Tietäisittekö hyvää low-fantasyä? Eli kirjoja joissa ei välttämättä mässäillä niinkään taioilla tms. Esim. Näkijöiden taru ja ainakin jossain määrin Feistin kirjat. Eikä enää kyllä kiinnosta mikään Dragonlance tai Drizztin seikkailut. Ei kirjoissa sinällään ole mitään vikaa, ja olen lukenut ja nauttinut niistä, mutta ne ovat liian..."iloisia" ja liian onnellisia. Kaipaan jotakin synkkää ja ahdistavaa, kuten Näkijöiden tarun pari ekaa osaa ainakin mielestäni oli. Kiitos.
Low-Fantasyä ja synkkyyttä?
Tohlo
4451
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Bernard Cornwellin "Talvikuningas". _PERKELEEEN_ hyvä kirja, menee jopa TSH ohi, jota pidän maailman parhaana kirjana. Tosin tuo ei taida olla fantasiaa, tai no, 500-luvun Englannissa luulisi muutenkin olevan sellaista.
Michael Moorcockin Elric kirjat!!!
sekä
M. John Harrison: Pastellikaupunki
Kannattaa lukea Anu Holopaisen kirja Sinisilmä.. Siinä on aika surullinen tarina, sitä ennen on kyllä kaksi kirjaa mutta ei niiden lukemista tarvita... Näkijöiden Taru on aivan ihana sarja... todella hyvää luettavaa
Elizabeth Moonin 'The Deed of Paksenarrion
'-kolmikko on mielestäni mainio tähän haarukkaan sijoittuva teos ja kaikki kolme teosta saa yksissä kansissa tuolla nimellä. Sitä tosin ei taida olla suomennettu. Yksittäiset kirjat ovat: 'Sheepfarmer's Daughter', 'Divided Allegiance' sekä 'Oath of Gold'.
Sarja on varsin low-fantasyä ja sisältää hyvää kuvasta aikansa sodankäynnistä ja palkkasotureista.