Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Monta vuotta sitten

    Monta vuotta sitten
    maa tärähti äkillisesti,
    kierähdin raviojaan,
    ja päädyin tähän tunneliin,
    jossa vietän salaista elämää
    kuin murmeli maan alla.

    Aamuisin kiiruhdan töihin
    naama peruslukemilla,
    huollan auton, muistan ostaa
    appelsiineja, harjaan hampaani
    ja maksan veroja.

    Iltaisin asustelen tunnelissa,
    pimeässä, suojassa järjen kaikilta
    hyökkäyksiltä
    eleskelen pumpulinpehmeässä
    köykäisessä maailmassani,
    jossa mahdoton
    on totta.

    Maan alla eleskellessäni
    näköni käy heikoksi
    yhä huonommin erotan
    missä päivä paistaa.
    3258
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 3

    Vanhimmat

    Muistan, kuinka
    saavuin tänne.

    Asuin siellä
    kyläpahasessa,
    jossa valot
    sammuivat taloista
    kello kahdeksalta.

    Hän oli lähtenyt,
    muuttanut. Ei
    minulla ollut
    parempaakaan
    tekemistä. Kuinka
    vilkas ihminen
    viihtyisi sellaisessa
    paikassa?

    En minä viihdy
    tässä tunkkaisessa
    kolossa. En viihdy
    myöskään kaikkien
    ihmisten seurassa.

    Tunnen kaltaiseni,
    mutta tapaan heitä
    harvoin. Jotakin
    olisi keksittävä ja
    nopeasti.


    .

    Äänestä

    Kyllä nämä puhtaat tuulet ovat silti hyviä asustaa ja elellä.

    Nettikin vaikuttaa olevan aina vaan samanlainen tunneli, jossa maailma todellakin vaikuttaa aikas köykäiseltä ja tehdyltä.

    Äänestä

    "jäejen kaikilta hyökkäyksiltä" suojassa, niinpä niin. Onneksi arkipuuhat vetävät pois tunnelista välillä.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Sattuipa kerran kirjoitti:

    Monta vuotta sitten
    maa tärähti äkillisesti,
    kierähdin raviojaan,
    ja päädyin tähän tunneliin,
    jossa vietän salaista elämää
    kuin murmeli maan alla.

    Aamuisin kiiruhdan töihin
    naama peruslukemilla,
    huollan auton, muistan ostaa
    appelsiineja, harjaan hampaani
    ja maksan veroja.

    Iltaisin asustelen tunnelissa,
    pimeässä, suojassa järjen kaikilta
    hyökkäyksiltä
    eleskelen pumpulinpehmeässä
    köykäisessä maailmassani,
    jossa mahdoton
    on totta.

    Maan alla eleskellessäni
    näköni käy heikoksi
    yhä huonommin erotan
    missä päivä paistaa.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu