ongelma siis on seuraa käsky, se ei mene koiran kalloon millään, tai omistaja ei osaa sita sinne takoa.
ihan pentuna koitettiin namin avulla opetettua tätä käskyä, mutta se tuli havaittua jo silloin että on aivan turha namilla houkutella.(ei kiinnosta)
Joten nyt ollaan kurituspannalla aloitettu harjoitteleminen jossa annetaan seuraa käsky, ja jos ei seuraa niin nykäsy hihnalla..
Tulos: ei toimi, koira haluaa vain mennä nenä maassa!!
onko tässä nyt oikeana ongelmana kyseessä pelkkä paljon puhuttu johtajuussuhde?
pitääkö alkaa nyt jääkaudelle ennen mitää käskyjen opetteluja?
asiallisista vastauksista paljon kiitos! ja jos löytyy kanssa kumppaneita ni omista kokemuksista ja miten olette saaneet käskyt koiran kuuppaan olisin myös kiitollinen
ihan pentuna koitettiin namin avulla opetettua tätä käskyä, mutta se tuli havaittua jo silloin että on aivan turha namilla houkutella.(ei kiinnosta)
Joten nyt ollaan kurituspannalla aloitettu harjoitteleminen jossa annetaan seuraa käsky, ja jos ei seuraa niin nykäsy hihnalla..
Tulos: ei toimi, koira haluaa vain mennä nenä maassa!!
onko tässä nyt oikeana ongelmana kyseessä pelkkä paljon puhuttu johtajuussuhde?
pitääkö alkaa nyt jääkaudelle ennen mitää käskyjen opetteluja?
asiallisista vastauksista paljon kiitos! ja jos löytyy kanssa kumppaneita ni omista kokemuksista ja miten olette saaneet käskyt koiran kuuppaan olisin myös kiitollinen
Vastaukset 20
Vanhimmat
että tuo kuristuspanta on ehkä liian julma tapa, pakottamallahan tuskin koiraa saa oppimaan.
Teidän suhteen pitäis olla ensin kunnossa, eli koira tykkää sinun kanssa touhuta yms. Ja sitten alkaisitte alusta tämän opettelun. Tosin minulla nyt on mielessäni vain se tapa jota olen itse käyttänyt, eli namin avulla ja edetään hitaasti eikä hoppuilla. Pidä namia koiran nenän edessä ja koira sitä seuraa, vien selän takaa ja koira istuu vierelle.. ja heti namia suuhun. Kun tuo vierelle istuminen onnistuu, ja kontakti kunnossa alan harjoitella seuraa-käskyä jne.jne.
Mutta kysymys;
minkä ikäisenä talutin koulutus aloitetaan? Alkaako ohituskoulutus heti pienelle pennulle? Entäs seuraa ym.
olen ennen ollut itseki sitä mieltä että koiran täytyy totella ilman kuristuspantaa, mutta kouluttaja kellä ollaan käyty käyttää tätä tapaa ja olenkin taas kallistunut siihen, että ei se kuristuspanta vaan toimi. en kuitenkaan raaski edes kiskasta siitä niin että se tuntuisi koirasta tarpeeksi epämukavalta..
mutta kuten sanoin.. nami ei kiinnosta, ehkä täytyy yrittää saada ansaittua ensin koiran kunnioitus, *kun vaan tietäisi tarkalleen miten*..
Pentua voi totuttaa pantaan ja taluttimeen kun se on muutaman päivän ollut uudessa kodissa. Ihan sisällä muutama kymmenen sekuntia kerrallaan antaa pannan olla ja samalla leikkii/antaa namia, samoin taluttimen kanssa. Pennulle panta ja talutin ovat hyvin stressaavia ja siksi vaan hetki kerrallaan alussa!
Ohituskoulutuksen voi aloittaa heti niin, että ketään vierasta koiraa tai ihmistä ei mennä tervehtimään, vaan vain omistajan kanssa leikitään ja sieltä saa herkkuja.
