Tiedän, että tämä on ikuisuusaihe, mutta kiinnostaisi tietää yksi asia. Miksi exien, siis naisten, on niin vaikeaa hyväksyä, että nyksät puuttuvat millään tavalla heidän lapsiensa asioihin? Minä olen uusperheen nyksä ja miehelläni 6-v lapsi ex suhteesta. Miehen ex avokille tuntuu olevan täyttä myrkkyä, jos joskus erehdyn laittamaan esim. jostain lasta koskevasta asiasta hänelle tekstiviestin. Hän muistaa aina muistuttaa, etteivät lapsen asiat kuulu lainkaan minulle, vain hänelle ja lapsen isälle! Mutta sen verran munaton hän kuitenkin on, ettei uskalla sanoa asiaa suoraan minulle, vaan laittaa aina viestiä miehelleni ja käskee mieheni sanoa minulle, etten saa ottaa häneen yhteyttä!
No, minusta minulla nyt kuitenkin on myös jonkunlainen sananvalta selllaisissa lasta koskevissa asioissa, jotka liittyvät lapsen meillä oloon. Minäkin kun nyt satun asumaan samassa taloudessa. Ja olen kuitenkin, niin rumalta kuin sana kuulostaakin, tämän lapsen äitipuoli. Sekös tuntuu äidistä hankalalta. Eikö ole parempi, että haluaisin puhua asioista suoraan exän kanssa, enkä laita miestäni asialle. Toki minun mielipiteeni kulkevat miehenikin sanomana hänen exälleen, mutta minusta suora viestintä on kaikin puolin aikuismaisempaa toimintaa. Kysyisin vaan, että mistä tämä ihme asenne oikein johtuu? Käsittääkseni se on aika yleistä. Kuvittelevatko exät, että heidän lapsensa elävät isänsä luona jossain ihme tyhjiössä, johon kuuluvat ainoastaan isä ja lapsi? Ja että isän koko muu perhe jotenkin poissulkeuttuu siksi aikaa. Kuvitteleeko exä, että jos hän ei ole nyksän kanssa missään tekemisissä, niin nyksä jotenkin vain haihtuu maailmankartalta? Alkaa oikeasti ottamaan kupoliin toi exä, joka nyt on kaikin puolin muutenkin niin hankala kuin ihminen olla voi. Tilanne luonnollisesti paheni, kun meille tuli yhteinen vauva. Onkohan joku muu nyksä kanssani samaa mieltä siitä, että exät ovat ärsyttävämpiä kuin peräpukamat? Peräpukamat sentään häviävät ajan mittaan, exä ei koskaan! :)
No, minusta minulla nyt kuitenkin on myös jonkunlainen sananvalta selllaisissa lasta koskevissa asioissa, jotka liittyvät lapsen meillä oloon. Minäkin kun nyt satun asumaan samassa taloudessa. Ja olen kuitenkin, niin rumalta kuin sana kuulostaakin, tämän lapsen äitipuoli. Sekös tuntuu äidistä hankalalta. Eikö ole parempi, että haluaisin puhua asioista suoraan exän kanssa, enkä laita miestäni asialle. Toki minun mielipiteeni kulkevat miehenikin sanomana hänen exälleen, mutta minusta suora viestintä on kaikin puolin aikuismaisempaa toimintaa. Kysyisin vaan, että mistä tämä ihme asenne oikein johtuu? Käsittääkseni se on aika yleistä. Kuvittelevatko exät, että heidän lapsensa elävät isänsä luona jossain ihme tyhjiössä, johon kuuluvat ainoastaan isä ja lapsi? Ja että isän koko muu perhe jotenkin poissulkeuttuu siksi aikaa. Kuvitteleeko exä, että jos hän ei ole nyksän kanssa missään tekemisissä, niin nyksä jotenkin vain haihtuu maailmankartalta? Alkaa oikeasti ottamaan kupoliin toi exä, joka nyt on kaikin puolin muutenkin niin hankala kuin ihminen olla voi. Tilanne luonnollisesti paheni, kun meille tuli yhteinen vauva. Onkohan joku muu nyksä kanssani samaa mieltä siitä, että exät ovat ärsyttävämpiä kuin peräpukamat? Peräpukamat sentään häviävät ajan mittaan, exä ei koskaan! :)
Vastaukset 79
Vanhimmat
ja ole lähettämättä niitä viestejä jos hän kerran sitä mieltä on. En minäkään lähettele viestejä sellaisille ihmisille jotka eivät kanssani ole tekemisissä. Lapsella on isä joka välittää viestit lapsen äidille. Et voi pakottaa ketään kanssakäymiseen kanssasi jos et halua, oli kysymys vaikka sitten lasten asioistakin. En itsekään halua olla exäni nyksän kanssa missään väleissä, lapsen asiat kulkee exän välityksellä. Kysymys ei ole mistään katkeruudesta tai muusta jos sitä epäilette.
Ja vielä kahdella viestillä.
Kirjoitat: "En itsekään halua olla exäni nyksän kanssa missään väleissä, lapsen asiat kulkee exän välityksellä. Kysymys ei ole mistään katkeruudesta tai muusta jos sitä epäilette."
Vastaapa nyt, mistä on sitten kysymys? Sitä aloittajakin kysyy eikä – yllätys yllätys – saanut vastausta.
kai nyt aikuinen ihminen saa päättää kenen kanssa haluaa olla tekemisissä vai eikö? Ei minunkaan x mies ja nykyinen poikaystäväni keskustele mistään asioista keskenään. Vai lasten vanhemmat.
että miehesi on sinut jättänyt. Kommunikaatio kanssasi on mahdotonta. Väistät kaikki kysymykset. Sinun ei tarvitse vastata.
Yritän vielä vääntää ratakiskosta:
M I K S I e t ( o l e t e k e m i s i s s ä ) ?
ex-vaimon olisi välttämättä oltava tekemisissä ex-miehensä uuden puolison kanssa, jos se tuntuu vastenmieliseltä? En tarkoita, että tulisi pitää vihaa yllä, joka heijastuu lapsiin -päinvastoin-, mutta ei hänellä ole velvollisuutta ottaa vastaan puheluita tai viestejä itselleen vieraalta ihmiseltä.
ja jos sinä et sitä ymmärtänyt niin ei voi mitään
minua jättänyt! Minä jätin hänet, että se siitä!
Lissuhan kieltää nyksät kokonaan.
halua omassa erinomaisuudessaan ymmärtää! heidän pitää saada kaikki kyykylleen, mies, lapset ja jopa miehen ex-vaimo. ja kun en halua tässä kuviossa olla mukana pätkääkään. Lapset ovat isällään jos ovat ja isä hoitaa tiedotuksen asioista jos on jotain.
Tää yks nyksä vaan onneton luulee että eka puolustaja joka ampaisee vastaamaan on lissu. Luulenpa että lissulla on paljon muuta puuhaa nykyään elämässään.....tällä nyksällä taas ehkä ei.
M I K S I SINÄ HALUAT OLLA TEKEMISISSÄ EX-VAIMON KANSSA? KIUSALLASIKO?
Etkö pysty näin yksinkertaiseen kysymykseen vastaamaan? Rautalangastako täytyy taivuttaa uudestaan?
yleisnimike sinunkaltaisillesi. Kuvittelin jopa sinun sen jo ymmärtäneen.
