voisko

Harry Potter tulee täysi-ikäiseksi täyttäessään 17 vuotta ja häntä suojaava taika murenee. Ennen sitä hän pakenee Feeniksin kiltalaisten suojaamana Dursleyn perheen talosta Weasleyn perheen Kotikoloon. Juonena on, että Ron, Hermione, Mundungus Fletcher, Fleur Delacour sekä Fred ja George Weasley juovat monijuomalientä ja muuttuvat Harryn kaksoisolennoiksi. Kuolonsyöjät ja jopa Voldemort kuitenkin yllättävät pakenijat, mutta lähes kaikki pääsevat perille Kotikoloon. Surmansa paon aikana saavat kuitenkin Harryn tunturipöllö Hedwig ja Villisilmä Vauhkomieli. Myös Harryn Tulisalama-luuta putoaa matkasta taistelun tiimellyksessä.

Valmistelut tulevaa etsintää varten uhkaavat vaikeutua: ylisuojeleva Molly Weasley yrittää vaatimalla vaatia että nuoret luovuttavat tietonsa vanhemmille auroreille jotka hänen mukaansa osaavat hoitaa asian paremmin; Harry kieltäytyy sanoen ehdottomaan sävyyn että kyseinen päätös on Dumbledoren käskystä johtuva, joten Molly yrittää estää kolmikon tapaamiset hyppyyttämällä näitä joka hetki häävalmisteluissa; neuvokas Hermione kuitenkin kerää kaiken tarvittavan taiottuun käsilaukkuunsa - johon mahtuu miltei autokuormallinen tavaraa pieneltä näyttävään ulkokuoreen. Nuoret onnistuvat myös pihistämään sopivan neuvotteluhetken; Arthur Weasley auttaa muuttamaan ullakolla piileksivän pahan hengen Ronin kaksoisolennoksi, joka näennäisesti sairastaa roiskuhupsua eli hyvin tarttuvaa noitien ja velhojen lopulta kuolettavaa tautia - tietenkin Mollyn tietämättä! Arthurkaan ei ole ihastunut ajatukseen, mutta ymmärtää hyvin, ettei Dumbledore olisi antanut tuollaista ohjetta aiheetta ja Harryn olisi toteltava sitä.

Harryn 17-vuotispäivä on viimeinen rauhan satama ennen sodan alkamista. Harry, Ron ja Hermione saavat tuolloin Dumbledoren testamenttilahjoituksen: Hermione saa muinaisilla riimuilla kirjoitetun satukirjan, Ron pimeyttimen sekä Harry ensimmäisen koskaan nappaamansa kultasiepin. Lisäksi testamenttiin kuuluisi Rohkelikon miekka, mutta sitä lahjat tuonut taikaministeri kieltäytyy luovuttamasta. Ministerin ja Harryn viimeiseksi jäävä tapaaminen päättyy pahaa ennustavasti yhtä ankaraan vihamieleen kuin edellinenkin.

Seuraavana päivänä ovat Fleurin ja Billin häät; ne sujuvat hyvin ja valeasuinen Harry saa tietää paljon uutta ja merkittävää. Juhlat keskeytyvät kun Kingsley Kahlesalpa lähettää suojeliuksensa varoittamaan: lordi Voldemort on aloittanut sodan ja hänen joukkonsa surmanneet taikaministerin sekä ottaneet taikaministeriön haltuunsa. Tapahtuu murhia ja jästisyntyisiä velhoja aletaan vainota. Myös häätilaisuuteen ovat kuolonsyöjät hyökkäämässä.

Harry Potter, Ron Weasley ja Hermione Granger onnistuvat pakenemaan Lontooseen. Nyt he lähtevät suorittamaan Albus Dumbledoren heille antamaa tehtävää: etsimään ja tuhoamaan Voldemortin neljää jäljellä olevaa hirnyrkkiä.

Samalla he saavat selville toisen salaisuuden, jonka jäljillä Dumbledore oli: kuoleman varjelukset on nimitys kolmelle ikivanhalle taikaesineelle. Ne ovat Elder Wand, mahtavin taikasauva, Resurrection Stone, kivi, jolla voi kutsua kuolleita luokseen ja Invisibility Cloak, näkymättömyysviitta.