Tottiskouluissa on myös pennuille oma ryhmänsä, aluksi siellä vaan leikitään ja siten vahvistetaan ohjaajan ja koiran suhdetta. Puoli vuotta voi mainiosti leikkiä ja opettaa ihan perusjuttuja, kuten ohittamista, kauniita ruoka-tapoja jne. Seuraamista sitten kun pentu on reilun puoli vuotta, ihan yksi askel kerrallaan, kunhan kontakti pysyy.
pentukoiria kuristuspannalla on suoraan sanoen eläinrääkkääjä.Minä jos näkisin niin menisin laittaan sille italialaisen kravatin.:=)
Pakolla ei saa ikinä opetettua,kuin isäntää pelon takia tottelevan koiran ei muuta.Ilmankos noita ongelmakoiria pukkaa kokoajan.Pitäisi ilmoittaa eteenpäin moisesta kouluttajasta sillä kohta se varmaan neuvoo jotta nappaa kuonolle jos tuhma ja pum sinulla on pahasti luonnevikainen koira hetkessä.Nuo toiset ohjeet on ihan hyviä mitä luin ja suosittelen jos et lukenut Tuire Kaimion kirjaa lainaan sen vaikka.Samoin palkintona voi olla vaikka joku lelu josta se oikein paljon pitää ja älä anna sitä lelua muulloin kuin vain koulutustilanteessa.
olisi pitänty heti sanoa mutta kyseessä ei enää ole mikää kamalan pentukoira vaan yli vuodenikäinen.
mutta joo.. ei pakottamalla aikaan saa mitää niinkuin olen huomannut.
ottamisen?
Ota jokin tosi hyvä herkku, makkara/nakki tai lihapulla, kait sillä on jokin mistä se tykkää enemmän kuin omista ruuistaan.
Ensin täytyy miettiä millä koira palkkaantuu, namilla, leikillä vai millä. Ja kun sopiva palkka on löytynyt niin käytetään sitä. Voi olla, että jos nami ei kiinnosta, niin lelu kiinnostaa, motivointipatukoita on suuri valikoima eläinkaupassa.
Lähdetkö liikkeelle perusasennosta vai et? Onko sinulla eri käsky perusasentoon tulolle kuin seuraamiselle? Mikä on koirasi rotu ja ikä?
Kun haluaa vietikästä tottista ja seuraamista, niin kannattaa aloittaa treeni korkeassa vietissä. Eli hetsaa ensin koiraa sillä lelulla ja leiki, leiki ja leiki. Niin, että koira tajuaa, että kanssasi on ihanaa puuhailla.
Aloita perusasennon opettaminen ensin joko käskysanalla "seuraa" tai "sivulle" ja odota, että koira ottaa katsekontaktin sinuun. Palkkaa vain oikeasta, suorasta perusasennosta ja kontaktista. Kun perusasentoa olet hionut ensin kotona ja ulkona muutaman viikon, voit kokeilla yhdellä askeleella. Jos kontakti pitää, niin sitten vaikka kaksi askelta. Pidä seuraamispätkät lyhyinä, muutama askel riittää, kunhan kontakti ja vietti säilyvät. Muista, että koiralle treenin on oltava palkitsevaa. Ja aina palkkaa oikeasta suorituksesta. Pikkuhiljaa seuraamispätkää voi pidentää.
Palkan ja pakotteen on aina oltava reiluja. Jos koirasi ei tiedä mitä seuraaminen tarkoittaa, niin et voi sitä siltä vaatia. Ja pelkkä pakote ei riitä, palkka on tärkeämpi! Aloita treeni kotona ilman häiriötä ja sitten ulkona häiriöttömässä paikassa. Ensin perusasento ja kontakti ja palkkaus (tätä pari viikkoa-kuukausi) ja sitten yksi/kaksi askelta ja kun kontakti pysyy, niin palkkaus. Tylppä pakoite (eli hihnasta taaksepäin nyppäisy) on koiraa passivoiva pakoite - toimii esim. jos koira on hyppäämässä. Aktivoiva pakoite on nyppäisy eteenpäin. Mutta jätä nyt alkuun kaikki pakotteet pois, myös se kuristuskaulain ja keskity opettaamaan kontaktia. Leikkiä, leikkiä, leikkiä!
Tuossa olikin jo paljon asiaa. Ensin palkkaus kuntoon, jos et tiedä, miten koiraasi palkita ja mistä se pitää, niin eihän se ole mikään ihme, että ei opi. Viestissäsi et kertonut treenaatko tokoa vai tottista, tottiksen seuraamiseen liittyy olennaisesti korkea viretila, kun taas toko seuraamisessa siitä voi olla haittaa.
Pakotteet ovat osa viettikoulutusta, mutta muistutan silti, että ne pitäisi tulkita koulutusvirheiksi, ne eivät toimi opetteluvaiheessa, silloin niistä on ainoastaan haittaa, esimerkiksi sijaistoiminta on riskinä jota muuten on maan haistelu..