"juu en todellakaan/ole lissu /Tää yks nyksä vaan onneton luulee että eka puolustaja joka ampaisee vastaamaan on lissu."
Taitaapa tosiaan olla niin, että se aito ja oikea Lissu otti vinkistä vaarin tai sitten opetteli kirjoittamaan.
Mutta onhan meillä sentään sinut, Maire!
(Selvennettäköön epätietoisille, että mairellakaan ei ole uusperhettä, hänen ex-miehellään on. Maire ei kuitenkaan ole katkera, hän roikkuu tällä palstalla vain korkeatasoisten juttujen vuoksi.)
millähän sais kyykytettyä miehen lapsen biologisen äidin, että ymmärtäisi miksi hänen lapsensa kaipaa häntä,ja miksi olisi lapsenkin kannalta kiva kun joskus edes tulisi, kun niin täynnä lupauksia on, toteutuminen onkin sitten eri juttu!!
mutta kaippa joku teistä existä keksii eriomaisen selityksen tähänkin, äitihän on aina äiti vaikka voissa paistaisi, nyksä sen sijaan lapsten kaappari-vihaaja, miehen varastaja!!
ja kukahan se peitteli tänäänkin tuon miehen lapsen nukkumaan, kun mies on töissä ja äitistä ei hajuakaan!!
On miehesi exää kohtaan tuo, niin miksi ihmeessä halaut olla exän kanssa tekemisissä jos hänkään ei halua olla sinun kanssasi?
Minä en halua olla mieheni nyksän kanssa missään tekemisissä. Lapset käyvät isäänsä tapaamassa aika harvoin, viimeisen vuoden aikana olleet isän ja nyksän luona yötä 5 kertaa. Joten enpä usko että lasten heillä oloon liittyy sellaisia asioita joista nyksän tarvitsee minulle viestitellä. En minäkään hänelle viestittele enkä soittele. En edes tiedä hänen numeroaan enkä sukunimeään.
mitenkään vaikka et ole tämän nyksän kanssa tekemisisää, eihän? Joissain tapauksissa nyksien on vaan pakko kertoa erinomaisuudestaan ja kuinka hienosti menee lasten kanssa, jotta saavat sen äitiparan tällä typerällä käytöksellään nujerettua ja siten olemaan se ainoa oikea mahtava äiti jonka lapset tarvitsee. parempi ettei niiden kans ole tekemisissä ollenkaan niin ei tuu ongelmia.
EX
sitten tuli, se penäämämme vastaus!
"Saavat nujerrettua äitiparan ja olemaan se ainoa oikea mahtava äiti..."
Näin ajattelevat lapsipuoltemme äidit. Se selittää kyllä paljon.
rikosilmoituksen exän vaimosta joka vänkäs tekstareita muka lastenasioista minulle, vaikka olin kieltänyt tekstaamasta. Lähestymiskielto napsahti. Ei tekstaile enää.
Asioihin puutumiseen on monta syytä. Minä itse en ole katkera joku muu voi olla. Itse olen exä ja myös nykyinen eli tiedän molemmat puolet. Jos minun exä on siis toistuvasti rikkonut yhteishuoltajuuslakia, olen kysynyt siitä asianjalta vahvistaa asian. Minä en puutu puolisoni ja hänen exän välisiin asioihin. Minullahan ei ole siihen oikeutta. Mutta jos minulle ei kerrota mihin kouluun lapsi on laitettu ja mikä on osoite niin johan kumma etten suutu. Yhteishuoltajuus sopimuksen mukaan biologiset vanhemmat hoitaa lapsia koskevat koulu ja terveyteen liityvät asiat. Niitä ei kukaan muu saa hoitaa ilman vanhempien suostumusta.Tästä on minun kohdalla kysymys.
kukaan muu ei saa hoitaa lasten koulu/terveyteen liittyviä asioita??eikö se uusi kumppani niitä sit osaisi hoitaa vai?kyllä minäkin käytän mieheni lapsia lekureissa ym..ja osallistunn myös koulukeskusteluihin koska lapset sattuvat asumaan meidän luona joten arjen pyörityksen ym tunnen paremmin ym.mutta ei minulla ole sitä vastaan jos lasten äiti niihin tulee,toki se sinne ennemmin menisi ja pitäisikin mutta ihmettelen miksi kukaan muu ei saisi hoitaa asioita kuin lasten vanhemmat??mites isovanhemmat???
Miksi sinun pitäisi puhua "suoraan" eksän kanssa? Miksei miehesi - joka on siis oman lapsensa vanhempi - kanna itse vastuutaan ja hoida asioitaan? Jos lapsen äiti kokee kanssasi viestimisen vastenmieliseksi, niin minkä ihmeen takia hänen sitten pitäisi siihen ryhtyä, kun kerran lapsella isäkin on?
Minun eksäni (mies) hoitaa yhteydenpidon lapsiinsa liittyvissä asioissa kanssani. En tunne hänen nykyistä puolisoaan, eikä minua erikoisemmin huvita tutustuakaan. Samoin nykyinen mieheni hoitaa lapsiinsa liittyvät asiat lasten äidin kanssa - enkä todella halua olla senkään ihmisen kanssa tekemisissä. Kaikki lapsemme ovat kyllä isompia kuin tuo kuusivuotias. Ehkä jos joku lapsistani olisi noin pieni, kokisin tarpeellisemmaksi yrittää selvittää millainen se mieheni "nyksä" nyt sitten on... en tiedä. Lapsen isähän se siitä lapsestaan sitten kuitenkin vastuussa on, ja jos voin luottaa häneen, niin miksi siihen sitten jotain vieraita tarvitaan.
Meillä vanhemmat hoitavat pääosin omat lapsensa ja sopivat keskenään asioista.
Itse en lähtisi soittelemaan tai viestittelemään mieheni lasten äidille, jos hän ei sitä halua (meillä tosin viestitellään satunnaisesti, mutta molempien tahdosta). Samoin toivon, että oman exäni kumppani kunnioittaisi minun toiveitani, jotka liittyvät lapsiini. Se ei tarkoita sitä, etteikö isän puoliso saisi osallistua lasten kasvatukseen ja elämään ylipäätään, mutta päälinjoista päätämme ja neuvottelemme yhdessä lasten isän kanssa.
Tuskin lapsen äiti sulkee uutta perhettä mielestään, mutta yritä ymmärtää, että sinä olet hänelle vieras ihminen. Hän on tehnyt lapsen miehesi kanssa ja myös siksi haluaa hoitaa tähän liittyvät asiat vain hänen kanssaan. Uskon, että suurin osa ihmisistä, myös sinä itse äitinä, haluaa rajata tietyllä tavalla vanhemmuuden koskemaan vain vanhempia itseään.
Ymmärrän mitä tarkoitat, mutta asia ei ole kovin yksinkertainen. Ymmärrän miehesi exän asenteen siitä että hän ei halua olla sinuun yhteydessä. Et voi pakottaa häntä hyväksymään sitä, mutta asia voi korjaantua ajan kanssa. Olisi varmasti helpompaa jos hän suhtautuisi sinuun luontevammin ja pystyisi kommunikaation kanssasi mutta aina ihmiset eivät siihen pysty.
Loppujen lopuksi tämä ei liity mitenkään siihen että olet lasten äitipuoli ja luonnollisesti vastuussa heistä kun he ovat isänsä luona.
