Hei!
Minulla on 5-vuotias saksanpaimenkoira uros Aslan. Aslan on saksantuonti ja ollut minulla 2-vuotiaasta. Aslan on tasapainoinen, suojelunhaluinen ja erittäin aktiivinen koira. Aslan tulee hyvin toimeen narttujen ja pentujen kanssa, mutta aikuisia uroksia ei siedä lähellään. Haluaisin ottaa toisen koiran, belgianpaimenkoiran, mutta olen huolissani Aslanin käytöksestä. Uusi koira olisi tietenkin pentu ja uros. En mielellään ottaisi narttua. Oppisiko Aslan elämään toisen uroksen kanssa jos uusi koira tulisi taloon luovutusikäisenä? Aslan ei ole koskaan osoittanut aggressiota pentuja kohtaan (alle vuosikkaat), mutta yhdenkään aikuisen uroksen kanssa ei tule toimeen, ei edes silloin vaikka toinen haluaisi leikkiä. Toisaalta, emme ole kyllä kovin monenkaan toisen uroksen kanssa olleet tekemisissä ihan sen vuoksi etten ole varma mitä Aslan tekisi. Kolmivuotiaana se otti yhteen todella pahasti toisen uroksen kanssa ja sen jälkeen olemme joutuneet karttamaan toisia uroksia.
Pentukuume on kova, mutta suoraan sanottuna pelkään ihan helvetisti jos Aslan ei hyväksyisikään pentua. Uskallanko ottaa riskiä? En missään tapauksessa halua siihen tilanteeseen, että joutuisin palauttamaan pennun kasvattajalle.
Onko kukaan ollut samassa tilanteessa? Kuinka koirasi reagoi pentuun? Entä kun pentu aikuistui?
Aslania ei ole leikattu, mutta voisin harkita sitä jos siitä olisi jotain apua. Kertokaa myös kokemuksia tästä jos jollakin on. Siis onko kastraatio vähentänyt/poistanut aggressioita?
Minulla on 5-vuotias saksanpaimenkoira uros Aslan. Aslan on saksantuonti ja ollut minulla 2-vuotiaasta. Aslan on tasapainoinen, suojelunhaluinen ja erittäin aktiivinen koira. Aslan tulee hyvin toimeen narttujen ja pentujen kanssa, mutta aikuisia uroksia ei siedä lähellään. Haluaisin ottaa toisen koiran, belgianpaimenkoiran, mutta olen huolissani Aslanin käytöksestä. Uusi koira olisi tietenkin pentu ja uros. En mielellään ottaisi narttua. Oppisiko Aslan elämään toisen uroksen kanssa jos uusi koira tulisi taloon luovutusikäisenä? Aslan ei ole koskaan osoittanut aggressiota pentuja kohtaan (alle vuosikkaat), mutta yhdenkään aikuisen uroksen kanssa ei tule toimeen, ei edes silloin vaikka toinen haluaisi leikkiä. Toisaalta, emme ole kyllä kovin monenkaan toisen uroksen kanssa olleet tekemisissä ihan sen vuoksi etten ole varma mitä Aslan tekisi. Kolmivuotiaana se otti yhteen todella pahasti toisen uroksen kanssa ja sen jälkeen olemme joutuneet karttamaan toisia uroksia.
Pentukuume on kova, mutta suoraan sanottuna pelkään ihan helvetisti jos Aslan ei hyväksyisikään pentua. Uskallanko ottaa riskiä? En missään tapauksessa halua siihen tilanteeseen, että joutuisin palauttamaan pennun kasvattajalle.
Onko kukaan ollut samassa tilanteessa? Kuinka koirasi reagoi pentuun? Entä kun pentu aikuistui?
Aslania ei ole leikattu, mutta voisin harkita sitä jos siitä olisi jotain apua. Kertokaa myös kokemuksia tästä jos jollakin on. Siis onko kastraatio vähentänyt/poistanut aggressioita?
Vastaukset 3
Vanhimmat
ainakaan itse tuollaiseen tilanteeseen ottaisi
toista uroskoiraa.
nyt luulisin kuitenkin että sinulla on kysymys koirasi kanssa johtajuusongelmasta myös.
koiran leikkaaminen ei aina auta.
minulla on neljä uroskoiraa ja eivät tappele keskenään. kyllä ne joskus rähisevät keskenään.
mutta eivät siis tappele. joku siis kyttää toisen lelua taikka jotain puruluuta. siitä tietenkin joskus tulee sanomista.
suosittelen kuitenkin nartun hankkimista. leikkauta uroskoirasi ensin.
muuta koiranluonnetta mihinkään suuntaan. Tässäpä esim.
1. koira uros luone pysyi samana leikattiin pentuna.
2. koirasta tuli kiltimpi leikattiin aikuisena.
kastraatilla ei ole takeita ei kukaan pysty sanomaan muutuuko koirasi luonne leikataanko pentuna/ aikuisena. Ainkaan ei pitäisi saada jälkeläisiä jos leikkaus onnistuu.
juuri sinun koirasi tulisi pennun kanssa toimeen sen kasvettua aikuiseksi,kokemuksia kuitenkin tuttavapiiristä löytyy,esim ystävänä jolla on kaksi pyreneittenmastiffiurosta.Vanhempi ei missään nimessä siedä vieraita uroksia,mutta oman perheen nuoremman uroksen kanssa se ei ole koskaan edes rähissyt eikä pojille ole tullut riitaa edes siitä kun olen joskus narttujen kanssa siellä käymässä.Kukin koira on kuitenkin yksilö joten etukäteen on ihan mahdotonta sanoa kuinka kävisi?