Kun koira osaa liikkeen ja sillä on takana satoja onnistuneita suorituksia, silloin virhetoiminnon voi korjata pakotteella, kun voidaan olla varmoja, että se korjaa käytöstään haluttuun suuntaan, eli mistä on aiemmin saanut palkan. jos koiralla ei ole aavistustakaan, mitä sen pitäisi tehdä, niin aika typerää lähteä nyppimään, siinä on yksi mahdollisuus sadasta että koira korjaa käytöstä haluttuun asiaan.
Pakotteiden, fyysisen ohjailun ja houkuttelun kautta opettaminen on tutkitusti kaikista hitain tapa saada koira oppimaan. Tämä koulutusmetodi sitäpaitsi tekee koirasta pidemmän päälle todella passiivisen, aloitteettoman ja motivaatiottoman.
Koiran tulee itse aktiivisetsi tarjota eri toimintoja, joista koiluttaja valitsee haluamansa ja vahvistaa tätä palkkaamalla.
Jos todella haluat panostaa koirasi oppimiseen, ala käyttämään operanttia ehdollistamista. (Googlaa "operantti ehdollistaminen") Toisin sanoen, käy jokin naksutinkoulutuskurssi ja ala kouluttamaan siten.
Kun koira on ehdollistettu toissijaisen vahvisteen (klikkeri) avulla kohdennuskapulaan, on seuraa -käskyn opettaminen muutaman minuutin juttu. Usko tai älä. Suosittelen ehdottomasti operanttia ehdollistamista ("naksutinkoulutusta") varsinkin jos koiralla on vaikeuksia oppia uusia asioita.
Pakotteiden, fyysisen ohjailun ja houkuttelun kautta opettaminen on muuten myöskin operanttia ehdollistumista..
Hyvä tietää.
Operantissa ehdollistamisessa eläimen annetaan itse tarjota eri toimintoja, kouluttajan pysyessä täysin passiivisena. Kouluttaja poimii halutun käytöksen antamalla sekundäärisen vahvisteen (yleensä klikkerin naksahdus), josta seuraa primäärinen vahviste (varsinainen palkka). Näin pystytään vahvistamaan sekunnin murto-osien tarkkuudella haluttua toimintoa.
Näinkö pakotteet, fyysinen ohjailu ja houkuttelu siis toimii? Mietipä uudestaan.
Operantti ehdollistuminen on sitä että koiran oma toiminta saa aikaan muutoksen ympäristössä, muutos voi olla sitä että koira välttää jotain epämiellyttävää, esim istumisessa jos painetaan koiran takamusta, se välttää ikävän tunteen istumalla. Operantin ehdollistumiseen vaikuttaa vahvisteet ja rankaisut. Klikkeri sen sijaan on klassista ehdollistumista, jolla vahvistetaan operanttia toimintaa..
Koirien kanssa touhutessa puhutaan nimenomaan Skinnerin operantista ehdollistamisesta. Tällöin käytetään positiivista vahvistamista koiran toimiessa oikein ja negatiivista rankaisua koiran toimiessa väärin. Pakote ei ole näistä kumpaakaan. Tämä on tutkitusti tehokkain vahiste-/rankaisupari ja pitää koiran aktiivisena eikä vaikuta negatiivisesti isännän ja koiran suhteeseen kuten pakotteen kanssa on mahdollisuus.
Koira tosiaan ehdollistetaan klikkeriin klassisella ehdollistumisella. Itse naksuttimella kouluttaminen on kuitenkin pelkkää Skinnerin operanttia ehdollistamista. Naksutinkoulutus on siksi hieman epätriviaali nimi, koska kyse on aivan omanlaisesta koulutusmetodista, jossa naksutin on vain apuväline. Klikkerin idea on lähinnä se, että sen avulla vahviste jaetaan kahteen osaa: Sekundääriseen ja primääriseen vahvisteeseen. Sekundäärinen vahviste on koiralle merkki siitä, että primäärinen on tulossa. Tämä vahvistamismenetelmä mahdollistaa vahvisteen tarkan ajoituksen sekä palkkaamisen vaikka koira on kouluttajan ulottumissa. (vrt. pakotteen anto) Suorite on näin myös helppo jakaa osatavoitteiden avulla lukuisiin pieniin osiin ja koiralle voidaan opettaa pitkäkin liikesarja helposti.