Anna miehen exälle aikaa tottua ehkä jopa tutustua sinuun.
olen itse justiin miettinyt että ehkä aikanaan tämä nyksä lopettaa nämä yhteydenotot kun huomaa ettei hänen "valistustaan,ohjeistustaan" edes noteerata. Jokainen ihminen valitsee itse tuttavansa, ystävänsä, kaverinsa. Ei kukaan ole semmoisen ystävyyden tai tuttavuuden arvoinen kuin tämä aloittaja jos näin rumasti ex-vaimosta puhuu, peräpukama.
Ei sinun kuulu puuttua toisten lasten asioihin, se kuuluu lapsen isälle! Kiusallasiko puutut ja lähettelet viestejä, jotta saat lapsen äidin suutettua? Mistä sjos tämä äiti lähettelisi sinun lapsistasi tekstiviestejä lapsen isälle niin mitä siihen snoisit? Sanoisitko että mitä helkkaria se nainen puuttuu sun asioihin? Miksi siis kitiset, kun et varmaan hyväksyisi sitä itsekkään, että vieras ihminen puuttuu lapsen asioihin. Jos mun lasten asiohin olisi joku vieras nainen puuttunut, niin olisin samantien tehnyt siitä lopun, mutta tein selväksi heti eron jälkeen, ettei vieraat naiset puutu lasteni ja minun asioihin.
..............
ajattelen ihan samoin! En myöskään halua exäni vaimolta tekstareita, mistään asioista!
Joo, kuten arvelinkin, kirjoitukseni herätti mielipiteitä. Tosin, en oikein vieläkään mielestäni saanut kunnon vastausta MIKSEI nyksän kanssa voisi olla tekemisissä. Kaikki exät, jotka ketjuun vastasivat, ihmettelivät, että miksi minun pitäisi olla exän kanssa tekemisissä. Noh, ihan siitä syystä, että minusta se olisi käytännöllisempää ja aikuismaisempaa keskustella asioista nainen naiselle, eikä aina käyttää miestä äänitorvena. Ja minä nyt kuitenkin ehkä saisin asiani paremmin tuotua esille itse kuin että joudun aina sanelemaan miehelleni mitä haluan hänen sanovan exälleen....Kyllä uusioperheessä kuitenkin on aika paljon asioita, joihin nyksälläkin on sananvalta, vaikka tämä tosiasia onkin exien niin vaikeaa hyväksyä. Mutta ilmeisesti olen itse aikuinen ja toinen osapuoli ei. Ei minulla ole mitään intressiä kaveriksi tämän exän kanssa ryhtyä, mutta keskusteluväleissä voitaisiin jo lapsenkin edun nimissä olla. Mitäs kun lapsi alkaa kohta tajuamaan tämän äitinsä katkeruuden, tai mitä se sitten lieneekään, minua kohtaan? Kyllä varmaan pieni, herkkä lapsi, alkaa ottamaan helposti stressiä tällaisestakin asiasta, kun äiti ja äitipuoli eivät voi olla edes puheväleissä keskenään.
Älähän vedä tätä lasta tähän asiaan yhtään mukaan. Kuulostat kyllä ihan pimeältä naiselta. Tajuan kyllä tasan miksi ex-vaimo ei kanssasi halua olla tekemisissä. Ja todellakaan en oleta että ottaisit näistä vastauksista vaarin vaan uskon että pommituksesi ex-vaimoon jatkuu rivakampana kuin koskaan, onhan se sinun mielestäsi lasten etu! Voi varjele...
Totuus on se, että ihmiset eivät vaan aina käyttäydy niinkuin toivoisi. Ymmärrän pointtisi ja halusi kommunikoida suoraan miehen exän kanssa.
Mutta: Ottamalla yhteyttä exään teet asian tosi kiusalliseksi hänelle. Hyvin monelle exälle on vaikea hyväksyä uutta vaimoa saati sitten olla tämän kanssa missään yhteydessä. Tämä ei tarkoita sitä, että exä vielä haikalisi miehesi perään. Vie aikaa päästä kaikkien asioiden yläpuolelle. Sinä vietät aikaa hänen lastensa kanssa. Sekään ei ole monelle exälle helppo paikka.
Kysymykseesi on vaikea vastata yksinkertaisesti, mutta yritetään: Miksi nyksän kanssa ei voisi olla tekemisissä?
Ex-vaimo kantaa surua epäonnistuneesta avioliitostaan, ja sinun olemassaolosi ja yhteydenotot kiertää veistä haavassa. Ne osoittaa sen, että mies voi löytää onnen, mutta toisen naisen kanssa. Exä tuntee huonommuutta. Ja sinä kierrät veistä haavassa, otat huolehtivan roolin lapsista joka entisestään korostaa näitä tunteita.
Yritä asettaa itsesi samaan tilanteeseen. On hurjan naiivia olettaa, että exän olisi oltava ok pitämään sinun kanssasi yhteyttä. On oikeastaan aika julmaa vaatia sitä. Arvaan, että palstan Lissut hehkuu saadessaan syytellä sinua siitä, että kiusaat exää.
Minun neuvoni on että ota hieman takapakkia, anna ajan kulua ja miehen hoitaa yhteydenpito. Yritä löytää jonkinlainen puheyhteys ajan kuluessa, ja sen jälkeen se alkaakin sujua kuin itsestään. Mitä lapsiin tulee, niin tärkeintä on se että perheissä ei morkata toista perhettä tai puhuta heistä pahaa. Ei lapset traumatisoidu vaikka exä ja nyksä ei keskenään kommunikoisikaan.
Tsemppiä kuitenkin sinulle ja onnea vauvan kanssa :). Ai niin =) - minä olen exä, ja olen yhteydessä sekä ex miehen että hänen vaimonsa kanssa. Asiat hoidetaan yleensä sen kanssa joka on tilanteeseen sopiva. Mutta ymmärrän tosi hyvin sen, että kaikilla se ei onnistu.
Täällähän jo keskustellaan, hienoa!!! Kiitos järkevistä kommenteista.
Minäkin voin kompata: meillä oli aluksi hyvin vaikeaa. Mieheni kautta kulki kaikki yhteydenpito. Pidimme myös omat synttärit ja muut juhlat lapselle, sillä minua ei koskaan kutsuttu, minun toivottiin odottavan autossa kun haimme lapsen. ;) (Mieheni oli eronnut jo monta vuotta ennen kuin tapasimme, en rikkonut heidän perhettään. Lapsi oli vauva kun he erosivat, onnekseen ei muista aikaa, kun oikea isä asui kotona.)
Minäkin pahoitin mieleni, kun kuulin puhelimesta eksän suoraa huutoa (hänellä itsellään oli jo uusi mies, se ei merkinnyt hänelle mitään. Olisi halunnut joulutkin viettää minun mieheni kanssa anoppilassa. Mieheni ja anoppi sanoivat kiitos ei).
Sattuupa kuitenkin olemaan niin, että mieheni on aika hajamielinen professori. Hän ei todellakaan ottanut stressiä lapsen pukeutumisesta eikä ruoka-ajoista. Ajan mittaan kävi niin, että lapsen äiti alkoi soitella minulle ja selostaa mahdollisia lääkekuureja sun muuta, kun huomasi että homma ei äijän kautta toimi. Pakkorako siis.
