorrettu läpi vuosi tuhansien. Ja olivat tottuneet kierto elämään oloshteitten pakosta.
Vasta niin myöhäiseen kuin 60 luvulle asti romaani on elänyt vailla minkäänlaisia ihmis oikeuksia.
Nyt tänään romaaneille ollaan annettu mahdolisuus jopa koulutuksiin ja kaikkeen samaan mihin valta väestölläkin on. Ja siitä saa olla kiitollinen suomen valtiolle.
Mutta pitää myös ymärtää se tosi asia että kansa mitä ollaan painettu vuosi satoja, eivät tietenkään muutu silmän räpäyksessä. Voi ottaa aikaa jopa montakin sukupolvea.
Ja siksi tällainen levottomuus voi paistaa läpi romaanin käytöksestä vielä monen sukupolven ajan.
Sukupolvi ennen minua oli kauempana yhteiskunnasta mitä minun sukupolvi. Ja sukupolvi meidän jälkeen on lähepänä yhteiskuntaa mitä minun sukupolvi on tänään. Mutta tietekin edellyttäen sen että yhteiskunta antaa romaaneille samat mahdollisuudet mitä tähän asti ovat antaneet. Esim. Koulutukseen ja niin edelleen. Mutta kuten jo sanoin niin tällaisen kansan sulautuminen yhteiskuntaan ottaa aikaa. Kansa joka on elänyt ilman ihmis oikeuksia tuhansia vuosia on jossain suhteessa vielä toistaiseksi eristäytyneessä tilassa valta väestöön nähtynä.
Osa romaaneista on jo sulautunut yhteis kuntaan. Osalla on ammatit ja ovat työ elämässä. Mutta ei tietenkään vielä kaikki. Uskon etä tämäkin levottomuus mitä kysäsit aikaa myöten häviää romaaneilta kun luottamus kasvaa yhteiskuntaan puolin ja toisin.
Romaani ei luota oikein täysin yhteiskuntaan vielä toistaiseksi. Pelkää että hänet leimataan kansallisuutensa johdosta, Ja luulen että näin se varmaan vielä onkin. Luulen myös että yhteiskunta vielä toistaiseki suhtautuu romaaniin varauksella. Mutta kaikki ajallaan. Uskon kumminkin että kehitys kulkee parempaan päin puolin ja toisin. Mutta se vaatii että yhteiskunta antaa aikaa kehitykselle niin luulen että romaaniit ja valta väestö tulevat lähemäksi toisiaan, Ja luottamus kasvaa puolin ja toisin. ja enakko luulotkin häviävät puolin ja toisin.
kuinka paljon sitä aikaa luulet vielä tarvittavan,eikös sitä ole ollut jo satoja vuosia,saman verran lisää,vai kuinka
siis
sinä aina kirjotat ihan samalla lailla?
Joo Joskus lainaan aikaisempaa kirjoitustani syystä siitä kun henkilöllä jolle kirjoitan on samat ennakko luulot kuin sillä aikaisemalla, jolle kirjoitin kyseisen kirjoituksen. Kertaus voi vain olla hyväksikin. Mielestäni saman tapaiseen kysymykseen voi antaa saman tapaisen vastauksenkin.
Tuntea historiaa. Niin myöhään kun 60 luvulle oli romaani kiertolainen. Ei ollut etes puhettakan että saisi asunnon esimerkiksi jostain keskustan läheltä. Jotain purku taloja annettiin syrjästä kunnan toimesta talven ajaksi.
Voin tässä vain mainita että pohjois suomessa ampui poliisi kaksi romaani veljestä kuoliaaksi 60 luvulla, kun eivät poistuneet ruoka baarista ennenkuin saisivat syödä niinkuin muutkin.Poliisia ei tästä rankaistu. Tällaisia kertomuksia ois paljon.
Eli ei ole menny satoja vuosia siitä kun romaania kohdeltiin ilman minkäänlaista oikeutta.
On mennut vasta yksi ainoa sukupolvi. Uskon että kärsivällisyyttä tarvitaan molemilla puolin.
se on sitä adhd:ta.
Joo tuo oli miun huumorrii. Ha ha haaah haa.
Huumorrii se pittää elämän ollakki.
kantasuomalaisiin verrattuna villi luonne ole yhellä jos toisellakin (kansalla) . .ja muuten myös kulttuuri eli käsitys siitä minkälainen käytös on suotavaa, vaikuta siihen minkälaisia meistä kehittyy !
siis itse kun aikoinaan menin ekoja kertoja esim keskieurooppaan, niin olihan se kulttuuri järkyttävän erilaista siellä, se mikä oli heille normaalia keskustelemista, kuulosti minun korvissa huutamiselta . .ja paljon muita eroja
ihan vaan kommenttina :-)
Romanit liikkuvat paljon yhdessä ja keskustelevat kovalla äänellä. Tämä kuulostaa oudolta ja ehkä "levottomalta" suomalaisista, jotka itse ovat hiljaisia ja yleensä aika vetäytyviä. Mutta jos seuraa ihan normaalia keskustelua espanjalaisten, italialaisten ja vaikka latinojen välillä, tulee siihen käsitykseen, että siinä on just ankarat turpakäräjät tulossa, vaikka kyse on ihan normaalista kanssakäymisestä.