Klassisella ehdollistumisella koulutettaessa (vaikka pakotteella) tietty ärsyke aikaansaa refleksin tai ehdottoman reaktion. Eli koiran päräpään painaminen on ärsyke, josta aiheutuva istumaanmeno on siitä seurannut reaktio. Skinnerin operantilla ehdollistamisella toiminta alkaa ilman, että ärsyke on läsnä! Tämä on se huomion arvoinen ero. Ärsyke liitetään toimintaan klassisella ehdollistumisella vasta kun koira on oppinut asian niin hyvin, että se tarjoaa aktiivisesti haluttua toimintoa. Kun koira on yhdistänyt ärsykkeen toimintoon, siirrytään ärsykekontrolliin, eli vahvistetaan toimintoa vain silloin kun se on ärsykkeen aikaansaama.
Pakotetta käytetään viettitason nostamiseen sen luonteisilla koirilla, joille se sopii. Tarkemmin sanoen koirilla, joilla on vahva puolustusvietti. Pakotteeksi kelpaa sitä pienempi ärsyke, mitä vahvempi on koiran puolustautumishalu. Siksi pehmeillä koirilla ei voida pakotetta käyttää lainkaan, koska puolustusvietti on olematon, pakotteen tulisi olla niin raju, että se tuottaisi fyysistä kipua tai vammoja. Pakotetta ei siis voi käyttää kaikilla koirilla, klikkeriä voi. Pakotetta on lähes mahdoton soveltaa uusien asioiden opettamiseen. Pakote ei kerro koiralle, mitä sen tulisi tehdä. Se kertoo vain, että nyt toimit väärin. Pakotetta käytetään siis treenattaessa asiaa, jonka koira jo osaa, mutta suorittaa viettitason laskusta johtuen puutteellisesti. Käytännössä siis vaikka ketjukaulaimesta nyppäisy kun koira seuraamisen aikana katkaisee katsekontaktin.
Nyt voisit hiljaa sisälläsi miettiä, miten alat kouluttamaan "sinun operantilla ehdollistamisellasi" koiralle vaikka eteenpäin lähettämisen? Tai miten annat sen pakotteen, kun koira on sinusta irrallaan 15m päässä ja toteuttaa ei-halutun toiminnon? Voit myös pohtia sitä, miksei Suomen poliisi- ja virkakoirien koulutus sisällä lainkaan pakotteita, fyysistä ohjailua tai houkuttelua, vaan ainoastaan Skinnerin operanttia ehdollistamista? Olisikohan hyväksi todettu metodi, vai paasaanko täällä vain ilkeyksissäni aiheesta?
Tällöin käytetään positiivista vahvistamista koiran toimiessa oikein ja negatiivista rankaisua koiran toimiessa väärin.
Mihin unohdit negatiivisen vahvisteen ja positiivisen rankaisun? Jotka myöskin kuuluvat skinnerin kokeisiin.
Pakote ei ole näistä kumpaakaan.Tämä on tutkitusti tehokkain vahiste-/rankaisupari ja pitää koiran aktiivisena eikä vaikuta negatiivisesti isännän ja koiran suhteeseen kuten pakotteen kanssa on mahdollisuus.
Pakote on positiivista rankaisua tai negatiivista vahvistetta. Koira oppii myös näistä, nämä asiat on testattu ja todeksi todettu, ei siinä auta, vaikka sinusta tuntuu ikävältä!
Itse naksuttimella kouluttaminen on kuitenkin pelkkää Skinnerin operanttia ehdollistamista. Naksutinkoulutus on siksi hieman epätriviaali nimi, koska kyse on aivan omanlaisesta koulutusmetodista, jossa naksutin on vain apuväline
Oletko tutustunut tarkemmin skinnerin kokeisiin? Hän mm. rankaisi rottia ja testasi, kuinka kovan rankaisun ne ovat valmiita ottamaan vastaan, kun rankaisun jälkeen saavat palkinnon, sanotaanko, että moni rotta lähti viimeiselle matkalle. Toivon todella että et tulkitse hänen menetelmiään kirjaimellisesti!!
Tämä vahvistamismenetelmä mahdollistaa vahvisteen tarkan ajoituksen sekä palkkaamisen vaikka koira on kouluttajan ulottumissa.