Ja ihan alkuun panostin siihen, että puhuin pienen kuullen vain sellaisia asioita, jotka sopivat hänen korvilleen, ja pelkkää hyvää hänen äidistään, sillä tiesin, että kotona odotti kolmannen asteen kuulustelu siitä, mitä iskän luona oltiin tehty ja puhuttu.
Nyt melkein kymmenen vuoden jälkeen välimme ovat ok, eksä hyväksyy jo minut saman kahvipöydän ääreen ;). Itse asiassa viimeksi tavatessamme taisi halatakin minua. Oma-aloitteisesti.
Eli kärsivällisyyttä vain. Ja sitten joku paikka, johon voi kaiken nielemänsä paskan oksentaa. Vaikkapa tämä palsta. ;)
Kiitokset fiksusta ja kannustavasta sekä varsinkin selittävästä viestistä :) Niitä en tosiaan liiemmälti ole tämän ketjun aikana saanut...Ehkäpä tilanne tosiaan on tuo, että yhteydenottoni ovat hänelle liian kiusallisia ja muistuttavat häntä liikaa hänen omasta epäonnistumisestaan. Jotenkin vaan on niin vaikeaa ymmärtää miksi näin monen vuoden jälkeen hän kokisi vielä jotain tuollaista. Ja minä en todellakaan ole hänen miestään aikoinaan vienyt, he olivat eronneet jo kauan ennen kuin minä ja mieheni tapasimme. Mutta useimmat exät tuntuvat olevan juuri mieheni exän kaltaisia, kuten tältä palstalta näkyy. Lissut jylläävät keskuudessamme, mutta koitetaan selvitä uusioperheen arjesta heistä huolimatta :)
heidän molempien epäonnistumisesta, siihen liittoon tarvittiin kaksi epäonnistujaa, myös miehesi!
toiset jäävät siihen epätoivoonsa rypemään.
kun mieheni ex laittaa alle kouluikäisen lapsen meille muutamaksi päiväksi,mutta vaatteita ei lainkaan tarpeeksi niille päiville.Vain yhdet college houut,jotka jalassa..ja kulahtanut t-paita ja collegeasu..
Kun itse olen tottunut siihen että joka päivä lapsella tulisi olla puhtaat ja siistit vaatteet..niin eihän se ole onnistunut tuon mieheni nuoremman lapsen kohdalla,koska se lähivanhempi ei niitä vaatteita tarpeeksi mukaan laita.
Kesäkuumalla laittoi lapselle jalkaan kumisaappaat ja sadevarusteet..ja collegeasun eikä vaihtovaatteita.Kun lapsi oli alle 3v ja vielä rattaissa istuva..hups,unohti muka vahingossa ne rattaat kotiinsa.Meill ei ollut ees omaa autoa,joten sitten vain kauppamatkat lasta kanniskeltiin..
Vaikka kuinka monta kertaa on mieheni sanonut että kuinka paljon vaatteita tulisi viikonlopuksi olla,koska lapsi on kömpelö ja sotkee vaatteensa..ajoittain jopa kastelee housunsa..niin
tuo ihminen ei muuta tyyliä.
Kun laitoin sitten lapun mitä varusteita tulisi isäviikonlopuille mukaan laittaa,laittoi nainen viestiä"mitä lappusia olit lapsen reppuun laittanut?En kyllä aio noudattaa mitään sellasta"..ostakaa itse lapselle vaatteet ym.
Meillä on muut lapset jo isompia,eikä heidän vaatteita tai kenkiä ole tullut säästeltyä..ja jotensakkin turhauttavaa olisi ostaa 4vuotiaalle uusia vaatteita,koska tuon ikäinen lapsi kasvaa..ja muun ajan ne vaatteet seisoisivat hyllyllä..
Lapsen isä maksaa elatusmaksua,joten odottaisin että tuo vaatehuoltokin olisi oikeanlainen.
Kun omat lapset menevät isäviikonloppua viettämään,huolehdin että heillä on tarpeeksi puhdasta,ehjää ja lämmintä vaatetta mukana..ei ole iso vaiva huolehtia tuollaisesta!
Syy miksi en halua nyksään pitää yhteyttä on se, että hän tuli kuvioihin mukaan kun olimme vielä naimisissa. Ja minä tyhmä jopa kuvittelin, että elämme ihan normaalia perhe-elämää ja olemme melko onnellinen pariskunta. Mutta mies ei kuulemma ollut mutta eipä sitä ääneen sanonut. Olen toki katsonut peiliin ja en tietenkään syytön ole siihen, että kolmas osapuoli väliin mahtui. Mutta siitä huolimatta olisin odottanut heiltä aikuista käytöstä; seurustelu olisi odottanut niin kauan, että mies olisi saanut sanottua että haluaa erota ja muuttanut pois. Mutta ei; kaikki aloitettiin heti ja mies muutti suoraan luotamme hänen luokseen.
ole nyksien kanssa mitään puhuttavaa. Jos ei tieto kulje isän kautta niin sitten ei tarvi kulkea ollenkaan. Kaksi aikuista riittää tähän soppaan oikein hyvin .. me lasten vanhempina tunnemme lapsemme parhaiten siihen ei vieraita ihmisiä tarvita. Ja, niitä nyksiä tulee ja menee että jokaiseenko pitäisi luoda joku yhteys..hah! En minä ole kavereita lähtenyt etsimään.. ex-mies selittäköön naiselleen missä on hänen paikkansa..
En ihmetttele että sinulle ero tuli..kun et ymmärrä etkä osaa unohtaa!
Saattaahan se olla ikävä huomata että se ex mies katsoi sinua vain muutaman hetken..mutta uutta nuorikkoaan loppuelämänsä;)
Itsekkin ex ja nyx...jotta silleen;)
joka lähti siitä liitosta. Katsokoon nyt nuorikkoaan niin pitkään nyt kun haluaa, ei se nainen ainakaan miehestä mitään irti saa. Mielestäni on parempi luoda heti selvät pelisäännöt, en ala jatkuvasti vaihtamaan yhteyshenkilöä, jos ei mies siihen pysty niin voi voi... ja katkeruudesta ei ole kyse, vaikka nyksät sitä niin yrittää joka väliin tyrkyttää!
Minusta se on vain luonnollista että lapsen vanhemmat hoitavat suurimmat asioiden puhumiset ja järjestämiset oman lapsensa kohdalla. Kohteliasta on tervehtiä jne., mutta vanhempienhan se vastuu on lapsensa asioista, joten mitä siihen puuttumaan. Turhia harmaita hiuksia vain saavat nuo nyksät, jotka välttämättä haluavat olla se "yhteyshenkilö". Nyksä ei ole exää elämäänsä valinnut, ei sen enempää tarvitse exänkään nyksää elämäänsä valita. Asiallinen käytös lasten aikana on tietenkin suotavaa, mutta mitä ihmettä sitä olisi muuten tekemisissä oltava.