Jokainen ihminen on persoonallisuus. Jotkut ovat levollisempia ja rauhallisempia kuin toiset. Tämä pätee niin romaneihin kuin suomalaisiinkiin. Vaikka itse olen vain puolikas, tunnen monia täysromaneita, jotka ovat huomattavasti rauhallisempia ja hillitympiä käytökseltään ja puheeltaan, kuin itse olen. Olen myös siinä mielessä "levoton" että aina on oltava jotain menossa tai menoa, tuntuu, että sekoan jos esim. joutuu olemaan pitkään vain kotona. Pakko päästä johonkin.
Itselläni on myös äärimmäisyysluonne: kaikki tunteet: rakkaus, viha, suru, tuska tulevat myrskynä. En tietenkään osaa sanoa kaikkien romanien kohdalla, pitääkö tämä paikkansa. Jokainen on persoonallisuus, kuten totesin.
Mutta tällainen äärimmäisyysluonne on myös venäläisillä. Ehkä sen vuoksi tulen niin hyvin juttuun heidän kanssaan. Venäläinen ei koskaan ole "vähän jotakin", vaan elää täysillä - laidasta laitaan. Saattaa yhdessä hetkessä remuta ja nauraa ja laulaa, seuraavassa itkeä elämän kovuutta ja kohtaloaan. Venäläinen on myös, kuten olen itsekin, "hetken lapsi" - jos tänään on rahaa, hyvä homma, eletään sen mukaan. Jos huomenna ei ole - se on sen ajan murhe, kaikki kääntyy parhain päin ja kyllä selvitään.
On olemassa kirjailija Aleksei Tolstoin runo, joka hyvin kuvaa venäläistä kansanluonnetta:
"Jos rakastaa, niin järjettömästi.
Jos uhkaa, niin ei leikillään.
Jos haukkuu, niin tuohduksissaan.
Jos lyö, niin hartiavoimin".
Kerronpa käytännön esimerkin. Meillä oli aikanaan pohjoisessa ystäväperhe, jossa oli mitä suloisin pikkutyttö: ulkonäöltään ja käytökseltään kuin Herran enkeli. Olenkin jälkeenpäin ajatellut, että häntä ei oltu luotu tähän maailmaan. Silloin ei ollut vielä omia lapsia, ja olimme ukkoni kanssa kovin kiintyneitä tähän tyttöseen, toimme hänelle aina tuliaisia ulkomailta ja muuta sellaista.
Sitten kävi niin, että 12-vuotiaana tämä tyttö sai vakavan influenssan ja sen seurauksena munuaistulehduksen ja kuoli.
Kun tieto kuolemasta tuli aamulla, oli ukollani samana päivänä tärkeä liikeneuvottelu venäläisen delegaation kanssa. Voin sanoa, että ukkoni on äärimmäisen kylmäverinen ja itsensä hillitsevä. Mutta niin vain kävi, että kesken neuvottelujen hän purskahti itkuun (en ensin alkuunkaan uskonut sitä, kun tunnen hänet sen verran hyvin). Hän selitti venäläisille, mistä on kyse. Ja nämä raavaat, kovapintaiset, kaiken nähneet ja kokeneet liikemiehet alkoivat kaikki itkeä, tilasivat kasapäin vodkaa ja ryhtyivät juomaan vainajan muistoksi. Tuli ne kauppasopimuksetkin tehtyä sitten jossain vaiheessa.
Myöhemmin ukko sanoi, että Luojan kiitos kyseessä olivat venäläiset. Kuka hyvänsä länsimaalainen liikemies olisi pitänyt häntä täysin mielipuolena. Mutta venäläiset ymmärsivät heti.
Tämä nyt meni vähän sivuun aiheesta, mutta mielestäni venäläisissä ja kaaleissa on tunne-elämän puolella hyvin paljon samaa.
t. Mirkku
Mankkaan, miksi?
kenkä päälle, siel on lunta ulkon.
mutta kun tuosta savolaisperimästä jotkut näkivät niin paljon vaivaa, niin saman tien päätin vaihtaa nimimerkkiä. Kun en itse näe siinä mitään häpeällistä, niin ollaan sitten reilusti sudeettisavolaisia.
t. Mirkku
Ihminen joka näkee muutakin kuin kotikonnun nurkkia, on useasti avarakatseisempi. Se on rikkautta se.
Niin jos olisimme kaikki samallaisia, niin missä olis se rikkaus? Kiitos kirjoituksestasi.
nyt olen katselemassa sellaisia kulmakuntia että melkein ihan pikkasen pyörryttää . . .mutta kai tälläkin on joku tarkoitus
hieman on erilainen arvomaailma täällä, oppii kyllä selkeämmin tajuamaan itsensäkin, että kuka oikein on
erilaisuus on rikkautta ilman muuta, sen kun kaikki tajuaisivat
ja tosiaan, enemmistöön ja vähemmistöön kuuluvien elämä on vähän erilaista, senkin olen nyt omakohtaisesti saanut kokea :-)
mieli piteen vaihdollavoi muuttaa maailmaa.