Myös Voldemort on taikasauvan jäljillä, vaikka ei tiedä, että se on yksi osa kuoleman varjeluksia. Voldemort löytää taikasauvan Dumbledoren haudasta - mutta se ei toimi hänellä niin hyvin kuin hän oletti, ja Voldemort alkaa aavistella, että Kalkaroksella on tässä osansa.

Godrickin miekan avulla Harry, Ron ja Hermione tuhoavat ensimmäisen hirnyrkin. He kuitenkin menettävät miekan maahiselle, kun saavat toisen hirnyrkin haltuunsa Irvetasta, velhojen pankista. Voldemort saa varkauden selville ja lähtee tarkistamaan, ovatko muut hirnyrkit tallella. Harry ystävineen kiiruhtaa Tylypahkaan etsimään kolmatta hirnyrkkiä. Ron ja Hermione saavat tuhottua toisen basiliskin myrkkyhampaan avulla ja kolmas tuhoutuu kirotun tulen aiheuttamassa tulipalossa.

Yhteensä hirnyrkkejä on seitsemän, joista jotkut ovat tuhoutuneet tietämättä jo ennen seitsemättä kirjaa. Yksi niistä oli muun muassa toisessa Harry Potter -kirjassa esiintynyt Tom Valedron eli Voldemortin päiväkirja, jonka Harry Potter tuhosi kirjan lopussa.

Ennen lopputaistelua Tylypahka evakuoidaan oppilaista, vaikka rohkeimmat ja riittävän vanhat oppilaat jäävät taistelemaan. Kun Voldemort vaatii luovuttamaan Harryn hänelle, vain Pansy Parkinson kannattaa ajatusta: hän suorastaan kirkuu että Harry olisi luovutettava - mutta vt rehtori McGarmiwa lähettääkin Pansyn evakuoitavien kärjessä Tarvehuoneeseen ja sitä tietä Sianpäähän: hän antaa ymmärtää että moisia juudaksia ei paikalla kaivata! Muutama alaikäinen oppilas - muun muassa Ginny - jää salavihkaa mukaan taisteluun vanhempien ja opettajien kieltoa uhmaten.

Taistelun raivotessa Harry tarkkailee salaa Rääkyvässä Röttelössä piileskelevää Voldemortia, joka surmaa Severus Kalkaroksen, uskoen voivansa sitten vihdoinkin todella hallita Elder Wandia. Kuolemaisillaan oleva Kalkaros antaa Harrylle muistojaan, joita katsellessaan Harry saa tietää, että Harrya vihannut ja Dumbledoren edellisessä kirjassa tappanut Kalkaros onkin salaa auttanut Harrya, ja Kalkaroksen muistojen avulla Harry tietää olevansa viimeinen hirnyrkki; häneen jäi pala Voldemortin sielua tämän yrittäessä surmata hänet vauvana.

Harry uhrautuu Voldemortin eteen ja Voldemort yrittää tappaa Harryn. Se ei kuitenkaan onnistu, vaan vain Harryssä elävä Voldemortin sielun palanen tuhoutuu. Kuitenkin Voldemort menettää tajuntansa loitsun osuessa Harryyn ja seuraa merkillinen väliepisodi oudossa palatsimaisessa rakennuksessa, jossa Dumbledore selittää Harrylle loputkin hämärät kohdat ja lopuksi paljastaa, että he ovat Harryn mielen sisällä ja Harry itse makaa metsässä siinä kohdassa mihin kaatui.

Harry päättää palata kehoonsa; nyt Voldemortkin palaa tajuihinsa ja määrää Narcissan - joka oli (tahallaanko?) lähimpänä Harrya - tarkastamaan onko tämä kuollut; Narcissa kuiskaa Harrylle: "Elääkö Draco?" ja saatuaan miltei äänettömän myönnön hän valehtelee Voldemortille että Harry olisi kuollut.

Voldemort riepottaa Harrya kidutuskirouksella, ja riepoteltuaan häntä hetken ilmassa hän määrää Hagridin vapautettavaksi ja ottamaan Harryn kannettavakseen; Hagrid tottelee mutta ei itkuisilta silmiltään huomaa Harryn tosiasiassa elävän. Voldemortin määräyksestä jopa silmälasit asetetaan miten kuten paikalleen, jotta Harry tunnistettaisiin.