Tossukka sellainen mies on, joka ei itse hoida pääsääntöisesti omiin lapsiinsa liittyviä asioita. Ja se ei tarkoita, etteikö nyksä välittäisi, ja olisi sitten siellä omassa kotonaan mukana perheen asioissa, mutta exän kanssa asioimisen saa mielestäni hoitaa se kenen exästä on kyse.
mielestäni se on jo lapsillekin merkki siitä että vanhemmat toimivat yhdessä heidän parhaakseen.. nyksät vaan sekottavat tätä kuviota. Yhteydenpidon ei aina tarvi olla täydellista, pääasia että tärkeimmistä asioista saadaan sovittua.
toivottavasti suhteita perheen ulkopuolisiin ihmisiin. Toivottavasti ymmärrät, että lasten opettajiin ja kavereiden vanhempiin on tärkeää luoda toimiva suhde, samoin esim. urheiluvalmentajiin. Ihan samalla tavalla voi luoda suhteen isän uuteen kumppaniin, ei sinun tarvitse sydänystäväksi hänen kanssaan tulla, mutta kyllä teitä se lapsi yhdistää, halusit tai et.
koska oikein "jaottelet"exät ja nyksät..eihän entisen miehesi puoliso ole sinun nykyisesi..eikä sinulle pahaa tehnyt,mikset siis puhuisi hänestä kunnioittavasti??
Kyllä sillä ent.kumppanin uudella puolisollakin on sananvaltaa niihin lapsiin,koska asunto on myös hänen kotinsa.
Ei se etävanhempi ehdi joka hetki omia lapsiaan valvomaan..se vain on fakta!
Tuntuisi hassulta ajatukselta se,ettei esim. mieheni puoliso puuttuisi millään tavoin lasteni tekemisiin yms. kun lapset isän luona ovat.Osoittaisi outoa välinpitämättömyyttä!
Omalla käytökselläsi viestit lapsillesi ettei "se toinen nainen"ole minkään arvoinen.Itse ainakin puhun ystävälliseen sävyyn entisen puolisoni uudesta vaimosta.Hän ei ole minun elämääni "pilannut",vaikka
he löysivät toisensa ennen meidän liittomme päättymistä.
Miten kukaan jaksaa ees olla katkera vuosia..ja kehtaa vielä väittää ettei mua kiinnosta??;)
Ja mistä te "ex"naiset tiedätte millainen se entisenne on uuden puolisonsa kanssa?
Kovinkin viriili voi tuo nainen/mies olla..eikä ollenkaan sellainen "tossukka"/"hissukka" jollainen hän oli kenties teidän kanssanne..
Ja voisitko ajatella siten että on niitäkin miehiä jotka ei halua ees nähdä entistä kumppaniaan,koska eivät voi sietää häntä?Siksi se "nyksä"voi olla ihan hyvä vaihtoehto sopia esim.lapsen tapaamisesta?
ei se nyksä ole mulle minkään arvoinen :) se on vaan miehen nykyinen/tämän hetkinen... mistä kohta tulee taas uusi entinen ... hän saa puuttua lasten olemiseen hänen kotonaan, mutta turhaan lähtee mulle soittamaan lasten asioista. Se on isän velvollisuus .. ja mua ei todellakaan kiinnosta mikään muu kun se että lapset taas isäviikonlopun jälkeen palaavat tyytyväisinä kotiin :) ..ja se tyytyväisyys johtuu pitkälti siitä kun saavat viettää aikaa isänsä kanssa, ilman sitä nyksää pyörimässä mukana...
moista hapatusta.
Ymmärrän että käyhän se luonteelle kun oma lapsi pitää myös siitä isän uudesta kumppanista;)
Miehenikin ex usein itki katkerana puhelimessa sitä kun pieni lapsi isä viikonlopun jälkeen kertoi ja kehui äidilleen että"isän vaimo on kiva,ja meillä oli hauska viikonloppu..ja kertoi myös sen mitä oli yhdessä muiden lasten kanssa tehnyt".
Jopas siinä olikin syy raivota..olispa vain ollut iloinen kun lapsellaan oli ollut mukavaa kanssamme.
nyksille tulee sellainen käsitys että lapsi automaattisesti teistä tykkää?? Se on monesti toisinpäin.. lapsi haluaa miellyttää isäänsä eikä välttämättä näytä oikeita tunteitaan. Minä en koskaan ex-miehelleni valittanut, vaikka asiat meni päin mäntyä hänen ja hänen nyksänsä hoitovuoroina.. lopulta lapset itse näyttivät haluttomuutensa ja jouduin jopa itkevän lapsen matkaan laittaa.. ei kiva tosiaan äidille !
töissä vuosia,joten tiedän kyllä koska pieni lapsi
seuraani kaipaa...ja milloin hän seurassani viihtyy.
Olen lisäksi usein ollut mieheni lapsen "vahtina",koska
se ex lykkäsi lasta meille hoitoon kesken päivän,vaikka mieheni olikin töissä..
Olen yleensäkkin sitä mieltä että "sitä saa mitä tilaa"..pienet lapset eivät osaa valehdella pitävätkö toisesta ihmisestä tai ei..he kyllä kertovat asiat suoraan ja kiertelemättä.
Jos olen ystävällinen ja kohtelen toista ihmistä hyvin..saan samanlaisen vastaanoton minäkin.
Kyse olikin siitä että tuo ex oli lapselleen suivaantunut siitä kun lapsi iloisena kertoi kuinka tykkää minusta,ja kuinka meillä oli kiva viikonloppu..olipa vielä sanonut minua nätiksi..ja haukkunut sitten äitiään "tyhmäksi"(ex nainen itse sen kertoi puhelimessa)ja siitä se itku-huuto-raivari kohtaus sitten oli seurauksena.
Toivottavasti sinusta ei koskaan tule kenenkään "nykyistä"..kun olet niin kovin sopeutumaton uusiin tilanteisiin..
näkökanta asioihin.. jos itselläsi ei ole omaa lasta vaan hoidat vierasta niin eihän se kokemus lapsistasi voi olla kun pelkästään myönteinen. Omat lapseni käyttäytyvät täysin eri tavalla minun ja vieraiden seurassa.. äiti on se joka kantaa suurimman vastuun ja kuuntelee myös kiukut, sinulla se onnellinen tilanne että parituntinen kuluu vaikka päällään seisten.. ymmärrän äidin tunteet täysin. Jotenkin saan kirjoituksestasi sellaisen kuvan että nautit tilanteesta kun sinua kehutaan ex-vaimolle.. onko se joku työvoitto vai oletko todella noin huomionkipeä??
"Jotenkin saan kirjoituksestasi sellaisen kuvan että nautit tilanteesta kun sinua kehutaan ex-vaimolle.. onko se joku työvoitto vai oletko todella noin huomionkipeä??"
Ethän ihan oikeasti ajattele, että sitä nykyinen etsii olemalla mukava toisen lapselle, että hän sitten kertoisi äidilleen, miten kiva ihminen hän on? Sinulla on ollut sen verran järkeviä kannanottoja, että pettyisin pahasti jos ajattelet noin.
Kyllähän jokainen vanhempi tietää, että lapsi osaa jo pienestä pitäen ihan ydinperheessäkin sen pelin että tuo antoi/teki sitä ja tätä ja on kivempi kuin sinä, ellet anna/tee sitä tai tätä. Ei se merkitse sitä, että lapsi oikeasti pitäisi tyhmänä omaa vanhempaansa. Hän vain yrittää saada toisen kilpailemaan kivoilla jutuilla, koska tietenkin haluaa niitä kivoja juttuja. Ja hyvä vanhempi ei mene mihinkään lapsen asettamaan kilpailuun mukaan, vaan tietää olevansa rakas ja lapsen oma vanhempi riippumatta siitä, onko toisessa kodissa ollut sirkus kylässä tai muuten vaan mukavaa.