Eli siis vahvistat toimintaa joka koiralle ei ole mitenkään päämäärähakuista, palkkaat naksautuksella kun se istuu ilman, että se ajattelee saavansa siitä palkinnon -> Klassinen ehdollistuminen. Kun istumisesta seuraa jotain miellyttävää= palkinto -> operantti ehdollistuminen.
Eli koiran peräpään painaminen on ärsyke, josta aiheutuva istumaanmeno on siitä seurannut reaktio.
Olisiko tuo peräpään painaminen kuitenkin negatiivinen vahviste? Jotain epämiellyttävää poistetaan ->takamusta painava käsi. Koira istuu koska välttää istumalla epämiellyttävän asian, ja reagoi käskysanaan, koska sillä välttää takamuksen painamisen.
Pakotetta käytetään viettitason nostamiseen sen luonteisilla koirilla, joille se sopii. Tarkemmin sanoen koirilla, joilla on vahva puolustusvietti.
Mitenkäs saalisvietti? Viettikoulutuksessa ei kouluteta ainoastaan suojelukoiria, ja purunkin voi opettaa saalisvietillä turhauttamalla, jopa ravinnonhankinta vietillä joillain yksilöillä. Mites hyödynnät puolustusviettiä tottelevaisuuden opettamisessa? Kun katsot opetusvaiheessa tottiksen seuruuttamista, se todennäköisesti aloitetaan ruualla, siirrytään myöhemmin patukkaan (saalisvietti), pidetään hihna kireällä (puolustus). Tässä ei ole mitään tekemistä pakotteella.
Pakote ei kerro koiralle, mitä sen tulisi tehdä. Se kertoo vain, että nyt toimit väärin.
Se että koiralle voi opettaa sen toimivan väärin on mahdotonta, koiralla ei ole moraalia. Voit opettaa rankaisemalla mikä käytös ei ole kannattavaa.
Nyt voisit hiljaa sisälläsi miettiä, miten alat kouluttamaan "sinun operantilla ehdollistamisellasi" koiralle vaikka eteenpäin lähettämisen? Tai miten annat sen pakotteen, kun koira on sinusta irrallaan 15m päässä ja toteuttaa ei-halutun toiminnon? Voit myös pohtia sitä, miksei Suomen poliisi- ja virkakoirien koulutus sisällä lainkaan pakotteita, fyysistä ohjailua tai houkuttelua, vaan ainoastaan Skinnerin operanttia ehdollistamista? Olisikohan hyväksi todettu metodi, vai paasaanko täällä vain ilkeyksissäni aiheesta?
Kyllä minä tiedän miksi koiria ei enää kouluteta kuin ennen vanhaan, uudet postitiiviseen vahvistamiseen perustuvat menetelmät ovat aivan ylivoimaisia! Mutta operanttia ehdollistumista on lähes kaikki koulutus koiran kantilta katsottuna, kuului siihen pakotteita, ohjailua tai houkuttelua tai oli se sitten toivotun toiminnan vahvistamista.
Tämä dialogi ei nyt johda mihinkään. Luet tekstiäni kuin piru Raamattua. Olet selvästikin opiskellut psykologiaa ja koet pyhäksi asiaksesi kääntyä minua vastaan, vaikka tiedät tasan tarkkaan mistä on kyse. Itse olen vain koiraharrastelija, jonka harrastus koki valtavan rikastumisen, kun aloin tietoisesti kouluttamaan koiraani Skinnerin oppien mukaisen positiivisen vahvisteen ja negatiivisen rankaisun avulla. Siitä syystä suosittelen tätä koulutustapaa muillekin. Itseäni harmittaa, kun tiedän, että olisin monessa asiassa päässyt paljon helpommalla, jos olisin tajunnut kouluttaa alusta saakka näin.
Tiedän, että Skinner tutki näitä asioita eri eläimillä. Tiedän, että myös negatiivisella vahvisteella ja positiivisella rankaisulla voidaan lisätä tai vähentää jonkin toiminnan todennäköisyyttä. Niitä vain harvemmin käytetään KOIRAn kanssa, koska ne ovat paljon hitaampia, enemmän toistoja vaativia tapoja sekä niillä on selkeät haittavaikutukset, kuten koiran passivoituminen, isännän ja koiran välisen suhteen huonontuminen jne... Koira kun osaa yhdistää vahvisteen tai rankaisun tulevan isännän kautta. Se rotta siellä häkissä ei. Tiettyjen lajien harrastajilla ja virkakoirien kouluttajilla ei ole varaa kouluttaa koiraansa aloitekyvyttömäksi, joka ei aktivoidu kuin pakotteen alla.
