Haluaisinpa kertoa tässä pari esimerkkiä ihmisistä, jotka eivät koiria todellakaan tarvitsisi. Kaikki naapureitani.
Yhdellä oli saksanpaimenkoiranarttu. Perhe ei tehnyt koiran kanssa mitään. Suurimman osan päivistä koira vietti pihalla kytkettynä. Eipä siis mikään ihme myöskään, että koira karkaili todella usein. Eräänä kauniina päivänä sitten pidin kaniamme sen ulkoaitauksessa juoksentelemassa. Itse olin sisällä jonkin aikaa, ja pian huomasin naapurin koiran rikkoneen häkin, ja raatelevan parhaillaan kaniani kukkapuskassa. Koira oli taas päässyt vapaaksi, ja tappanut samalla kanini.
Toinen tapaus: NAapurissamme asuu eräs n. 60-vuotias nainen, joka hankki itselleen nuoren Rottweiler-pennun. Eipä nainen tietystikkään jaksanut uhrata tarpeeksi aikaa eloisalle ja liikuntaa kaipaavalle urokselle, vaan jätti koulutuksen kokonaan, ulkoilutti vain koiraa pari kertaa päivässä 5 minuutin pissalenkeillä. Nyt koira on aivan sekopää, kävellessään vastaan kadulla, se yrittää joka kerta hyökätä kimppuun, ärisee ja näyttelee hampaitaan. Olipa kerran puraissut erästä lasta käteenkin.
Kolmas tapaus: Eräs n.20-vuotias nainen hankkii itselleen "häiriökäyttäytyviä" koiria olevinaan niin eläinrakkaana ihmisenä, ja koettaa saada koirista sitten normaaleja. Jokaisen koiran jonka hän on hankkinut, on hän myöskin joutunut lopettamaan "kun se on niin hullu". Koirat ovat monesti juoksennelleet vapaina pitkin kyliä, eikä nainen näytä ymmärtävän ettei pärjää yhdellekkään koiralle jonka on hankkinut.
Eivätkö ihmiset todellakaan osaa ajatella, kannattaako sitä hankkia niinkin iso ja vaativa eläin, joka on ainoastaan vaaraksi väärin hoidettuna ja kohdeltuna. Eikös sitä löytyisi pienempiä ja helppohoitoisempiakin eläimiä jotka eivät aiheuttaisi vaaraa yhteiskunnalle omistajien laiskuuden takia?
Yhdellä oli saksanpaimenkoiranarttu. Perhe ei tehnyt koiran kanssa mitään. Suurimman osan päivistä koira vietti pihalla kytkettynä. Eipä siis mikään ihme myöskään, että koira karkaili todella usein. Eräänä kauniina päivänä sitten pidin kaniamme sen ulkoaitauksessa juoksentelemassa. Itse olin sisällä jonkin aikaa, ja pian huomasin naapurin koiran rikkoneen häkin, ja raatelevan parhaillaan kaniani kukkapuskassa. Koira oli taas päässyt vapaaksi, ja tappanut samalla kanini.
Toinen tapaus: NAapurissamme asuu eräs n. 60-vuotias nainen, joka hankki itselleen nuoren Rottweiler-pennun. Eipä nainen tietystikkään jaksanut uhrata tarpeeksi aikaa eloisalle ja liikuntaa kaipaavalle urokselle, vaan jätti koulutuksen kokonaan, ulkoilutti vain koiraa pari kertaa päivässä 5 minuutin pissalenkeillä. Nyt koira on aivan sekopää, kävellessään vastaan kadulla, se yrittää joka kerta hyökätä kimppuun, ärisee ja näyttelee hampaitaan. Olipa kerran puraissut erästä lasta käteenkin.
Kolmas tapaus: Eräs n.20-vuotias nainen hankkii itselleen "häiriökäyttäytyviä" koiria olevinaan niin eläinrakkaana ihmisenä, ja koettaa saada koirista sitten normaaleja. Jokaisen koiran jonka hän on hankkinut, on hän myöskin joutunut lopettamaan "kun se on niin hullu". Koirat ovat monesti juoksennelleet vapaina pitkin kyliä, eikä nainen näytä ymmärtävän ettei pärjää yhdellekkään koiralle jonka on hankkinut.
Eivätkö ihmiset todellakaan osaa ajatella, kannattaako sitä hankkia niinkin iso ja vaativa eläin, joka on ainoastaan vaaraksi väärin hoidettuna ja kohdeltuna. Eikös sitä löytyisi pienempiä ja helppohoitoisempiakin eläimiä jotka eivät aiheuttaisi vaaraa yhteiskunnalle omistajien laiskuuden takia?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tommoset ihmiset ei tarvitse mitään eläintä!
Olen täysin samaa mieltä. Oma koirani raadeltiin vajaa kuukausi sitten, omistaja ei pystynyt hallitsemaan koiraansa (dobermanni)ja ilmeisesti myös pelkäsi sitä. Tämä naikkonen lähti myös pakoon antamatta tietojaan... kuulin että sama kaksikko on ollut osallisena muissakin 'tapauksissa'.
Naikkonen ei ole vieläkään ilmoittautunut, vakuutus ei koiran eläinlääkärikuluja korvaa, joten etsintä jatkuu. Rikosilmoitushan tapauksesta on tehty.
Minulla asuu naapurissani pariskunta joka hankki kaksi dobermannia. Ensin he hankkivat täysikasvuisen dobermannin,jonka jättivät päivittäin asuntoon yksin haukkumaan,tunnista toiseen. Tätä jatkui ehkä kolme-neljä kuukautta, jonka jälkeen he hankivat vielä toisen dobermannin, pennun tällä kertaa. Nyt tämä pentukin on jo täysikasvuinen, joten heillä on kaksi täysikasvuista dobermannia kerrostaloasunnossa.
Kerran tullessani kotiin koirat olivat menossa lenkille, nainen oli ulkoiluttamassa koiria yksin. Koirat vain tulivat minua kohti ja vetivät omistajaansa aivan oman tahtonsa mukaan. Koirat eivät vaikuttaneet vihamielisiltä, mutta silti en välttämättä tahdo että isot dobermannit tulevat minua "tervehtimään". Ilmoitin asiasta naiselle, ja hän vain totesi minulle että "nää koirat nyt vaan on tällasia, ne niin kovasti vetää". Mielestäni kommentti oli aivan naurettava kyseiseltä naiselta. Eilen ollessani lenkillä, koirat tulivat minua jälleen vastaan, tällä kertaa ne haukkuivat ja hyppivät..
mielestäni jonkinalaista kuria tarvittaisiin, jos dobermanneja haluaa omistaa.
... siitä, että oma ego on niin mitättömän pieni, että sitä on pönkitettävä mahdollisimman suurella koiralla, jolla on vielä kaikenlisäksi "vaikean" rodun maine.