Tykkääväthän lapset tarhatädeistä ja opettajistaankin. Kertovat myös sen. Mikä erotus sellaisella aikuisella olisi, tässä tapauksessa uuskumppanilla, joka myös kohtelee lasta mukavasti, vaikka ei oma vanhempi olekaan? Ei se oikeasti ole uhka omalle vanhemmalle, vaan kiva asia, jos lapsi kertoo viihtyvänsä toisessakin kodissaan.
Sinäkin olet tuolla aloittanut keskustelun, jossa toteat nyksän huonoksi koska pitää lapsia kamalina. Nyt sitten jos joku kertoo miten tulee heidän kanssa toimeen ja pitävät toisistaan puolin ja toisin, olet taas sitä mieltä että sekin nyksä on kamala?
tätä asiaa olen minäkin täällä välillä ääneen ihmetellyt, että kun ensin valitetaan siitä, kuinka nyksät kohtelevat lapsia huonosti ja se on huono asia. Mutta sitten jos nyksä tykkääkin miehensä lapsesta/lapsista ja lapset myös hänestä ja he tulevat hyvin toimeen keskenään, niin sekin tuntuu olevan huono asia. Eikö tämä ole todella ristiriitaista?
että omat lapseni ovat 15,14,11,10 ja 7 vuotiaita..joten jotain minäkin lapsista tiedän ja osaan "lukea"heitä aikas hyvin;)
Joten mitenköhän se "kapea-alaisuus" minusta huokuukaan?
Olen tähän 43 vuoden ikään jo ehtinyt tottua kaikenlaiseen..tai niin luulin kunnes luin tekstisi.
Itsetuntoni on sen verran kohdallaan ettei mieheni ex tai edes sinä saa muuttamaan käsitystä omasta lastenhoito taidoistani..tai omasta olemuksestani.
Mie nyt vaan olen viehättävä persoona:)
Olipa hauska tuo sinun "analyysisi"minusta,aivan vieraasta ihmisestä..en yleensäkkään hae hyväksyntää keneltäkään..hyvät teot ja positiivinen elämänasenne kyllä puhuvat puolestaan.
Katkeruus ei ole kaunista..siksi mie ennemmin hymyilen :)
se että sillä ei ole suurtakaan väliä miten se ex-puolison uusi vaimo lapsiin suhtautuu tai heitä kohtelee...kun se ex-nainen ei vain voi sietää että
ex-kummpanin elämä jatkuu toisen ihmisen kanssa.
Vaikea hyväksyä ja ymmärtää että joku muukin kuin "minä"l. pyhä ja korvaamaton äiti voisi olla MINUN lapselleni tärkeä...pöyristyttävää.
Afrikassa koko kylä kasvattaa lasta sanotaan..täällä se on siis hieman toisin..
on kiva tehdä, siinä ollaan ainakin samaa mieltä ;) ja eikai täällä itsetunnottomille äideille ole tilaakaan.. näin tuntuu rumpu kumahtavan heti jos mielipiteitään täällä laukoo.. jos analyysissä ei ollut totuuden häivää niin miksi tuollainen asia oli sinulle niin tärkeä kertoa??
ääripää.. halusin hänen tietävän millaisen viestin tuollainen teksti saattaa antaa..
joten halusin "oikaista"sen käsityksen ettäkö oisin "lapseton"ja mistään tietämätön ihmisen kuvatus;)
Kyllä lapsia oli kiva tehdäkkin..mutta heidän kasvattamiseen ei yksi ihminen riitä,joten siksi olen onnellinen että ex-mieheni uusi vaimo hyväksyy lapseni ja haluaa myös ottaa kasvatusvastuuta heistä,yhdessä lasten isän kanssa.
Mielipiteitähän täällä ollaan vaihtamassa,eikä se tarkoita aina sitä että eri puolella leiriä seisotaan..jos vaikk sen hetkisestä asiasta eri mieltä ollaan,niin äitejä kuitenkin kaikki:)
Ajattelin vain joskus ex-mieheni vaimosta ilkeästi..mutta kun juttelin hänen kanssaan paremmin,sain hänestä positiivisen kuvan..olin vain silloin harmistunut erostani,ja purin pahaa oloani häneen ja ex-mieheeni.
Onneksi otin opikseni..ja aikakin paransi paljon.
Opin sen että kun vanhemmat riitelee eron jälkeen lapsilla on paha olla..heille kun kumpikin vanhemmista yhtä rakas.
Millaiset välit lapsen isän ja äidin välillä on? Itse, kun en juuri saa keskusteluyhteyttä isäänkään, en todellakaan kaipaa viestejä hänen nyksältään, joka muutoinkin on innostunut turhan paljon äitipuolen roolista. Kun olen kirjoittanut isälle sähköpostia - tuli takaisin nyksän kirjoittamat viestit (varmaan ex on vieressä jotain sanellut, mutta tiedän kyllä neljän vuoden suhteen jälkeen, miten exä kirjoittaa ja mitä lauseita ja sanoja käyttää, kun vertaan tekstiä siihenkin minkä nyksä pisti minulle kun yritin hänellekin takoa järkeä päähän siltä osin, kun isä nyt on lähdössä oikeuteen lapsen tapaamis ja asumisasioista)
Eli jos välit ok, niin sitten varmaan kommunikointi onnistuu kumman kanssa tahansa. Mutta jos se on toisenkin kanssa hankalaa, niin toinen osapuoli sotkee sitä vielä lisää. Esim. itse en luota exän nyksään pätkääkään, heidän kummankaan käytöksensä perusteella. Olen ajatellut tehdä tytölle "reissuvihkon", ja korostaa todellakin sitä, että se on viestivihko lapsen ISÄN ja äidin viesteille lapsesta. En myöskään ymmärrä, että miksi exän nyksä ei voi istua autossa kun isä hakee/tuo lapsen minulle vaan hänen pitää kulkea exän kannoilla se kymmenen metriä.. heh.
Ja avomieheni exää/lapsensa äitiä kohtaan koen vielä tällä tuntemalla (muutama kuukausi) että lapsen asioista keskustelu on pääosin heidän välistään ja jos jotain minulle tulee mieleen, sanon siitä miehelleni joka välittää sen lapsen äidille joko tekstiviestinä tai sitten sanomalla jossain välissä.
nimim. eksä ja nyksä myös
lopettakaa nyt exxxät ja nyxxxät täällä foorumil vollottamasta.Asia on varma kummatkaan ette anna periksi ja molemmat olette aina oikeassa.Tosi asia on se vaikka pariskunta olis eronnu 10v sit ja kumpikin elis yksin sen ajan´mut sit jompi kumpi löytäis uuden siitä poru nousee.Ottakaa nyt hyvät ihmiset järki käyttöönne keskenään mikä on teidän suhteenne toisiinne sen jälkeen kun jompi kumpi löytää uuden ei se tosiaan tällä palstalla ainakaan selviä vaikka kuinka vaikerratte.
Ennen yritin viestittää isän kautta ja lapsienkin (jotkin pikku jutut). Ajan kanssa olen huomannut, että suorat viestit tai puhelut tuottavat selkeämpää ja nopeapaa tulosta puolib ja toisin.