Nyt voisi siis hieman miettiä millainen eläin koira on. Mikä on tehokkain tapa saada koira oppimaan uusi asia, millainen on tehokas vahviste?
Koira kuin koira on lähes poikkeuksetta aina vahvasti palkkionhakuinen opportunisti. Väittäisin, että koira tavoittelee paljon vahvemmin esim. herkkupalaa tai juuttipatukkaa kuin sitä, että se saa ihmiskäden takamuksensa päältä pois tai kuristavan tunteen lakkaamaan. Positiivisen vahvisteen tapauksessa ihminen pystyy myös säätelemään deprivaation tasoa, negatiivisen vahvisteen kanssa taitaa olla hankalempaa?
Psykologiaa opiskelleena sinulle on varmasti hyvinkin tuttuja termit Capturing ja Shaping, joista varsinkin jälkimmäinen on tiettyjen asioiden kouluttamisessa aivan uskomattoman kätevä. Tämä jälleen kerran rakentuu täysin positiivisen vahvisteen varaan, enkä itse ainakaan keksi miten sheipata koiraa ilman positiivista vahvistetta.
En jaksa vängätä asiasta enää. Tiedän, että on paljon "Tottele tai saat selkääsi" periaatteella koulutettuja koiria jotka vieläpä toimivat yllättävän hyvin. Kukin saa kouluttaa vaikka nyrkillä, jos sen on hyväksi todennut. Alkuperäinen ajatukseni oli esittää helppo ja nopea tapa opettaa koiralle (jolla ongelmia päästä jyvälle uudesta asiasta) seuraaminen, mikäli kouluttajalla on kiinnostusta aiheeseen syventyä. On aivan eria asia käyttää operanttia ehdollistamista tietoisesti kuin "sattumalta".
Tämä oli viimeinen viestini tähän ketjuun siitäkin huolimatta, että kaikki ajatukseni olivat taas sinun mielestäsi epävalideja. Kiitos ja hei.
Asioista saa olla eri mieltä. Onko tavoitteesi todella, että tekstiäsi luetaan kuin raamattua (kyseenalaistamatta)? Ja en minä ole kääntynyt sinua vastaan, ainoa asia mistä olen eri mieltä on tuo, että kutsut koulutustapaa operantiksi ehdollistumiseksi ja yritin tuoda esiin, että lähes kaikki koulutus on operanttia ehdollistumista, myös väistämiskäyttäytymistä hyödyntävä pakotekoulutus, jossa hyödynnetään myöskin skinnerin operattia ehdollistumista, mutta positiivista rangaistusta ja negatiivista vahvistetta. Tosin en usko että kukaan oikeasti enää kouluttaa koiria näin, koska tulokset ovat surkeat.
Sen sijaan positiiviseen vahvistamiseen ja negatiiviseen rangaistukseen perustuvat metodit ovat tehokkaan koulutuksen perusta. Mutta tosiasia on että myös rangaistuksia käytetään liiankin yleisesti, ja koska ne tuottavat myöskin tulosta, niiden käyttö tuskin lakkaa, vaikka henk.koht. mielipide on, että ne eivät ole juuri koskaan perusteltuja tai tarpeellisia.
Nuo esittämäsi metodit eivät ole minulle mitenkään uusia, tiedän kyllä mistä puhut ja olen todennut monet kerrat niiden olevan myös tehokkain tapa kouluttaa yhtä hyvin sirkustemppuja tai hoitaa todellisia ongelmia, niin pelkoehdollistumista kuin aggressioitakin..
Ratkaistaan tämä asia niin, että kutsutaan tuota tapaa, jota suosittelemme alkuperäiselle kirjoittajalle, nimellä "naksutinkoulutus" mitä se yleensä onkin.
Googlettakaa "naksutinkoulutus" niin sillä löydätte tietoa tuosta koiraystävällisestä koulutustavasta.
alkuperäinen neuvon kysyjä tuskin kostui nyt noista teidän hienoista koulutustermeistä ja sivistyssanoistanne yhtään mitään...
kyllähän hienoimmat tottikset, sm:ssä yli 96, on pääsääntöisesti tehty käyttämällä koulutuksessa aktivoivaa pakotetta..