Voldemort ja kuolonsyöjät vievät Harryn Tylypahkaa puolustavien nähtäville, jotka kauhistuvat. Voldemort rehentelee ja valehtelee Harryn kuolleen surkeana pakoa yrittäessään. Tätä ei kukaan tunnu uskovan.

Neville Longbottom nousee vastustamaan Voldemortia mutta Voldemort pysäyttää hänet ja kiduttaa häntä tuleen sytyttämänsä lajitteluhatun avulla. Samalla kaaos alkaa, ja Neville vetää Godrick Rohkelikon miekan hatusta ja surmaa Naginin. Näin tuhoutuu Voldemortin viimeinen hirnyrkki, jonka johdosta Voldemortista tulee jälleen kuolevainen.

Viimeisessä taistelussa Voldemort yrittää taas tappaa Harryn. Voldemort ei kuitenkaan pysty tappamaan Harrya käyttämällään Elder Wandia, koska Harry on sen todellinen haltija.

Sauva otti Harryn omakseen, koska tämä onnistui aiemmin kirjassa nappaamaan mahtisauvan edellisen omistajan Draco Malfoyn sauvan. Edellisen kirjan lopussa Malfoy oli saanut sauvan omistuksen itselleen voittaessaan Dumbledoren, vaikka ei ottanut sauvaa omakseen.

Harry lopulta tuhoaa Voldemortin aseistariisuntaloitsulla, joka kimmottaa Voldemortin oman tappokirouksen Voldemortiin itseensä.


[muokkaa] Epilogi
Kirja päättyy epilogiin, jossa kerrotaan, mitä Harrylle, Ronille ja Hermionille kuuluu 19 vuoden jälkeen. Kerrottakoon, että Harry päätyi yhteen Ginnyn, ja Ron Hermionen kanssa. Epilogissa Harrylla ja Ginnyllä on kolme lasta - James Sirius, Albus Severus ja Lily Luna - kun taas Ronilla ja Hermionella kaksi, Hugo ja Rose. Nuorimmaiset jäävät vielä kotiin, kun Albus ja Rose lähtevät Tylypahkaan ensiluokkalaisina ja James kerskuvana konkarina (tois- tai kolmasluokkalaisena). James kiusaa pikkuveljeään koko automatkan ajan:

»Minusta sinä sopisit hyvin Luihuiseen...»

- mitä pikkuveli ajatuksenakin inhoaa, mutta isoisänsä taipumukset kiusantekoon perinyt James jatkaa aina vain, kunnes Ginny rupeaa näyttämään räjähdyspisteiseltä ja poika lopettaa.

Lisäksi aivan ohimennen paljastuu, että Ted Lupinilla on jotain säpinää Billin ja Fleurin tyttären Victoiren kanssa, mikä ihastuttaa jo ajatuksenakin molempia perheitä: onko Harryn kummilapsesta tulossa virallisestikin suvun jäsen?

Samoin Draco Malfoy näyttäytyy aivan ohimennen poikansa Scorpiuksen ja vaimonsa seurassa King's Crossin asemalla. Muutama sana antaa ymmärtää että Draco on hyvin vanhentuneen näköinen muihin verrattuna: kasvot ryppyiset ja hiukset kovasti harventuneet. Ron aivan erityisesti varoittaa tytärtään pitämään huolen että voittaa Scorpiuksen joka lajissa - eikä seurustelisi tämän kanssa, koska se suututtaisi isoisä Weasleyn; tämä saa Hermionen puoliksi nauramaan ja puoliksi suuttumaan:

»Taivaan tähden, Ron! Älä nyt yllytä heitä sotaan ennen kuin he edes tuntevat toisensa!»

Albus on isänsä lohdutteluista huolimatta aivan kauhuissaan mahdollisuudesta joutua Luihuiseen, joten lopulta Harry kertoo miten itse välttyi siltä - ja pojan ilme kirkastuu.

Lopuksi, junan kadotessa mutkaan, Harry koskettaa arpeaan hajamielisesti: se ei ole särkenyt sitten Voldemortin kuoleman eikä särje nytkään.

»Kaikki oli hyvin.»

http://fi.wikipedia.org/wiki/Harry_Potter_ja_kuoleman_varjelukset