En suoraan sanoen ilahdu kun huomaan mieheni exän soittavan minulle lasten asioissa, mutta vastaan toki puhelimeen. Puhutaan asia ja sovitaan jatkosta. Lopetetaan puhelu. Helppoa ja selkeää.
Nykyään soitan hänelle asioista, jos tekstarin näpyttely on liian monimutkaista.
En pidä hänestä ja hän tuskin minusta, mutta ei me omia asioita jutellakaan toisillemme. Lasten asiat asioina. Niin, lapset asuvat meillä. =)
soittelemaan ja sopimaan omien lastensa asioista, ei näytä mies lapsistaan piittaavan. Aivan järkyttävää, onneks ei meillä ole nyksiä eikä kaksia eikä muitakaan loisia. Suuttuisin aivan julmetusti jos meillä noin kävisi, että siinä käytäisi kovia keskusteluja että kuka on isä ja haluaako enää olla isä? Jos mies ei itse uskalla ja pysty sopimaan lastensa asioista, on parempi olla sitten olematta isä. Todella järkyttävää toimintaa. Huh huh!
ei itse keskustelisi kanssani lasten asioista kyseenalaistaisin koko yhteishuoltajuuden..
perusteistani sille, etten yhteishuoltajuuteen suostu, koska isä ei osaa/pysty keskustelemaan kanssani lapsiin liittyvissä asioissa, vaan nyksä paukuttaa tekstaria ja soittelee....
eikä tapaa lapsiamme, koska en sitä suvaitse. Hankkikoot ite omat lapsensa, eikä vie niitä toisilta.
Jos mies ei kykene omien lasten asioita hoiteleen, niin täytyy sanoa että ei se isä halua ollakkaan.
naisenkuvatuksia oikein jatkuvasti putkahtelee???
Siis aivan uskomatonta..ja sitten vielä ihmettelevät kun mies jätti?
Kuka kenellekkin on naikkonen?Mikä oikeus kenelläkään on toista nimitellä?Avioliiton ylläpitämiseen tarvitaan kaksi,samoin liiton rikkoutumiseen.
Itse olen äiti lapsilleni,ja uusi vaimo miehelleni..en kenenkään naikkonen..enkä millään tavoin vähäisempi kuin kukaan toinenkaan naishenkilö...ai niin,enkä vienyt keneltäkään puolisoa,en lapsilta isää!!!!
joutuivat tänä viikonloppuna luovuttamaan lapset sille kivalle nyksälle. Tai nehän tietysti luovuttivat ne iskälle, mutta siellä se nyksä odotteli kuitenkin jo kulman takana, ja hauskaa on ollut koko viikonloppu.
Maire ja Lissu ovat maanneet pusikossa periskooppi kädessä kyttäämässä. Tukkimiehen kirjanpidolla on laskettu, montako kertaa iskä pussasi nyksää. Sitten kotiin vertailemaan aiempien viikkojen tuloksia, jos vaikka alkaisi olla pusut vähenemään päin.
Ja nyt ottaa pattiin, kun näin ei käynyt. Sallittakoon heille pieni purkaus tässä vaiheessa.
kuitenkin toisinpäin, että nainen jätti?? Kai se mies on osoittanut huonoa vastuunkantoaan jo aikaisemmin ja siksi vaimo nostanut kytkintä. Turhaan ne nyksät kauluksiaan nostelee.. jos mies on nyt saamaton on sitä ollut aina. Nyt on miehellä kasvunpaikka.. antakaa heidän hoitaa lastensa asiat ex-vaimojensa kanssa, ei tarvi heitä alkaa enää holhoamaan.. jos ei miehestä ole asioiden hoitajaksi niin ex-vaimo kyllä hoitaa asiat niiden vaatimalla tavalla. kaikki ei ole aina niinkun ex-mies siis uusimies asioista sanoo,, toimii tietty toisinkinpäin..
olla lapsistaan huolissaan että kasvaa kieroon vieraiden ihmisen seurassa. Jos mies ei kykene ja kehtaa yksin näyttäytyä laseten seurassa, ensin heidät hylättyään, niin se on ymmärrettävää, mutta ei sallittua. Jos ei kykene kohtaamaan lapsia yksin, niin ei sitten kehtaa naisten seurassakaan, ei ainkaan meillä. Sanoin aikanaan lapsille, että jos joku naikkonen tulee teitä häiritseen, niin soittakaa heti, tulen hakee teidät pois, mutta ei onneksi tulleet. Mutta niin on naikkoset käntäneet miehen pään perhettään vastaan, että ei halua isä enää lapsia luokseen.
Joten, mitä me teemme tuollaisella isällä? Ei mitään.
ette tee tuollaisella isällä mitään, joten miksi jaksat jauhaa hänestä niin ahkeraan joka päivä? Miksi annat hänen olla ajatuksissasi noin paljon? Sitä en voi ymmärtää. Ja turha väittää etteikö hän olisi mielessäsi..ihminen puhuu/kirjoittaa siitä, mitä hän silloin tietoisesti ajattelee.
moista terroria jatkaa vuosia...
Koita kasvaa aikuiseksi ja hyväksyä että sinä et ollutkaan miehelle se viimeinen!
Ymmärrätkö että miehelle tekee kipeää olla erossa lapsistaan,mutta koska "ex puoliso" on niin kamala ettei hän kestä nähdä tai kuullakaan koko ihmisestä..niin mies kärsii,mutta haluaa säästää itseään pahemmalta,ja on siksi tapaamatta jopa OMIA lapsiaan.
Turhaan sinä ketään muuta naista syyllistät.Riittää kun luet omia kirjoituksiasi ja katsot itseäsi peiliin..ootko tyytyväinen elämääsi, ja voitko kutsua itseäsi onnelliseksi lastesi kanssa??
että yli 2 vuotta yhteisasumista takana,joten tiedän kyllä millainen mieheni oikeesti on.
Hänen ex-avopuolisonsa soitteli minulle välillä aikas usein,ja voin todeta että huh huh,miten ikinä mieheni on voinut sellaisen itku-huuto-raivareita saavan henkilön kanssa ollakaan...en ihmettele ettei hällä ole ystäviä lainkaan.
Ei tuo nainen kyennyt järjelliseen keskusteluun lainkaan,purnasi vain omaa pahaa oloaan..ja aluksi jaksoinkin kuunnella,mutta sitten ilmoitin että hankkisi omia ystäviä tai koittaisi puhua sen oman miesystävänsä kanssa heidän ongelmistaan..minä en enää jaksanut toista tukea!
Olipas kommenttini saanut tosi pitkän "hännän"! Uskokaa pois sisaret, mutta olen hyvin ylpeä siitä.Toisaalya teidän kommenttinne koskivat jotain ihan muuta kuin minun juttuni, sillä en ole se nyksä "viikonloppu myrkyttäjä" vaan kasvatan mieheni lapsia arkisin ja joka toinen viikonloppu. Lasten oma äiti haluaa mennä villinä ja vapaana ja olla etä- äiti.
Että jokainen tallaa tyylillään... =)
Uskokaa pois, mutta minä elän juuri niin kuin tykkään. Mieskin on ihana! =D
Hei sinulle, joka aloitit ketjun. Ennen kaikkea, onnea vauvasta sinulle ja miehellesi!
Miehesi ensimmäinen lapsi on vielä varsin nuori, vain 6-vuotias. On itsestäänselvyys, että sinä miehesi vaimona ja perheen toisena aikuisena ohjaat hänen kasvatustaan ja huolehdit hänen hyvinvoinnistaan lapsen ollessa teillä.
Miten surkea on miehesi ex, joka ei osaa tätä arvostaa? Olisiko kenties lapselle parempi että piutpaut välittäisit ja hommaisit omiasi sen ajan jonka lapsi teillä viettää? Eikö ole HIENOA että lapsella on myös yksi ylimääräinen aikuinen, joka hänestä välittää?
Sinulla on luonnollisesti täysi oikeus määrätä mitä kodissasi tapahtuu. Mutta ajattelin sitä, että jos vastapuoli on noin kypsymätön, olisiko ehkä hyvä laittaa tekstarit esim. miehesi kännykästä ja ns. "hänen nimissään"? Voisiko näin tulla parempi lopputulos?
Sinä et ole mikään nukke, joka nostetaan kirjahyllyyn siksi aikaa kun miehen lapsi on vierailulla! Älä ikinä ajattele noin.
Kuten ymmärtänet, minä olen myös uusi vaimo. Mieheni sanoi minulle kerran että älä sinä rakas välitä sen ihmisen puheista, tiedäthän kyllä että sinä meidän kodissa ne päätökset teet.
Ja tohon sun loppukateettiin, exät on pahempia kuin peräpukamat, minustakin :)
osoittaa myös se jos annat ohjeeksi nyksälle laittaa miehen kännykästä viestit, hohhoijaa...
ja niinpä tietysti, nyksä sanelee ehdot uusperheen kodissa, näinhän se menee. Tosi kypsää porukkaa!Rehelliset pelisäännöt ja jotain kunnioitusta lasten vanhempia kohtaan penään...
jos hän ei kohtele sinua arvosi mukaisesti?
Miksi minä kunnioittaisin mieheni ex-kumppania,vain siksi että hän on mieheni ex?
Itsekin olen äiti omilleni,lisäksi huomattavasti vanhempikin tuota mieheni exää..joten miksi sitä ihmistä pitäisi erityisesti kohdella tai huomioida??
Kokemus on meille opettanut sen, että kun ei huomioi eikä mitenkään noteeraa..kaikki menee paremmin.
Olipa perhemuoto mikä hyvänsä..eiköhän nykyään suosita tasa-arvoa kotiasioissa/kuin myös lasten kasvatuksessa?
Uusi kumppani kuuluu perheeseen,ja hänen olemassaolonsa tulisi huomioida,tasavertaisesti..eikä väheksyen.
samaa mieltä sinun kanssa.
en ymmärrä miksei eksät voi olla iloisia siitä, että iskän uusi on ottanut lapsen osaksi omaa elämäänsäkkin, huolehtii ja välittää.
ei ole helppo pala nyksällekkään että miehellä on lapsi aiemmasta suhteesta.
eksillä on hankala käsittää että lapsen etu on tärkein eikä se oma mustasukkaisuus, vaikka väittävät aina lapsen asialla olevansakkin..
silloin kun asutaan samassa taloudessa, on myös sinulla oikeus "puuttua" lapsen hyvinvointiin.
tämän olen lakiteitse tarkistanut.
meillä ei eksä suostu käymään meillä/tapaamaan minua jotta voisimme puhua asiat selviksi. minulla ei ole mitään tätä eksää vastaan mutta eipä suostu tapaamaan. lapsi (5v) on kysynyt monesti miksen näe äitiä. selitäppä siinä sitten että äitis inhoaa minua vaikka parhaani teen asioiden suhteen.
lisäksi eksä syöttää lapselle valheita minusta, että olen kamala h* vaikka noin pieni ei sanan tarkoitusta edes ymmärrä. lisäksi on kerrottu että olen isin vienyt, ja että on minun syytä ettei isi ole "kotona", vaikka totuus on että eksä on itse pakannut kimpsunsa ja kampsunsa ja lähtenyt lapsen kanssa jo kauan ennen minua. lapsi viihtyy meillä tosi hyvin, mutta äidin syöttämien valheiden takia ahdistuu ja purkaa sen kiukkuna kun ei tiedä miten pitäisi olla.
eksille sen verran että olisin itsekkin katkera jos toinen nainen olisi vienyt mieheni, ei huolehtisi lapsestani isän kanssa jne. mutta jos suhde on alkanut eronne jälkeen ja lapsesta välitetään toisessakin kodissa,
olisitte iloisia että lapsi saa yhden ihmisen lisää elämänsä tukiverkostoon huolehtimaan ja välittämään.
äiti on aina äiti ja äitipuoli ei äidiltä paikkaa vie vaikka kuinka mukava/ihana olisinkin, joten pois se katkeruus nyt.
olkaa onnellisia nyksät joilla on ok eksä. miehelläni valitettavasti eksä sattuu olemaan yliailahtelevainen, juonitteleva ja manipuloiva , katkera ja yksinäinen ihminen, joka ei lapsen parasta näe. silti olen hyväksynyt hänet loppuelämääni "mukaan" lapsen kautta, lapsen parasta ajatellen. kunpa ei vaan olisi niin hankala..
olen kestänyt nyt viisi vuotta juonittelevaa ja manipuloivaa miehen eksää ja aina se vaan on lapsen parasta ja hyvää hyvyyttään kaiken tekemässä/tehnyt. maailman paras äiti aina kun itselle sopii...näitä samoja asioita käydään tietyn väliajoin vielä riidellen läpi ja meillä kun on tapaamissopimuskin joka muuttuu eksän omien menojen mukaan. eipä rauhoittunut vaikka sai uuden lapsenkin jo mutta lapsen isä ei kuulunutkaan kauppaan, jäi taas yksin lapsen kanssa. mieheni 9-v. tytär on ollut kuitenkin kuvioissamme alusta asti ja nyt taas eksä yrittää estää tapaamisia. meillä on nyt siis yksi yhteinen ja kohta toinen lapsi plus tämä miehen entisestä liitosta oleva(asuu siis äidillään) ja asiat paremmin kuin hyvin enkä näe kyllä muuta syytä eksän käytökselle kun kateus ja katkeruus kun oma elämä ei edennytkään suunnitellusti. miten ne ei osaa jättää rauhaan, mitä pitäisi tehdä? ymmärsin kyllä miehen ottaessani et eksä tulee kaupanpäällisinä mut en arvannu et koko loppuelämäks, kohta 4-vuotta aviossa ja kaksi lasta ja siltikin vaan!!
en nyt tiiä tuliko ihan oikeeseen osioon mut helpotti purkaa:)
"silti olen hyväksynyt hänet loppuelämääni "mukaan" lapsen kautta, lapsen parasta ajatellen. kunpa ei vaan olisi niin hankala.."
Kyllä se hankaluus loppuu, eikä loppuelämä kuitenkaan mene, ainoastaan se aika, kun lapsi itsenäistyy ja aikuistuu. Sitten on vielä paljon elämää jäljellä, eikä tarvitse sopia mistään sen exän kanssa, vaan lapsi käy kuten aikuiset lapset yleensäkin kotonaan, eikä tarvitse kuulumisia vaihtaa kenenkään perheenne ulkopuolisen kanssa. Siihen se loppuu viimeistään.
Loppu hyvin, kaikki hyvin. ;-)
Mukavaa kevättalvea!